tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Halla-aho haluaa presidenttikysymyksen puoluevaltuuston käsiin – ei ”köyhän miehen kopiota” Niinistöstä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puoluekokouksessa käsitellään parhaillaan presidentinvaaleihin osallistumista ja ehdokkaan nimeämistä.

Asiaa valmistellut valiokunta esittää, että perussuomalaiset osallistuu vuoden 2018 presidentinvaaleihin.

Ensimmäisen puheenvuoron keskustelussa käytti puolueen uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Hän totesi, että asiassa on kahdenlaisia ja useammankinlaisia mielipiteitä. Halla-ahon mukaan olisi melko raskasta päättää yhtä aikaa presidentinvaaleihin lähtemisestä ja samalla valita ehdokas.

Jussi Halla-aho esitti, että vähintäänkin päätös ehdokkaan nimeämisestä valtuutettaisiin puoluevaltuustolle. Yhtä lailla hän kannatti kuitenkin myös periaatepäätösta vaaleihin osallistumisesta puoluevaltuuston päätettäväksi.

Halla-ahon mukaan istuva  presidentti Sauli Niinistö nauttii varsin suurta kansansuosiota. Oman ehdokkaan pitäisi tuoda ehdokasjoukkoon jotakin, jota muut eivät tuo. Halla-ahon mukaan ehdokkaan ei pitäisi olla ”köyhän miehen kopio” Niinistöstä tai hänen ei pitäisi asettua Niinistön kanssa samaan ”ekologiseen lokeroon”.

Halla-aho totesi, ettei ole kategorisesti omalla ehdokkaalla vaaleihin osallistumista vastaan mutta se ei ole itsetarkoituskaan.

Hänen mukaansa näyttää selvältä, että ei ole itsestäänselviä osallistujaehdokkaita. Hänen mukaansa Sampo Terho on ilmoittanut hänelle, että olisi toisenlaisessa tilanteessa valmis ehdokkaaksi. Muistakaan kiinnostuneista Halla-aho sanoi, että hänellä ei ole tietoa.

Kulttuuriministeri Sampo Terho kannatti Jussi Halla-ahon esitystä.

– Meillä on paljon mietittävää, paljon tapahtuu. Meillä on hyvää aikaa miettiä ehdokkuutta ja vaaleihin osallistumista. Kun lykkäämme päätöksen myöhempään ajankohtaan ja puoluvaltuuston esitettäväksi.

Puoluekokous keskustelee paraikaa, osallistutaanko presidentinvaaliin. Jonkin verran on kuultu myös kritiikkiä siitä, miksei puoluekokous voisi päättää asiasta. Myös jäsenäänestyksen perään on kysytty.

Kansanedustaja Simo Elo kehui Niinistön ulkopolitiikan hoitoa, mutta totesi, että valitsijayhdistyksen ei pidä antaa hämätä.

– Niinistö on kokoomuslainen, Elo sanoi.

Elo kannatti Halla-ahon esitystä, ja oman presidenttiehdokkaan asettamista. Elon mukaan ei muun muassa voi luottaa, että jonkin muun puolueen ehdokas pitäisi maahanmuuttoasioita esillä.

Puoluekokousedustajat ovat toistaiseksi nostaneet presidenttiehdokkaina esiin Jussi Halla-ahon, Sampo Terhon, Laura Huhtasaaren  ja Juha Malmin nimet.

Valtiopäiväneuvos Raimo Vistbacka totesi, että ainoa oikea ratkaisu on, että uusi puheenjohtaja lähtee presidentinvaaliehdokkaaksi markkinoimaan puoluetta.

Ulkopolitiikasta ollaan Vistbackan mukaan jotakuinkin samaa mieltä ja niinpä keskustelu presidentinvaaleissa siirtyy sisäpolitiikkaan, kuten ”rapateiden kuntoon” ja vanhustenhuoltoon.

Uutista täydennetty kokouksen kuluessa.

Keskustelua aiheesta

Kunta-ala vaatii vaati selkeitä palkankorotuksia

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Kunta-alan pääsopijajärjestöt valmistautuvat syksyn palkkaneuvotteluihin ja vaativat selkeitä palkankorotuksia. Julkinen sektori on jo kantanut kortensa kekoon mittavilla säästötoimilla.

