Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Hallituksen esitys törmäsi murskakritiikkiin – ”Jopa suoraa naisiin kohdistuvaa syrjintää”

Kuva: Kari Hulkko
ihalainen-filatov

SDP:n kansanedustajat Tarja Filatov ja Lauri Ihalainen ovat huolissaan hallituksen esityksestä, joka heidän mukaansa nakertaa palkansaajien lomia sekä lisää miesten ja naisten palkkaeroja.

Heidän mukaansa hallituksen esitys vuosilomalakien ja sairausvakuutuslain muuttamiseksi sisältää isoja naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon liittyviä ongelmia, jopa suoraa naisiin kohdistuvaa syrjintää. Esitys pienentää erityisesti äitien lomapalkkaa ja lomarahaa ja siten lisää naisten ja miesten välistä perusteetonta palkkaeroa.

Hallitus esittää heikennystä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvään vuosilomaan. Vanhempainvapaan osalta äidit saavat lomakertymää 51 päivältä, isät puolestaan 102 päivältä. Äitiys ja isyysloman ajalta kertymä säilyy ennallaan. Yksinhuoltajaäitien asema heikkenee merkittävästi.

Hallituksen mukaan lain tarkoituksena on julkisen talouden säästöt ja työnantajan kustannusten säästö perhevapaan ajalta. Lisäksi tavoitellaan sitä, että isien vanhempainlomankäyttö lisääntyy. Jos tämä tavoite toteutuu, hallituksen tavoittelemat säästöt eivät toteudu.

Demarien mukaan esitys ei ole pakkolaki, eli se ei vaikuta automaattisesti aloilla, joilla nykylakia vastaavat kirjaukset ovat työehtosopimuksissa. Näillä aloilla työnantajille suunnattu kelakorvauksen heikennys lisää työnantajan kustannuksia.

Ihalainen ja Filatov sanovat, että vanhemmuuden kustannusten tasaaminen ottaa esityksellä takapakkia. ”Kaikki lakisääteiset kustannukset tasataan” -periaate säilyy, mutta laki rajaa lakisääteisten kustannusten joukkoa.

– Käytännössä naisvaltaisten julkisten alojen osuus vanhemmuuden kustannuksista kasvaa, kun työehtosopimusten nojalla lomat karttuvat kuten ennenkin, mutta Kelan maksamia vuosilomakustannuskorvauksia tulee aiempaa vähemmän, edustajat toteavat.

Toinen heikennys koskee sairastamista lomalla. Nykyisin sairauspäivät voi kompensoida uusilla lomapäivillä. Nyt hallitus tekee kuuden päivän karenssin sairauspäivän korvaukseen uusilla lomapäivillä. Demarikaksikon mielestä esitys kasvattaa työnantajan hallinnollista taakka ja lisää lääkärissä käyntiä, niissäkin tilanteissa, joissa sairaus ei suoraan sitä vaadi, koska loman alussa ei voi tietää tuleeko lomalla sairastamisen kuuden päivän omavastuu täyteen.

– Tämä johtaa siihen, että työntekijän tulee varmuuden vuoksi jokaisesta sairaudesta hankkia lääkärintodistus ja ilmoittaa työnantajalle.

Entiset työministerit arvostelevat, että hallituksen esitys johtaa ”eestaas vatkaamiseen” ja heikentää lainsäädännön ennakoitavuutta.

– Kuuden päivän karenssi, kuulostaa yksinkertaiselta, mutta lomakertymä ei ole yksinkertainen jatkumo, joten arjessa karenssin soveltaminen on todella hankalaa.

Vanhempainvapaiden vuosilomakarttuman heikennys monimutkaistaa lainsäädäntöä sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.

– Olisi ollut selkeämpää sisällyttää kaikki vuosilomalakiin tulevat muutoksen hallituksen lupaamaan lain kokonaisuudistukseen.

Työelämän muutos murentaa SDP:n kannatusta – ”Vanhoja lähtee eikä uusia tule”

Heinäkuussa julkaistu eduskuntavaalitutkimus tuo esiin syitä SDP:n viime eduskuntavaalien tappioon. Vaikka kannatusluvut ovat vaalituloksen jälkeen kehittyneet myönteisesti, huonon tuloksen taustalla on myös edelleen vaikuttavia pitkäaikaisia trendejä.

Tutkimuksen mukaan sosialidemokraatit ovat menettäneet 2000-luvulla äänestäjiä sekä perinteisestä työväestöstä että ylemmistä toimihenkilöistä. Vain seitsemän prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ja johtajista äänesti vuoden 2015 vaaleissa SDP:tä, kun vielä 2003 puolue kelpasi heistä viidennekselle.

Muutosta heijastaa myös SDP:n suosion heikentyminen akateemisesti koulutettujen keskuudessa. Vuonna 2003 16 prosenttia yliopistokoulutetuista äänesti SDP:tä, kun heidän osuutensa viime vaaleissa oli enää yhdeksän prosenttia.

