Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Haavisto: Iskut Ukrainan energiajärjestelmään ovat vakavia – jos lämmitystä ei saada toimimaan, lisää pakolaisia tulee

LEHTIKUVA / AFP / VALENTYN OGIRENKO
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt lehdistötilaisuudessa Kiovassa 28. marraskuuta 2022.

Kiovassa maanantaina vierailleen Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Ukrainassa saattaa olla edessä uusi pakolaistalvi Venäjän ohjushyökkäysten takia.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Haaviston mukaan Ukrainan presidentin, ministerien ja energiayhtiöiden edustajien kanssa käydyt keskustelut olivat tuoneet esille sen tunnelman, että iskut energiajärjestelmään ovat olleet vakavia.

-  Jos ihmiset jäävät kylmään ja nälkään eikä lämmitystä saada toimimaan, on ihan selvä, että lisää pakolaisia tulee, Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa maanantai-iltana.

Muut keskustelunaiheet Kiovassa koskivat Haaviston mukaan muun muassa Venäjän saamista vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista.

Haaviston mukaan Ukrainassa on huomattu myös Suomen viimeisin, 50 miljoonan euron tukipaketti. Nyt Ukraina haluaisi lisää muun muassa talvivarusteita, humanitaarista apua ja sekä tukea energiajärjestelmiin.

Haaviston mukaan Suomi miettii myös parhaillaan, kuinka suurella panoksella se osallistuu toiseen sotilaiden koulutusohjelmaan, jossa koulutetaan 15  000 ukrainalaista.

– Meillä on ollut parinkymmenen hengen joukko myös Britanniassa kouluttajina. Haavisto muistutti.

Haaviston mukaan on täysin mahdollista, että myös Suomessa koulutettaisiin ukrainalaisia.

-  Kouluttajamaina on mainittu muun muassa Saksa ja Puola. Tietysti pitää ottaa huomioon myös asejärjestelmät: koulutusta pitää järjestää maissa, joissa järjestelmiä on käytössä. Kyllä myös Suomessa voidaan jossain muodossa järjestää koulutusta.

Haavisto kertoi niin ikään keskustelleensa Ukrainassa muun muassa Ukrainan ja Venäjän sotavankien vaihdosta sekä Valko-Venäjän asemasta sodassa.

-  Valko-Venäjän rooli on jatkossakin merkittävä sen suhteen, laajeneeko sota enemmän sille rajalle, Haavisto sanoi.

Haavisto vakuutti, että Suomi jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan kuin on tarpeen ja tuomitsee Venäjän laittoman hyökkäyssodan.

Haavisto oli Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa vierailulla yhdessä pohjoismaisten ja Baltian maiden kollegoidensa kanssa. Hän jatkaa matkaansa Kiovasta Bukarestiin Romaniaan, missä Suomi ja Ruotsi osallistuvat sotilasliitto Naton tiistaina alkavaan ulkoministerikokoukseen ensi kertaa tarkkailijajäseninä.

UKRAINAN puolustusministeriö kertoi maanantaina uskovansa, että Venäjä valmistelee jo uutta liikekannallepanoa. Uusi “salamyhkäinen liikekannallepanon aalto” alkaisi ministeriön mukaan Venäjällä ja sen miehittämillä Ukrainan alueilla 10. joulukuuta alkaen.

Aiemmin marraskuussa myös yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) on arvioinut, että Venäjällä valmistaudutaan uuteen, peiteltyyn liikekannallepanoon. ISW kirjoitti tuolloin, että Venäjällä oli nähty merkkejä siitä, että uusi liikekannallepano alkaisi joko joulukuussa tai tammikuussa.

Venäjällä järjestettiin syksyllä osittainen liikekannallepano, jonka oli määrä päättyä lokakuun lopussa. Tuossa vaiheessa oli määrä mobilisoida Ukrainan taisteluihin 300  000 uutta Venäjän sotilasta, minkä puolustusministeri Sergei Shoigu väitti toteutuneen.

Britannian sotilastiedustelu arvioi viime viikolla, että Venäjän osittaisessa liikekannallepanossa mobilisoitujen reserviläisten komennuksille on ollut ominaista epäselvyys palveluskelpoisuudesta, riittämätön koulutus ja varustus sekä sijoittaminen erittäin uuvuttaviin taistelutehtäviin.

Hannu Aaltonen, Maiju Ylipiessa / STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE