Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Haavisto: ”Turkki-tapaamisten peruuntumiset huonoja Nato-prosessille – helposti unohdetaan mitä ollaan tekemässä

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää Nato-prosessin kannalta huonona sitä, jos Suomen ja Ruotsin sekä Turkin välisiä tapaamisia peruuntuu mielenosoitusten ja provokaatioiden takia.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Lauantaina kerrottiin, että Ruotsin puolustusministerin Pål Jonsonin ensi viikolle suunniteltu vierailu Turkkiin ei toteudu. Turkki perui aiemmin myös eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) ja Ruotsin parlamentin puhemiehen Andreas Norlénin Turkin-matkan, jonka oli määrä alkaa maanantai-iltana.

Puhemiesten matka peruttiin sen jälkeen, kun Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania esittävä nukke ripustettiin jaloistaan Tukholman kaupungintalon ulkopuolelle.

-  Nämä ovat varmaan tämän itse Nato-ratifiointiprosessin osalta tietysti huonoja, jos näitä yhteydenpitoon liittyviä tapaamisia siirretään, ulkoministeri Haavisto sanoi STT:lle sunnuntaina.

-  Nyt olisi tärkeä pitää niin sanotusti katse pallossa. Tähän matkaan tulee helposti niin paljon tällaista ylimääräistä kuormaa, että unohdetaan, mitä tässä ollaan tekemässä. Tässä ollaan kuitenkin oikeasti tekemässä Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikan kannalta aivan historiallista ratkaisua, ja olisi hyvä, että siihen pystyttäisiin keskittymään.

Haaviston mukaan Ruotsin pyrkimyksenä on sopia uusia vierailuajankohtia. Suomella ei Vanhasen peruuntuneen matkan ohella ole ollut muita lähiaikojen vierailuja ohjelmassa, mutta virkamiestason kolmikantakokoukselle etsitään edelleen ajankohtaa alkuvuodelle.

Ruotsissa oli monta mielenosoitusta liikkeellä: oli Erdoganin puolustajat, oli kurdiryhmät, oli Naton vastustajat ja oli vielä koraanin polttajakin,

TURKIN ja Ruotsin väliset jännitteet ovat olleet viime päivinä kiristymään päin, minkä ei ole nähty olevan ainakaan avuksi Suomen ja Ruotsin Nato-prosessille, jota Turkki jarruttaa. Istanbulissa ja Ankarassa osoitettiin lauantai-iltana mieltä Ruotsia vastaan sen jälkeen, kun tanskalais-ruotsalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan poltti lauantaina koraanin Turkin suurlähetystön edessä Tukholmassa.

Istanbulissa sadat ihmiset kokoontuivat vastamielenosoitukseen Ruotsin konsulaatin edessä. Samassa yhteydessä poltettiin Ruotsin lippu, kertoi muun muassa SVT.

Mieltä osoitettiin lauantaina myös Ruotsin suurlähetystön ulkopuolella maan pääkaupunki Ankarassa. Mielenosoittajat eivät hyväksy sitä, että Ruotsi ei estänyt Paludanin tempausta. Mielenosoituksissa nähtiin muun muassa kyltti, jossa luki “loppu islamofobialle”.

-  Ei ole hyväksyttävää, että Ruotsin viranomaiset sallivat suurlähetystön edessä tehdyn provokaation, joka suututtaa monia muslimeita ympäri maailman. Ei ollut sattumaa, että se tapahtui juuri Turkin suurlähetystön edessä, sanoi mielenosoittaja Mesut Emre Balci.

Haavisto kertoo pitäneensä päivittäin yhteyttä Ruotsin ulkoministeriin Tobias Billströmiin. Hän luonnehti, että Ruotsissa oli lauantaina hankala päivä.

-  Oli monta mielenosoitusta liikkeellä: oli Erdoganin puolustajat, oli kurdiryhmät, oli Naton vastustajat ja oli vielä koraanin polttajakin, Haavisto totesi.

-  Totta kai nämä tällaiset provokaatiot voivat vaikuttaa mielialaan, tunnelmiin, kansalaisiin. Myöskin nämä kuvat Ruotsin lipun poltosta Ankarassa. Nämä helposti herättävät vastareaktioita, jotka ovat vihamielisiä.

Haavisto pitää tärkeänä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ratifioidaan yhtä aikaa.

RUOTSIN ja Turkin jännitteistä huolimatta Haavisto pitää tärkeänä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ratifioidaan yhtä aikaa. Hänen mukaansa se on etenkin Naton puolustussuunnittelun kannalta äärimmäisen tärkeää.

Vaikka Nato-prosessi näyttääkin jumittavan enemmän Ruotsiin kuin Suomeen liittyvien asioiden takia, Haaviston mukaan Suomi on nähnyt tärkeäksi pitää yllä omia yhteyksiä Turkkiin ja myös muissa kuin Nato-prosessiin liittyvissä asioissa.

-  Omistakin keskusteluistani Turkin kanssa vain yksi osa on tätä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusta.

Hän huomauttaa, että Turkki on alueellisesti erittäin tärkeä toimija, jolla on keskeinen rooli myös esimerkiksi Ukrainan tilanteessa ja Lähi-idässä.

-  Olen huomannut, että on tärkeää pitää niissä asioissa Turkkiin yhteyttä. Ehkä helpottaa myös tätä meidän oman asiamme käsittelyä, että me kuuntelemme myös Turkin muita näkemyksiä ja huolia vaikkapa alueellisesta kehityksestä.

RUOTSIN pääministeri Ulf Kristersson on esittänyt pahoittelunsa Tukholman tapahtumien osalta.

-  Sananvapaus on keskeinen osa demokratiaa. Mutta mikä on laillista, ei ole välttämättä sopivaa. Monille pyhien kirjojen polttaminen on syvästi epäkunnioittava teko. Haluan ilmaista sympatiani kaikille muslimeille, joita Tukholman tämänpäiväiset tapahtumat ovat loukanneet, Kristersson kirjoitti Twitterissä.

Turkin presidentinkanslian edustajan Ibrahim Kalinin mukaan mielenosoituksen salliminen tilanteessa, jossa Turkki oli toistuvasti vaatinut sen kieltämistä, on omiaan ruokkimaan viharikoksia ja islamin vastustamista.

-  Pyhien arvojen kimppuun käyminen ei ole vapautta, vaan barbarismia, Kalin evästi.

Turkin hallintoa tukevan turkkilaisen MHP-puolueen edustaja Devlet Bahceli meni vielä pitemmälle.

-  Ruotsin Nato-jäsenyyttä ei tulla hyväksymään tämän takia, Bahceli väitti.

Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu oli toivonut, etteivät ruotsalaisviranomaiset olisi sallineet mielenilmausta.

-  Se on rasistinen toimi, kyse ei ole ilmaisunvapaudesta, hän kommentoi protestia.

Diplomaattilähteen mukaan Turkki on kutsunut Ruotsin suurlähettilään puhutteluun Tukholmaan suunnitellun mielenilmauksen vuoksi. Edustaja on kutsuttu Turkissa puhutteluun jo toista kertaa lyhyen ajan sisään.

Samaisen lähteen mukaan Turkin ulkoministeriön virkamiehet olivat sanoneet suurlähettiläälle, ettei protestin sallimista demokraattisten arvojen puolustamisen verukkeella voida hyväksyä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE