Halla-aho ennakoi tulevaa Demokraatille tänään Jyväskylässä pitämänsä linjapuheen jälkeen.

Halla-aho ala veikata, mikä tilanne on hallituspuolueitten puheenjohtajien tapaamisen jälkeen.

– Ei tarvitse veikata, kun huomenna näkee, Halla-aho toteaa.

– Kovin paljon vastauksia minulla ei tietenkään vielä ole, koska minulla ei ole niin sanotusti mahdaattia sellaisia antaa. En ole käynyt riittäviä keskusteluja eduskuntaryhmän kanssa ja ministereiden kanssa ja muiden henkilöiden kanssa. Varmaan alustavasti katsellaan, minkälaisia kysymyksiä herää, Halla-aho toteaa Jyväskylän Paviljongin pihalla.

Mitään ehtoja Sipilä ei Halla-ahon mukaan puhelimessa asettanut.

– Hän esitti nämä kysymykset ja kutsui keskustelemaan.

Timo Soini ei ministerinä ainakaan jatka?

– Siihen en ole sanonut juuta enkä jaata. Olen esittänyt kantani siitä, mutta puheenjohtajahan ei meidän puolueessa ole diktaattori.

Onko se neuvoteltavissa oleva kysymys, jos hallitusyhteistyö  jatkuu? Se ei ole ehdoton?

– Minä en ole missään vaiheessa ehdottomasti sanonut, että Soini ei voi jatkaa ministerinä hallituksessa. Olen vain ilmaissut sen kannan, että minun mielestäni olisi luontevaa, että kun hän väistyy puheenjohtajan tehtävästä, hän väistyisi myös raskaimman salkun haltijan paikalta. Mutta toivon, että tässä asiassa saavutetaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, Halla-aho vastaa.

Muita ministerinimiä, jotka jatkaisivat tai joita Halla-aholla olisi tarjota hän ei kommentoi millään lailla.

– En sinänsä arvostele meidän ministereiden suoriutumista tehtävistään, vaan viittaan lähinnä siihen, että eduskuntaryhmässä monella on ollut sellainen olo, että eduskuntaryhmää ei ole otettu mukaan ministerinimityksiin sillä tavalla kuin he ymmärrettävästi haluaisivat.

Halla-ahon mukaan kokoomuksesta ei ole edelleenkään oltu häneen yhteydessä.

– Kokoomuksesta ei ole kuulunut mitään. En voi vannoa, ettei joku ole yrittänyt soittaa mutta ei ole niin, että olisin huomannut.

Jussi Halla-aho sanoi linjapuheessaan, että Suomen pitää EU:n jäsenenä irtautua mallioppilaan roolista ja etsiä liittolaisia niistä jäsenmaista, jotka suhtautuvat “kansallisen suvereniteetin nakertamiseen epäilevämmin”.

Halla-aho viittaa esimerkiksi Slovakiaan ja Unkariin, jotka ovat haastaneet EU-tuomioistuimeen EU:n taakanjakomekanismin. Mekanismissa turvapaikanhakijoita jaetaan jäsenmaiden kesken suhteutettuna niiden väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen.

– Ehkä helpommin verrattavista maista Tanska ja Itävalta ovat kieltäytyneet osallistumasta näihin sisäisiin siirtoihin ollenkaan.

Edellä mainitut ovat Halla-ahon mielessä yleensäkin ottaen hyviä viiteryhmämaita Suomelle.

– Tanska on erittäin hyvä.

– Perussuomalaiset on tällä hetkellä on Euroopan parlamentissa samassa ryhmässä Tanskan kansanpuolueen kanssa, joka on meidän pitkäaikainen yhteistyökumppani. Toiveeni on, että myös ruotsidemokraatit voivat liittyä jossain vaiheessa samaan ryhmään. Nythän ryhmissä tapahtuu muutoksia tämän vaalikauden lopulla Britannian tapahtumien vuoksi, ne järjestäytyvät varmaan sitten uudelleen, Halla-aho toteaa.