Hallitus on antanut työmarkkinajärjestöille tämän päivän loppuun asti aikaa neuvotella keinoista, joilla työuran loppupäässä olevien työllisyyttä parannetaan.

Työllisyyden pitäisi hallituksen antaman toimeksiannon mukaan kohentua 10 000–12 000 ihmisellä.

Hallitus on edellyttänyt järjestöiltä tasapainoista kokonaisuutta, jolla ikäryhmän työmarkkina-asemaa, työssä jaksamista ja työllisyyttä parannettaisiin.

Eläkeiän kynnyksellä työttömyysturvan lisäpäivät ovat varmistaneet vakaan tien eläkkeelle, mutta myös laskeneet kynnystä ikääntyneimpien työntekijöiden irtisanomiseen.

Neuvotteluissa haetaan kokonaisuutta, jossa työttömyysputken mahdollisen tukkimisen rinnalla sovittaisiin pehmeistä keinoista, joilla työntekijöiden osaamisesta ja työssä jaksamisesta huolehdittaisiin. Iso kysymys kuitenkin on, kuka toimet kustantaisi.

Heikennykset astuisivat todennäköisesti voimaan vasta siirtymäajan jälkeen, koska koronaepidemian takia tilanne työmarkkinoilla on muutenkin epävarma.

Viimeksi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla Sanna Marin (sd.) muistutti hallituksen olevan sitoutunut päätösten tekemiseen. Päätökset tehdään tarvittaessa joulukuussa.

Vaikka ratkaisu työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa tänään syntyisi, se vaatii vielä hyväksynnän järjestöjen hallinnoista. Palkansaajapuolella hallintoja on kutsuttu koolle heti tiistaiksi.

Jo etukäteen tiedetään, että ammattiliittojohtajien voi olla vaikeaa hyväksyä merkittäviä heikennyksiä, minkä takia osa jäsenliitoista voi kutsua lisäksi koolle omia hallintojaan.

Työllisyysratkaisun riittävyyden arviointi jää hallitukselle, joka nojaa valtiovarainministeriön laskelmiin. Ministeriön laskentaosaston kerrotaan antaneen neuvottelijoille taustatukea jo matkan varrella.

Hallitus on luvannut toteuttaa kautensa aikana taloutta vahvistavat työllisyystoimet, joilla työllisyys kohentuu yhteensä 80 000 ihmisellä.

STT–Anniina Luotonen