Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Halla-aho-elämäkerta nostaa pintaan antisemitismin – ”En olisi halunnut löytää selvää viittausta siitä”

Perussuomalaisten puheenjohtajasta Jussi Halla-ahosta ilmestynyt epävirallinen elämäkerta (Into) luo kuvaa määrätietoisesta poliitikosta, jonka urapolulla on aiemmin tiedettyä vähemmän sattumia. Kirjan kirjoittaja, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi on koonnut tutkimusavustajansa Onni Karin kanssa Halla-ahosta suuren määrän materiaalia ja haastatellut kirjaan yli 50 ihmistä. Halla-aho itse ei ole projektiin millään tavoin osallistunut.

Simo Alastalo

Nurmen mukaan Halla-ahosta on kirjoitettu paljon mutta toisaalta hyvin vähän. Pääosa aiemmin kirjoitetusta on liittynyt tavalla tai toisella maahanmuuttokeskusteluun.

– Koko elämä on ollut käsittelemättä ajalta ennen kuin hän täyttää 30 vuotta, Nurmi tiivistää.

Kirjassa Nurmi käy läpi Halla-ahon lapsuuden ja sukutaustan ja tekee yllättävän, julkisesta kertomuksesta poikkeavan havainnon. Nurmen kirjan mukaan Halla-aho polveutuu lähiötaustastaan huolimatta suomenruotsalaisesta yläluokasta ja on ylioppilas yhdeksän sukupolven katkeamattomassa ketjussa. Halla-ahon sukulaiset ovat muun muassa edustaneet pappissäätyä säätyvaltiopäivillä.

– Tiedot muuttavat narratiivia niistä lähtökohdista, joista hän on yltänyt yhteiskunnan ylimmille askelmille.

– Kun Halla-aho nousee puoluejohtajaksi, hän palaa yläkerrostumaan.

”Isäblogistimenneisyys oli minulle ehdottomasti yllätys.”

Myös Halla-ahon perhe, rakastuminen ja naimisiinmeno käydään lävitse. Samoin lasten syntymät. Nurmen mukaan Halla-aho saattaisi olla nykyisin Suomen tunnetuin isäblogisti ellei hän olisi poistanut vanhojen kotisivujensa blogimerkintöjä. Kirjassa on lainattu innostuneen, jopa haltioituneen sävyisiä tekstejä ajalta, jolloin Halla-ahon esikoinen syntyi ja Jussi vietti hänen kanssaan kotona ensimmäistä vauvavuotta.

– Isäblogistimenneisyys oli minulle ehdottomasti yllätys.

Aivan kaikkeen Nurmi ei olisi halunnut törmätä. Suomen Sisussa poliittista aktiivisuuttaan käynnistelleellä Halla-aholla on ollut 2000-luvun alkupuolella antisemitistisiä näkemyksiä. Hän oli tuolloin 30-vuotias.

– Ehkä se oli kirjan tekijälle henkilökohtaisesti vähän pettymys. En olisi halunnut löytää selvää viittausta siitä, että Halla-aholla on tai on ollut antisemitistisiä ajatuksia. Holokaustin muistopäivänä hän kirjoitti holohölinästä ja puolusti aikanaan holokaustin kiistänyttä poliitikkoa.

Halla-aho kuului Suomen Sisun hallitukseen aikana, jolloin järjestö jakoi juutalaisvastaista sisältöä ja sisulaisten lukupiirissä perehdyttiin muun muassa Hitlerjugend-ideologi Helmut Stellrechtin teokseen Usko ja teot vuodelta 1938.

“Juutalainen on epärehellinen. Hän on sellaiseksi syntynyt ja pysyy läpikotaisin luihuna. – – Hänen juurimisensa pois Saksasta on ylin laki.” Stellrecht kirjoittaa kirjassaan.

Suomen Sisu kertoo verkkosivuillaan olevansa “iloinen voidessaan tarjota tämän historiallisen harvinaisuuden suomalaisille lukijoille”.

”On selvää, että Halla-ahon toiminnassa on ollut antisemitistisiä piirteitä.”

– On selvää, että Halla-ahon toiminnassa on ollut antisemitistisiä piirteitä. Se on fakta. Sanoisin, että ne ovat olleet pienemmässä roolissa kuin hänen islam-kritiikkinsä. Ehkä siksi, että islam-kritiikkiin on keskitytty, Halla-aholta ei ole juuri koskaan kysytty mistä antisemitistisissä teksteissä ja toiminnassa on ollut kysymys, Nurmi sanoo.

Suomen Sisulla on muutenkin ollut tiedettyä suurempi rooli Halla-ahon taustavoimana. Ja sisulaisen Halla-ahon ajattelua leimaa etnonationalismi. Tosin käsite on Nurmen mukaan ymmärretty suomalaisessa keskustelussa osittain virheellisesti.

– Halla-ahon kannattajia on suomalaisessa journalismissa ryhdytty jakamaan etnonationalisteihin ja muihin. Todellisuudessa etnonationalistien radikaalisuusasteessa on eroja, jotka täytyisi huomioida.

