Ennen tulosten esittelyä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puhui.

– Suurin osa ihmisistä on huolissaan ilmaston ja ympäristön tilasta, ja näin pitääkin olla. Ilman kriisitietoisuutta ei saavuteta tavoitteita. Perussuomalaisilla, sen enempää kuin useimmilla muillakaan poliitikoilla, ei ole tietotaitoa arvioida monimutkaisia ilmastomalleja, vaan joudumme rakentamaan omat poliittiset linjauksemme asiantuntijatiedon varaan. Samalla on kuitenkin muistettava ja ymmärrettävä, että myös tutkimustieto on moniselitteistä ja vahvasti politisoitunutta, Halla-aho sanoi.

– Perussuomalaiset hyväksyvät sen lähtökohdan, että ilmasto lämpenee, ja että tämä liittyy ihmisen toimintaan. Me hyväksymme myös sen, että Suomen tulee tehdä oma osuutensa. Sen sijaan peräänkuulutamme suhteellisuudentajua, joka on ollut hakusessa useimmilta keskustelijoilta. Ensinnäkin: ilmakehä ja ilmasto on globaali, eikä se tunnista rajoja. Päästöjä on vähennettävä siellä, missä niitä tuotetaan, hän jatkoi ja viittasi Kiinaan ja Intiaan, jotka ”vain lisäävät omaa kivihiilikapasiteettiaan”.

Taloustutkimus oli tehnyt puolueen tilauksesta väestökyselyn 2150 ihmiseltä marraskuussa 2019. Niiden pohjalta Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm esitteli skenaarioita, miten hallituksen ilmastotoimet vaikuttaisivat työssäkäyviin ja opiskelevien kotitalouksiin.

– Minusta hallituksen on erittäin vaikea tehdä näillä toimenpiteillä sellaista ilmastopolitiikkaa, jossa jokainen suomalainen joutuisi samalla tavalla maksumieheksi, Holm sanoi.

Oletuksiksi oli laskettu, että hallitus nostaisi polttoaineveroja 30 senttiä litralta, asumiskulut kasvaisivat sähkön ja lämmityksen hinnan noustessa 20 prosenttia. Tuloverojen alennuksia painotettaisiin pienituloisille työntekijöille ja opiskelijoille.

Holmin mukaan eniten kärsisivät autolla työssäkäyvät, jotka asuvat vähän vanhemmassa omakotitalossa, 1970–80-luvulla rakennetussa.

Holmin mukaan laskelmat perustuvat osin jo toteutuneisiin asioihin ja tiettyihin oletuksiin. Pohjalla oli hänen arvionsa koko vaalikauden toimenpiteiden vaikutuksista.

– Se ei välttämättä toteudu sellaisenaan, hän muistutti.

Kyselyyn valitulla hallituksen toimien skenaariolla vain joukkoliikennettä hyödyntävien rivi- ja paritalojen asukkaiden verot ja maksut vähenisivät, kun taas oppositiopuolue perussuomalaisten vaihtoehdossa kaikkien verot ja maksut putoaisivat.

Holmin mukaan kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat ovat ”häviäjien” leirissä eli kyse on ”autoilevista omakotiasujista”. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ovat ”voittajien” leirissä eli ”ei-autoilevat kerrostaloasujat”.

– Nyt esitelty tutkimus avaa aika hyvin sitä, miksi kysymys on nimenomaan punavihreästä ilmastopolitiikasta. Ilmastotalkoiden lasku lankeaa ihmisille, jotka ovat tyypillisesti perussuomalaisten, keskustan, kokoomuksen ja suurelta osin sosialidemokraattien äänestäjiä. Mutta tämä lisälasku kompensoidaan ihmisille, jotka ovat tyypillisesti vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjiä, joten tämä on näiden puolueiden kannalta täysin rationaalista politiikkaa, mutta ennen kaikkea keskustan kannalta erittäin epärationaalista, Halla-aho tulkitsi Holmin esittelemiä kyselytuloksia.

Media kyseli Holmilta, miksi luvut perustuvat ennakointiin.

Myös Halla-aho vastasi kysymykseen.

– Jos tämä Holmin arvioima skenaario hallituksen toimista ei toteudu, niin sehän edellyttää sitä, että punavihreä hallitus tekee täydellisen takinkäännöksen ja u-käännöksen omassa ilmastopolitiikassaan enkä pidä sitä millään tavalla perusteltuna oletuksena, Halla-aho perusteli.

Hallitus tavoittelee hiilineuraaliutta vuonna 2035. Demokraatti tiedusteli Halla-aholta tilaisuudessa, mikä olisi tässä perussuomalaisten tavoite. Suoraa aikamäärää Halla-aho ei vastauksessaan antanut.