Tutkimuksen johtajan, Åbo Akademin valtio-opin professorin Kimmo Grönlundin mukaan ylemmät toimihenkilöt ovat siirtyneet äänestämään muun muassa vihreitä.

– Vihreät sai ylempien toimihenkilöiden äänistä vuonna 2015 viidenneksen. Se, ja työväen äänestäjien siirtyminen perussuomalaisten taakse, ovat suurimmat syyt siihen, miksi SDP ei saanut vaaleissa enempää kannatusta. Vanhoja lähtee eikä uusia tule, Grönlund sanoo.

Kannatuksen pitäisi olla 25 prosentin tuntumassa, mutta kasvu näyttää kohdistuvan pääosin vihreisiin

Vihreiden menestyksen taustalla on hänen mukaansa SDP:tä suurempi herkkyys työmarkkinoiden muutokselle.

– SDP on ollut niin leimallisesti SAK:hon ja pysyvässä työssä olevien etujen ajamiseen sidottu, että uusien äänestäjien hankkiminen on ollut vaikeampaa. Vihreät on tavoittanut paremmin epävarmuutta kokevat ylemmät toimihenkilöt, joilla ei ole samansuuruisia etuja, palkkaa tai pysyvyyttä kuin aikaisemmin.

Samaan aikaan SDP on menettänyt asemansa muiden toimihenkilöiden ykköspuolueena. Vuoden 2015 vaaleissa toimihenkilöiden äänet jakautuivat tasaisesti keskustan, kokoomuksen ja SDP:n välillä. Palvelu- ja toimistotyöntekijöiden äänistä kilpailivat SDP:n kanssa tasaisesti perussuomalaiset ja keskusta.

Grönlund pitää puoluekentän tilannetta vuoden 2019 vaalien edellä mielenkiintoisena.

– Nykyhallitus on puhdasoppinen porvarihallitus, minkä pitäisi olla demareille tilanteena helppo. Kannatuksen pitäisi olla 25 prosentin tuntumassa, mutta kasvu näyttää kohdistuvan pääosin vihreisiin.

Lue koko juttu Demokraatin viikkolehdestä 28.7.

Keskustelua aiheesta

Erdoganin suomalaiset tukijat yrittävät painostaa Yleä ja tutkijaa

Kuva: Lehtikuva
LKS 20151230 306; Turkish President Recep Tayyip Erdogan delivers a speech during Presidential Culture and Arts Grand Awards ceremony at the presidential palace in Ankara, on December 9, 2015. / AFP / ADEM ALTAN - LEHTIKUVA / AFP
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin AKP-puolueella on tukijoita myös Suomessa.

Suomen AKP:n kannattajayhdistys Union of European Turkish Democrats Finland (UETD Finland) on lähestynyt Ylen johtoa ja Ylen toiminnasta vastaavaa ministeriötä avoimella kirjeellä.

AKP on uskonnollistaustainen presidentti  Recep Tayyip Erdoganin valtapuolue Turkissa. Kirjeessä yhdistys syyttää Yleä, etenkin Ylen ulkomaantoimittajaa Tom Kankkosta ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempaa tutkijaa Toni Alarantaa puolueellisesta toiminnasta. Yhdistys väittää, että asiantuntijat vähättelevät vallankaappausyrityksen aiheuttamaa katastrofia ja että kansa ei ole Turkissa jakautunut.

Alaranta näkee avoimen kirjeen olevan painostuksen ja kannanoton sekoitus.

– Siinä on yritys vaikuttaa Yleen ja Suomen hallitukseen asti, Alaranta sanoo.

Alaranta osasi odottaa jotain tällaista tapahtuvan. Alaranta on aktiivisesti kommentoinut Turkin tilannetta suomalaiselle medialle myös vallankaappausyrityksen jälkeen.

– Turkissa on hyvin kovat panokset ja hyvin kova tarve saada hiljennettyä erilaisia tahoja. Euroopassa turkkilaisia on lähestytty viestein, jossa heitä pyydetään raportoimaan hallinnolle, jos he tietävät gülenistejä, Alaranta sanoo.

Alaranta arvioi, että myös Suomessa kahtiajako Recep Tayyip Erdoganin vastustajiin ja kannattajiin on syventynyt.

– Ne turkkilaiset, ketkä Suomesta tunnen, eivät edusta yhdistyksen (UETD Finlandin) ajamaa kantaa. Kaikilta muilta ihmisiltä olen kuullut, että näitä asioita on hyvä analysoida. Siitä voi päätellä, että jotkut olisivat myös eri mieltä (yhdistyksen kanssa), Alaranta sanoo.

