Ensimmäistä lausumaa koskeva hallituksen esitys ulkomaisten osingonsaajien tunnistamisesta saapui tänään eduskunnan lähetekeskusteluun.

– Hallitus on vitkutellut esityksissään puolitoista vuotta, vaikka tänään annetusta esityksestä oli luonnos valmiina jo vuoden 2017 kesäkuussa. Nyt annettu esitys olisi voimassa vasta vuoden 2021 alusta. Näin on menetetty kaksi vuotta ja jopa kymmenien miljoonien eurojen verotuotot, SDP:n eduskuntaryhmän valtiovarainvastaava Harakka pahoittelee.

Harakka huomauttaa, että omistusten piilottelun mahdollistava hallintarekisteröinti ei edennyt Jutta Urpilaisen (sd.) ja Antti Rinteen (sd.) valtiovarainministerikausilla. Juha Sipilän (kesk.) hallitus ajoi asiaa heti ensimetreillä.

– Stubb lupasi “haudata” hankkeen, mutta hallitus toi hallintarekisterin pian uudelleen eduskuntaan.

Harakka painottaa, että hallintarekisterit ovat mahdollistaneet pörssiomistusten salaamisen, mikä kannustaa veronkiertoon ja muuhun talousrikollisuuteen. Ulkomailla harjoitettu osinkoverovälttely voi kuitenkin jatkua, käy ilmi verohallinnon antamasta lausunnosta lakiluonnokseen.

– Hyvää on se, että jatkossa verohallinto saa osingonsaajat paremmin tietoonsa. Veronvälttely perustuu kuitenkin osaltaan siihen, että osakkeet luovutetaan näennäisesti osingonjaon ajaksi taholle, joka ei maksa osinkoveroa. Nämä omistussiirrot eivät tulisi edelleenkään verottajan tietoon.

Verohallinnon osinkotilastoista Harakka päättelee, että järjestelyissä käytetään usein hyväksi Suomen ja Britannian verosopimusta, joka estää osinkoverojen perimisen. Verohallinto on esittänyt erillistä säännöstä, jolla tällainen veronkierto estettäisiin.

– Hallintarekisterifarssi ei kuitenkaan pääty tähän. Eduskunta edellytti aikoinaan myös toimenpiteitä omistusten yleisöjulkisuuden takaamiseksi. Hallitus ei kuitenkaan ole vielä edes selvittänyt, miten se onnistuisi. Salailun salliminen heikentää piensijoittajien oikeuksia ja uhkaa jopa pörssin luotettavuutta. Afarak Group on tästä varoittava esimerkki, Harakka toteaa.

Rahoitusalalta on Harakan mukaan kuulunut huolia, että osingonsaajien tunnistaminen uhkaisi sijoituksia suomalaisiin pörssiyhtiöihin.

– Huolia on kuunneltava, mutta maailmalla vaaditaan läpinäkyvyyden lisäämistä jo yksin turvallisuussyistä. OECD:n menettelyiden mukaan omistajan tunnistaminen on nimenomaan säilyttäjän vastuulla. On Suomen ja suomalaisten yritysten etu, että olemme eturintamassa läpinäkyvyyden varmistamisessa, Harakka painottaa.