Epäoikeudenmukaiset lomarahaleikkaukset painostettiin julkiselle sektorille osana kilpailukykysopimusta. Kaikkien jo toteutettujen säästötoimien vaikutukset eivät vielä edes näy valtion taloudessa. Julkisen sektorin työntekijöiden ansiotasoa ei saa jäädyttää eikä aliarvioida työntekijöiden merkitystä taloudelle ja hyvinvoinnille. Kotimaisen kysynnän vahvistaminen on selkeä osa tärkeää työllisyyden vahvistamista.

Koko yhteiskunnan toiminnan sekä työllisyyden ja talouden vahvistumisen kannalta on välttämätöntä, että julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja ja muita palvelussuhteen ehtoja parannetaan. Yhtä sopimuskautta pidempi palkkaohjelma kaikille sopimusaloille on käynnistettävä jo nyt edessä olevalla sopimuskierroksella.

Rankka kohtelu

Kilpailukykysopimus kohtelee julkisen sektorin työntekijöitä rankemmin kuin ns. avoimen sektorin työntekijöitä. Julkisten palveluiden kiristäminen tai julkisen sektorin työntekijöiden päähän potkiminen eivät tuo teollisuudelle lisää tilauksia tai työpaikkoja. On tärkeää ymmärtää, että julkinen ja yksityinen tukevat toisiaan.

Julkisen sektorin työntekijät tuottavat työllään hyvinvointipalveluja, jotka tuottavat osaamista, takaavat yhteiskunnan perusrakenteet ja turvallisuuden. Hyvinvointipalvelut auttavat myös vientialoja parantamaan tuloksellisuutta ja bruttokansantuotetta.

– Näillä kansalaisten maksamilla hyvinvointipalveluilla olemme saaneet varhaiskasvatuksen, joka on esimerkiksi mahdollistanut naisten ja yksinhuoltajien töihin menon. Hyvä koulutus on antanut ammatin ja tuottanut asiantuntijoita eri aloille. Sosiaali- ja terveydenhuolto on mahdollistanut monille ihmisille normaalin, mielekkään elämän pitkäaikaissairauksista huolimatta. Laadukkaat julkiset palvelut tekevät Suomesta hyvinvointiyhteiskunnan.

– Julkiset palvelut ovat lakisääteisiä eikä julkinen sektori voi valita asiakkaitaan tai tavoitella voittoa, vaan se palvelee kaikkia tasavertaisesti. Kuntien lakisääteisien tehtävien hoitamiseen tarvitaan riittävästi osaavaa sekä motivoitunutta työvoimaa.

Mikael Jungnerin ennustus: Kokoomuksesta ja vihreistä Suomen suuret puolueet – ”Ja mikäs siinä”

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner povaa jo, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomessa on kaksi suurta puoluetta. Nimittäin kokoomus ja vihreät.

Ylen torstaisen kannatusmittauksen mukaan kokoomus on selvästi suurin ja ainoana yli 20 prosentin. Vihreät on puolestaan historiallisesti noussut kakkoseksi, muun muassa ohi SDP:n.

Jungner kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että vihreiden noste voi vielä kantaa ykkössijalle asti.

”Mikä taas nostaa edelleen kokoomusta vihreän vaihtoehtona. Ihan kuin Helsingin kuntavaaleissa.”

Jungnerin mukaan saattaa käydä niin, että vaalien jälkeen Suomessa onkin kaksi suurta ja neljä keskikokoista puoluetta.

”Ja mikäpä siinä, kun molemmat suuret ovat arvoliberaaleja edistyspuolueita.”

”Hyvään suuntaan tässä mennään, Suomen kannalta”, arvioi Jungner.

Li Andersson ryöpyttää: ”Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson arvostelee voimakkain sanankääntein Sipilän hallituksen tekemiä suurituloisten veroaleja. Andersson puhui Vasemmistoliiton kesäkokouksessa Imatralla.

– Sipilän hallituksella on ollut jakovaraa, mutta se on käytetty mittaviin tuloeroja kasvattaviin veronleikkauksiin. Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille, mutta ei koskaan työttömille, pienipalkkaisille yksinhuoltajille tai pienituloisille eläkeläisille.

Solidaarisuusveron alentaminen olisi jälleen uusi kädenojennus kaikkein rikkaimmille.

– Puhe “solidaarisuusverosta” oli alun alkaenkin harhaanjohtavaa. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan hyvinvointivaltiolle normaalista progressiosta. Suurista tuloista menee suurempi vero kuin pienistä.

