Haavisto kertoi ministerien keskustelleen Barentsin neuvoston asioiden lisäksi muun muassa tulossa olevasta Glasgow’n ilmastokokouksesta, Afganistanista ja maiden kahdenvälisistä asioista, kuten koronatilanteesta molemmissa maissa.

Myös Saimaan kanavan puukuljetukset olivat Haaviston mukaan esillä, mutta niihin Lavrov ei vaikuttanut hänen mielestään perehtyneen.

Maanantaina Haavisto tapasi Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Helsingissä. Naton ja Venäjän väliset suhteet ovat äärimmäisen kireät. Haaviston mielestä Suomi ei voi tulehtuneisiin väleihin juuri vaikuttaa, vaikka Suomi on Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtaja seuraavat kaksi vuotta.

Hänen mielestään Suomi voi kuitenkin näyttää esimerkkiä Naton suuntaan siinä, kuinka kommunikointi Venäjän kanssa on mahdollista huolimatta isoista näkemyseroista esimerkiksi Krimistä tai joistakin ihmisoikeuskysymyksistä.

Barentsin neuvoston jäseniä ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Tanska, Islanti ja EU. Haavisto tapasi kokouksessa kahdenvälisesti myös Norjan uuden ulkoministerin Anniken Huitfeldtin.

Varsinainen turvallisuuspolitiikka ei kuulu Barentsin yhteistyöhön.

Haaviston mukaan kokouksessa hyväksyttiin muun muassa Barentsin alueelle ilmastopoliittinen toimintaohjelma, joka on ollut Suomen tavoitteiden mukaista. Suomi paneutuu Haaviston mukaan erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen alueella.

Neuvoston vuoden 2023 kokous on määrä pitää Joensuussa.