– Kun Suomi asettaa omia kansallisia tavoitteitaan, niissä pitää noudattaa suhteellisuudentajua, ymmärtää se, miten pieni toimija Suomi on päästöjen saralla absoluuttisissa luvuissa ja toisaalta se, miten paljon Suomi on jo tehnyt omien päästöjensä vähentämiseksi eli mitataan esimerkiksi hiili-intensiteettilukua, joka on Suomessa oliko se neljänneksi paras EU-alueella. Eli Suomi ei voi kansallisesti kansallisilla päätöksillä pelastaa maailmaa eikä sen pidä pyrkiäkään siihen vaan meidän pitää pitää huolta siitä, että ihmisillä on Suomessa mahdollisuus asua, elää, yrittää ja tehdä työtä, koska siitä on riippuvainen meidän hyvinvointimme. Me emme pidä tätä hallituksen hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä mitenkään realistisena ja uskon, että mikä tahansa hallitus Suomessa tulee törmäämään seinään tämän tavoitteen kanssa, koska kansalaiset eivät ole valmiita maksamaan sitä laskua, joka tämän tavoitteen toteuttamisesta seuraisi, Halla-aho sanoi.

Lue lisää: Jussi Halla-ahon mukaan ilmasto lämpenee ja se liittyy ihmisen toimintaan – viiden lapsen isä julisti Helsingissä sanomaa, mutta flirtti olikin tutun ivallinen

Perussuomalaisten tilaaman Taloustutkimuksen kyselyn perussuomalaisten vaihtoehto oli se, että polttoaineveroja laskettaisiin 16 senttiä ja sähkön ja lämmityskulujen hinta laskisi 15 prosenttia. Joukkoliikenteen hinta ei laskisi.

Media kysyi, jos tämä vaihtoehto toteutuisi, miten se vaikuttaisi hiilidioksidipäästöihin?

– No sitä ei ole todellakaan laskettu, vaan olemme lähteneet siitä, että tämä on globaali ongelma. Jos Suomi on jo oman osansa tehnyt hyvin pitkälle niin se ei paljoa auta, perussuomalaisten työmies Matti Putkonen sanoi.

Halla-ahon mukaan perussuomalaiset haluaa kaikessa ilmastopoliitikassa korostaa, että kyse on globaalista ongelmasta ja kansallisten ratkaisujen kokonaisvaikutuksia täytyy pohtia globaalisti.

– Suomi voi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, yritystensä menestymisedellytyksistä, koska sillä tavalla Suomi pystyy puolustautumaan markkinoilla vastuuttomampia toimijoita vastaan. Se antaa suomalaiselle teollisuudelle myös mahdollisuuden tehdä innovaatiopolitiikkaa, satsata korkean ilmastoteknologian kehittämiseen, jolla se pystyy olemaan kokoaan suurempi vaikuttaja myös maailmalla, Halla-aho sanoi.

Demokraatti kysyi Halla-aholta myös, onko ilmalämpöpumpun hankkiminen tai maalämmön asentaminen globaalista näkökulmasta sitten hölmöläisten hommaa vai kannattavaa toimintaa?

– Jos lähdetään siitä, että perussuomalaiset eivät suhtaudu intohimolla fossiilisten polttoaineiden käyttöön sen enempää kuin öljyn tai kivihiilenkään. Tietenkin pitkällä tähtäyksellä tällaisista saastuttavista energiantuotantotavoista pitäisi päästä eroon niin yksityisessä kulutuksessa kuin teollisuuden ja energiantuotannonkin osalta, hän vastasi.

Halla-aho lisäsi, että on kuitenkin vaikea perustella ihmisille sitä, että heidän pitäisi tehdä erittäin kallis investointi asuntoon, jonka hinta ei välttämättä ole investoinnin rahallista arvoa suurempi.

Holm arveli, että tietyillä alueilla julkinen puhe öljylämmityksestä luopumisesta on voinut tietyillä alueilla laskea öljylämmitteisten talojen hintaa 15 000 euroa.

Hallitusohjelman mukaan fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. Öljylämmitteisiä kiinteistöjen omistajia kannustetaan siirtymään muihin lämmitys- muotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla.

Demokraatti muistutti Holmille myös, että esimerkiksi ilmalämpöpumppu voi maksaa itsensä takaisin pitkän ajan kuluessa. Holm myönsi, ettei tätä ole huomioitu skenaarioissa ja että se olisi pitänyt huomioida. Hän sanoi muun muassa ajatelleensa, että asia menee liian monimutkaiseksi.