Politiikka
14.10.2019 08:23 ・ Päivitetty: 14.10.2019 08:23
Haavisto: “Humanitaarinen kriisi on käsillä” – EU-maat harkitsevat aseidenvientikieltoa Turkkiin
EU-maat harkitsevat yhteistä aseidenvientikieltoa Turkkiin seurauksena maan sotilasoperaatiosta Pohjois-Syyriassa.
EU-maiden ulkoministerit ovat tänään koolla Luxemburgissa, jossa he pohtivat EU:n reaktiota Turkin hyökkäykseen Pohjois-Syyrian kurdialueille. Turkki hyökkäsi Syyrian pohjoisosiin viime viikolla tarkoituksenaan luoda kurdialueelle suojavyöhyke ja siirtää sinne myöhemmin Turkissa olevia Syyrian pakolaisia.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan päivän tärkein keskustelu käydään aseidenvientikiellosta. Uutiset siitä, että Syyria on laittamassa liikkeelle omia sotavoimiaan, ovat Haaviston mukaan huolestuttavia siviilien kannalta.
Kansainväliset järjestöt olivat Haaviston mukaan varautuneet 100 000 sisäiseen pakolaiseen, mutta tuoreimmat tiedot muuttavat kuvaa tilanteesta. Järjestöt varautuvat nyt jopa 400 000 alueen sisäiseen pakolaiseen.
– Humanitaarinen kriisi on käsillä, Haavisto sanoo.
Saksa ja Ranska ilmoittivat viikonloppuna keskeyttävänsä aseiden viennin Turkkiin. Samalla kannalla ovat ainakin Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Hollanti.
– Suomen kanta on, että hyökkäys on tuomittu, ja on vedottu Turkkiin, että se lopettaisi sotatoimet. On myös tehty yksipuolinen päätös aseidenvientikiellosta. Nyt täällä EU-maat keskustelevat siitä, voisiko löytyä yhteinen kanta, Haavisto sanoi ennen ulkoministerien kokousta.
Lisää aiheesta
EU-maat ovat tuominneet jo aiemmin sotilasoperaation.
Haavisto toivoi useiden kollegoidensa tavoin, että EU:n viesti olisi vahva ja selkeä. EU-maat ovat tuominneet jo aiemmin sotilasoperaation, joka aiheuttaa kärsimystä siviileille ja epävakautta alueelle.
Hän kertoi puhuneensa Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun kanssa perjantaina ja kertoneensa Suomen kannan.
– (Toin esille) myös sen tosiasian, että monet Syyrian pakolaisista, jotka ovat Turkissa, varmasti haluaisivat ensisijaisesti palata kotiin rauhallisesti, ja sille pitäisi olla edellytykset.
EU-johtajat käsittelevät tilannetta myös torstaina alkavassa huippukokouksessa.
Turkin ja EU:n välejä kiristää lisäksi maan laiton koeporaustoiminta itäisellä Välimerellä. Kypros on vaatinut EU:ta reagoimaan vahvemmin sen lähistöllä tapahtuvaan toimintaan.
EU:ssa on valmisteltu Turkille pakotteita jo aiemmin sovittujen toimien lisäksi. EU on muun muassa leikannut Turkille suuntaamaansa rahoitusta.
Turkki on ollut EU:lle tärkeä kumppani maahanmuuton hallinnassa.
Kaiken rinnalle keskusteluun nousee lisäksi maahanmuutto. Turkki on ollut EU:lle tärkeä kumppani maahanmuuton hallinnassa, koska se on taloudellista tukea vastaan huolehtinut Syyriasta tulleista pakolaisista vuonna 2016 tehdyllä sopimuksella.
Turkissa on noin neljä miljoonaa siirtolaista ja pakolaista, joista noin 3,6 miljoonaa on syyrialaisia. EU:n lupaamasta kuudesta miljardista eurosta noin 97 prosenttia on EU-lähteen mukaan jo ohjattu maahan turvapaikanhakijoiden auttamiseksi.
EU pitää täysin hyväksymättömänä, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut avata maan rajan pakolaisille, jos EU arvostelee sen hyökkäystä Syyriaan ja kutsuu sitä maahan tunkeutumiseksi.
Turvapaikanhakijoita on tullut tänä vuonna Kreikan saarille viime vuosia enemmän. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan tulijoita mereltä on ollut yli 38 000, mikä on joitain tuhansia enemmän kuin koko viime vuonna.
STT–Anniina Luotonen
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.