Halla-aho kehuu Scripta-blogissaan 1930-luvun suomalaista yhteiskuntaa, joka oli tarkoitettu etnisille suomalaisille. Nurmi on löytänyt myös blogimerkintöjä, joissa Halla-aho toteaa, etteivät afrikkalaistaustaiset urheilijat voi todellisuudessa edustaa esimerkiksi Suomea, koska he ovat etnisesti lähtöisin Afrikasta.

– Mitä muuta se Halla-ahon nationalismi on kuin etnonationalismia? Se on etnonationalismia, jossa yhteiskunta nähdään biologisena rakennelmana.

Nurmi kysyy kirjassaan maltillistuiko Halla-aho kohotessaan kohti perussuomalaisten puheenjohtajuutta vai ei. Hän jättää kysymyksen tietoisesti lukijan itsensä vastattavaksi.

– On totta, että hän ei julkisesti esitä enää sellaisia kannanottoja kuin vielä 2010-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Johtuuko se siitä, ettei hänen enää tarvitse vai siitä, että hän on aidosti muuttanut ajatteluaan?

Perussuomalaiset on viimeistään Halla-ahon johdolla valinnut linjakseen enemmistödemokratian.

– Halla-aholle demokratia on enemmistön diktatuuria. Hän haluaa poistaa sekä lainsäädännöstä että politiikasta kaiken positiivisen diskriminaation eli vähemmistöjen erityiskohtelun. Jos suomalainen lainsäädäntö ja perustuslakivaliokunnassa tulkittavat ihmisoikeudet perustuvat siihen ajatukseen, että heikommassa asemassa olevilla ja vähemmistöillä voi olla perustellusti erityisoikeuksia, Halla-aho ei tällaista ajatusta jaa. Hän pyrkii puheenjohtajana määrätietoisesti tällaisesta diskriminaatiosta eroon.

Nurmi kysyy kirjansa loppupuolella mitä perussuomalaiset tekisivät, jos saisivat yli 50 prosentin ääniosuuden demokraattisesti itselleen? Tähänkään kysymykseen hän ei itse vastaa, mutta suostuu pohtimaan asiaa haastattelussa.

– Vietäisiinkö kaikilta maahanmuuttajilta ja suomenruotsalaisilta ja vaikkapa naisilta positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus? Poistettaisiinko se lainsäädännöstä? Se on mielestäni helkkarin hyvä kysymys.

– Ehdoton kansan suvereniteetin ajatus on osa hänen ajatteluaan. Se poikkeaa Suomessa vallalla olevasta liberaalin demokratian ajatuksesta mutta on toki demokratiaa, vaikka sen seuraukset voivat olla arvaamattomat.

”On epäuskottavaa, että hänellä ei olisi ollut yhteiskunnallisen vaikuttamisen halua jo nuoresta pitäen.”

Mielikuvaa Jussi Halla-ahosta hallitsee Nurmen mukaan ajatus sattumanvaraisesta ajautumisesta. Hän menee sattumalta Suomen Sisun keskustelupalstalle ja kiinnostuu järjestöstä. Hän lähtee vastentahtoisesti ehdolle eduskuntavaaleihin sen jälkeen, kun häntä on kysytty.

Nurmen aineistossa läheiset ja opettajat kuvaavat Halla-ahoa, joka ilmaisi jo varhain omia yhteiskunnallisia näkemyksiään ja teki sen mielellään. Lukiolaisena Halla-aho kirjoitti Aamulehteen Suomen ulkopolitiikkaa ja suhdetta Neuvostoliittoon kritisoivat kirjoituksen.

– On epäuskottavaa, että hänellä ei olisi ollut yhteiskunnallisen vaikuttamisen halua jo nuoresta pitäen.

– Politiikassa voi olla käyttövoimaa sillä, että luo mielikuvaa siitä, ettei ole pyrkimässä valtaan. Jokainen ymmärtää, että yleensä puoluejohtajaksi ei päädytä vaan siihen vaaditaan kunnianhimoa ja halua nousta kohti huippua.

Varhaisin Halla-ahon poliittinen pyrkimys ajoitetaan kirjassa vuoteen 2003, jolloin hän oli ehdolla Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa. Nurmi ja hänen tutkimusassistenttinsa ovat kaivaneet Halla-ahon poistetuilta kotisivuilta hänen ensimmäisen vaaliohjelmansa.

– Siinä jo piirtyy hyvin selkeä kuva siitä mitä hän poliittisesti edustaa. Hän aikoo ratsastaa kaikenlaisilla vastakkaisuuksilla, fobioilla ja kammoilla.

Nurmen mukaan epävirallinen elämäkerta on kirjoitettu kaikille. Halla-ahon kannattajille, hänen vastustajilleen ja politiikasta kiinnostuneille kansalaisille.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Pääkirjoitukset
3.12.2020
Perussuomalaiset tukee linjallaan Unkarin ja Puolan räikeyksiä
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE