Ulkoministeriö tilasi Ramboll-yhtiöltä puolueettoman selvityksen asiasta. Raportti häirintätapausten ennaltaehkäisystä sekä niiden käsittelystä ja seurannasta julkaistiin tiistaina tänään.

– Hyvä, että ulkoministeriö teetti selvityksen. Oli siis tärkeää, että me Jukossa nostimme kissan pöydälle. Nyt tärkeintä on ottaa selvityksen tulokset tosissaan ja muuttaa ulkoministeriön toimintakulttuuria käytännössä – yhteistyössä henkilöstön kanssa, sanoo Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren painottaa.

Selvityksen mukaan ulkoasiainhallinnossa on häirintätapausten ennaltaehkäisyn ja käsittelyn kannalta puutteita johtajuudessa sekä tiedonkulussa.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) kiirehtivät puutteiden korjaamista.

Jukon Löfgrenin ja asiantuntija, lakimies Katja Ahon mielestä Rambollin selvitys vaikuttaa asiantuntevasti tehdyltä.

– Siinä on kiinnitetty huomioita juuri niihin ongelmiin, joita ulkoministeriön työntekijät ovat nostaneet vuosia esille. Näitä ovat esimerkiksi hierarkkinen toimintakulttuuri, johtamisen ja henkilöstöosaamisen vajeet sekä esimiesten ja alaisten keskinäinen kilpailu samoista tehtävistä urapoluilla.

Löfgrenistä ja Ahosta on hienoa huomata, että Jukon vaatimukset ja asian tuominen julkisuuteen osoittautuivat vaikuttaviksi keinoiksi häirinnän kitkemiseksi ulkoministeriöstä.

– Emme nostaneet asiaa esiin riitelyn vuoksi, vaan halusimme auttaa henkilöstöä ja ministeriön johtoa puuttumaan häirintään. Vastaisuudessa ongelmiin on tartuttava ilman julkisuuspainettakin, Aho huomauttaa.

Juko korostaa, että Rambollin tekemä selvitys on vasta alkusysäys uuden, paremman toimintakulttuurin luomiseen ulkoasiainhallinnossa. Seuraavaksi on lähdettävä valmistelemaan selkeitä toimintaohjeita raportissa esitettyjen suositusten pohjalta.

– Me edellytämme, että ulkoministeriö suunnittelee nyt henkilöstön kanssa yhdessä konkreettiset toimenpiteet ja myös seuraa muutoksen toteutumista. Ministeriön olisi myös syytä teettää puolueeton seurantatutkimus esimerkiksi loppuvuodesta: mitä suosituksista on seurannut, ovatko häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemukset vähentyneet ja onko työilmapiiri parantunut.

Löfgren muistuttaa, että erityisesti pitkittyneestä epäasiallisesta kohtelusta seuraa työpahoinvointia, sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä.

– Epäasiallinen kohtelu ja häirintä ovat niiden kohteeksi joutuneelle ennen kaikkea inhimillinen tragedia, mutta lisäksi ne moninkertaistavat henkilöstökustannuksia. Kannattaa siis muistaa, että työntekijöiden hyvinvointi tarkoittaa aina myös taloudellisia säästöjä. Siksi häirinnän kitkemisen pitäisi kiinnostaa myös veroeuroja pyöritteleviä poliittisia päättäjiä.

Löfgren korostaa, että häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen ei saa olla kiinni vaalikausista tai vallassa olevista virkamiehistä.

– Pitkäjänteinen sitoutuminen, objektiiviset, läpinäkyvät ja konkreettiset toimintamallit sekä henkilöstön kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet pitää saada osaksi valtionhallinnon selkärankaa. Tämän periaatteen on koskettava koko julkista sektoria.