 

Zyskowicz: Sebastian Tynkkynen on palautettava BB-taloon

Ben Zyskowicz
Hallituspuolue Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz kyselee toisen hallituspuolueen Perussuomalaisten rasistisuuden perään.

-Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen on julkisesti vaatinut (Facebook 19.7.), että kaikki Suomen kansalaisuutta vailla olevat Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleet islaminuskoiset ihmiset tulisi palauttaa lähtömaihinsa. Jos keskustelu alennetaan tälle tasolle ja tällä linjalla jatketaan, minä voin yhtä hyvin vaatia, että Tynkkynen palautetaan BB-taloon, tykittää kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz.

Tynkkynen nousi julkisuuteen allunperin juuri BB-talon kautta ja valittiin Perussuomalaisten nuorten puheenjohtajaksi pari vuotta sitten.

-Maahanmuuttopolitiikka on yksi politiikan lohko ja siitä tulee voida käydä yhtä avointa ja vapaata keskustelua kuin muistakin suomalaisen politiikan osa-alueista, sanoo  Zyskowicz.

-On kuitenkin aivan eri asia Tynkkysen tavoin demonisoida yksi kokonainen uskontokunta ja hyökätä tuon uskonnon seuraajia vastaan, hän sanoo.

”Miten kauan hallituspuolue Perussuomalaiset tarjoavat kentän rasismille?”

– Tynkkynen kirjoittaa muun muassa, että ”islam pitää kitkeä Suomesta pois” ja että ”kaikki vaan nopeasti ulos”. Tässä ei tosiasiassa ole kyse maahanmuuttopolitiikasta, vaan islaminuskoisten ihmisten vastaisesta kiihotuksesta ja rasistisesta ajattelusta. Samaan aikaan Tynkkysen johtama Perussuomalaiset Nuoret ehdottavat (21.7.), että Suomen laista poistetaan pykälät kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.

-Tynkkynen ei ole ensimmäinen Perussuomalaisten riveistä tullut rasismikohun aiheuttaja. Kysymys kuuluukin, miten kauan Perussuomalainen puolue, joka on hallitusvastuussa ja joka on sitoutunut vastustamaan rasismia, voi jatkuvasti tarjota toimintakentän sellaisille poliittisille toimijoille, jotka kiihottavat ihmisiä islaminuskoisia vastaan ja syyllistyvät suoranaiseen rasismiin,  Zyskowicz kysyy.

Juutalaisuskontoinen Zyskowicz on hallituspuolue Kokoomuksen keskeinen ja pitkäaikainen kansanedustaja ja on tätänykyä eduskuntaryhmänsä toinen varapuheenjohtaja.

Jo aiemmin perussuomalaisten rasistiseen toimintaan kiinnitti huomiota SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen, joka kyseli, onko rasisistisesta toiminnasta tullut jo hallituspuolue Perussuomalaisten toimintatapa.

Myös SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen on muistuttanut, että Perussuomalaiset on sitoutunut rasismin vastaiseen toimintaan, kuten kaikki muutkin eduskuntapuolueet.

– En väittänyt missään kohtaa, että kaikki muslimit tulee maasta poistaa, Tynkkynen sanoi STT:lle sähköpostitse iltapäivällä.

Yle: Harva harkitsee eroa ammattiliitosta

Kuva: Getty Images

Vain joka toinen alle 25-vuotias nuori on ammattijärjestön jäsen, kertoo Ylen kysely. Mitä vanhempaa ikäluokkaa vastaaja edusti, sitä enemmän löytyi liittoon kuuluvia. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain 22 prosenttia 50–64-vuotiaista ilmoitti, että ei kuulu ammattiliittoon.

Suomessa ammattijärjestöjen jäsenyys on Ylen mukaan vakiintunut noin 70 prosenttiin.

Kyselyssä noin 30 prosenttia ilmoitti kuuluvansa liittoon tavan vuoksi tai kertoi saaneensa liitosta apua tarvittaessa. Eroa harkitsi harva.

Taloustutkimus haastatteli tutkimukseen hieman yli tuhatta henkilöä heinäkuun alkupuolella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Heinäluoma Yhdysvaltain demokraattien puoluekokoukseen

Kuva: Kari Hulkko
Eero Heinäluoma.

Kansanedustaja, entinen puhemies Eero Heinäluoma (sd.) matkustaa Yhdysvaltoihin osallistuakseen Philadelphiassa pidettävään demokraattien puoluekokoukseen 25.–28. heinäkuuta.

Heinäluoma tapaa konventin yhteydessä demokraattien puoluejohtoa, kongressin jäseniä ja tutkijoita.

Sosialidemokraattisella puolueella on ollut vuodesta 2008 puoluesuhteet Yhdysvaltain demokraatteihin. Heinäluoma osallistui tuolloin Denverissä pidettyyn puoluekokoukseen, joka nimitti Barack Obaman puolueen presidenttiehdokkaaksi.