Anderssonin mielestä pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo kieltäytyvät näkemästä ongelmia, joita koulutusleikkaukset aiheuttavat Suomen osaamisperustalle ja taloudelle pitkällä aikavälillä.

– Kun koulutuksen eriarvoisuuden ja osaamisperustan romuttaminen alkaa toden teolla näkyä, on jo liian myöhäistä suunnanmuutokselle. Siksi muutos on tehtävä nyt, Andersson vaati puheessaan.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen talouden rakenteelliset ongelmat korjautuvat vain sivistyspolitiikan suunnanmuutoksella. Anderssonin mielestä Suomi tarvitsee uuden sivistysvision. Vasemmistoliitto tavoittelee muun muassa yhtäläisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, maksutonta toisen asteen koulutusta myös oppimateriaalien osalta sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden väestöstä kääntämistä kasvuun.

Andersson puuttui myös puheessaan Suomen epävarmaan talouskasvuun. Anderssonin mielestä Suomen talouden orastava kasvu kärsii kilpailukykysopimukseen sisältyvistä palkanleikkauksista. Anderssonin mielestä kikyn haitalliset vaikutukset kansantaloudelle ja perheiden toimeentulolle on korjattava palkankorotuksilla. Syksyn työmarkkinakierroksen yhteydessä on syytä luopua erityisesti julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuneesta erillisestä lomarahaleikkauksesta.

– On järjetöntä, että kun talouskasvu vihdoin näyttää alkaneen, on Suomessa sitouduttu vielä kahdeksi vuodeksi palkanleikkauksia tarkoittavaan sopimukseen, joka kaiken lisäksi toimii niin, että valtion pitää kompensoida palkanalennukset verokevennyksillä, jotta ostovoima ei laskisi. Palkankorotukset ovat perusteltu ja luonnollinen tapa lisätä kotimaista kysyntää, Andersson sanoi.

Keskustelua aiheesta

Sanna Marin: Vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys – ”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Myös SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin on kommentoinut Ylen torstaista gallup-mittausta sosiaalisessa mediassa. Aiemmin puoluesihteeri Antton Rönnholm kuvasi tulosta ”kiistatta huonoksi”.

Marin kirjoittaa pikaviestipalvelu Twitterissä, että SDP:n historiallisesti ohittaneiden vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys.

”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on. SDP:llä kova työ edessä luottamuksen vahvistamiseksi.”

Vihreät on siis noussut kannatukseltaan Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Ylen gallupista. Vihreiden kannatus on nyt kovempi kuin koskaan, 17,6 prosenttia. Nousua heinäkuuhun verrattuna on tullut 1,6 prosenttiyksikköä.
Kokoomus on yhä suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. Puolue on vahvistanut asemiaan heinäkuun mittaukseen verrattuna liki puoli prosenttiyksikköä.

Keskusta on kannatusmittauksen kolmonen 17,3 prosentin kannatuksella. Kohennusta kuukauden takaiseen on 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljäntenä oleva SDP putosi kannatuksessa enemmän kuin mikään muu puolue, 2,6 prosenttiyksikköä. Sen kannatus on nyt 15,9 prosenttia.

Sekä Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset että puolueesta irronnut Uusi vaihtoehto vahvistivat kannatustaan. Perussuomalaiset nousi 0,7 prosenttiyksikköä 8,8 prosentin kannatukseen. Uusi vaihtoehto nousi liki prosenttiyksiköllä 1,6 prosentin kannatukseen.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn yli 1 900 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm: ”Gallup-tulos kiistatta huono”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm myöntää, että Ylen tämänaamuinen gallup-tulos SDP:lle on ”kiistatta huono”.

”Se, että puolueen kannatus tippuu järjestään kesällä, ei selitä tulosta eikä yksittäisillä tekijöillä kannata spekuloida. Kävimme aiheesta aamun puoluehallituksessa syväluotaavan ja rakentavan keskustelun”, hän päivittää Facebookissa.

Rönnholmin mukaan tässä ajassa ja demokratian tilassa uskottava politiikka perustuu taktiikan sijaan ideologiaan.

”Arvoilla on merkitystä. Ja me uskomme omiimme. Puoluekokouksessa tehtyjen päätösten ja kuntavaalien tuloksen perusteella lähdimme valmistelemaan omaa vaihtoehtoa ja suurta sosialidemokraattista visiota tulevaisuuden Suomesta. Ratkaisut eivät synny hetkessä tai yksittäisillä toimilla. Työmme jatkuu.”