Politiikka

”Hallituksen julkisen talouden suunnitelma ajaa kohti kaaosta”

Liikunta on hyvästä, mutta kaikki eivät kykene sitä tekemään.
Liikunta on hyvästä, mutta kaikki eivät kykene sitä tekemään.
Liikunta on hyvästä, mutta kaikki eivät kykene sitä tekemään.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan demarit jättivät tänään eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon julkisen talouden suunnitelmasta 2018-2021. Demariryhmään kuuluvat valiokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen, Eeva-Johanna Eloranta ja Anneli Kiljunen.

– Hallituksen selonteko julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2018-2021 ei vastaa ajankohtaisiin talouden ja työllisyyden haasteisiin. Hallitus jättää tekemättä tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia, ajaa sote-uudistusta jääräpäisesti kohti kaaosta ja jatkaa leikkauslinjaansa, jossa etenkin pienituloisimpien ihmisten arkista toimeentuloa edelleen heikennetään ja lisätään ihmisten riippuvuutta viimesijaisesta toimeentulotuesta.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa on kiinnitetty hyvin huomiota mm. etuusleikkausten ja sopeutustoimien yhteisvaikutusten arvioinnin puutteisiin ja tarpeeseen arviointimenettelyn kehittämiseksi, sekä esitetty huoli alan tutkimus- ja kehittämislaitosten voimavarojen turvaamisesta.

– Jätämme lausuntoon eriävän mielipiteen, koska emme voi hyväksyä hallituksen tekemiä jatkuvia heikennyksiä perusturvaan ja pidämme sote-uudistuksen toteutusta huonosti resursoituna ja sen markkinamallista perusratkaisua vääränlaisena.

Perusturvaetuuksia ei pidä leikata

Hallituksen esittämät sosiaaliturvan muutokset tähtäävät kannustinloukkujen purkamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen sekä etuusmenojen sopeuttamiseen hallitusohjelman säästötavoitteen mukaisesti. Kuitenkin vaikutukset työllisyyteen on arvioitu hyvin vaatimattomiksi ja leikkaukset johtavat eriarvoisuuden jatkuvaan kasvuun.

Hallitus on jo aiemmin tällä kaudella leikannut merkittävästi pienituloisten ihmisten ostovoimaa heikentämällä mm. työttömyysturvaa, asumistukea, lääke- ym. sairausvakuutuskorvauksia ja sairauspäivärahoja.

Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotuksien jäädyttäminen ja etuuksiin kohdennettu 0,85 prosentin alentaminen merkitsevät yhdessä 2 prosentin ostovoiman leikkausta perusturvaan kuluvana vuonna. Vuosina 2016 ja 2017 tehdyt lainsäädännön muutokset lisäsivät pienituloisuusastetta n. 0,6 prosenttiyksikköä ja on odotettavissa, että pienituloisuusaste kasvaa myös vuosina 2018 ja 2019. Vuodesta 2015 vuoteen 2019 asti kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ostovoima heikkenee yhteensä noin 5,3 prosenttia. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 näiden etuuksien ostovoima heikkenee 2,6 prosenttia.

– Perusturvan taso on arvioitu matalaksi jo ennen näitä muutoksia. Perusturvan riittävyyden arviointiraportin mukaan perusturvan varassa olevien kotitalouksien tulot eivät kata kohtuulliseksi katsottua minimikulutusta, eläkkeensaajia lukuun ottamatta, vaikka tuloina huomioidaan myös laskennallinen toimeentulotuki.

Aiemmin tekemiensä leikkausten lisäksi hallitus aikoo nyt leikata asumistukea palauttamalla tukeen neliövuokrakaton ja sitomalla jatkossa asumistuen tarkistukset elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijaan. Indeksimuutos laskee etuuden tason kehitystä merkittävästi pidemmällä aikavälillä. Asumistuen neliövuokrakaton asettamisen tarkempaa vaikutusta toimeentuloon ei vielä voi arvioida. Kuntakohtaiset katot sekä alueiden erot kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävyydessä ja vuokratasossa ovat ratkaisevia vaikutusten kannalta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle on tyypillistä, että vuokrat ovat nousseet yleistä hintatasoa nopeammin ja Helsingissä suurin osa asumistuen saajista asuu yksin pienessä vuokra-asunnossa, joissa neliökohtainen vuokra on kaikkein korkein.

eikkausten sijaan parempi keino olisi kohtuuhintaisen asuntorakentamisen tukeminen, asuntorakentamisen edistäminen ylipäätään sekä työllisyyden ja työllistymisen edistäminen.

Työttömiä kuritetaan

– Hallitus jatkaa myös työttömien kurittamislinjalla. Norminpurku ei koske työttömiä vaan heidän arkeensa hallitus lisää velvoitteita ja valvontaa. Työttömyysturvaa uudistetaan ottamalla käyttöön aktiivimalli, jonka myötä työttömyyden jatkuessa yli 3 kuukautta työttömyysturvaan tulee kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voi välttää olemalla aktiivinen. Aktivointi sinänsä on hyvä asia, mutta mikäli malli ei huomioi työttömien erilaisia tilanteita ja toimintakykyä, se saat-taa johtaa tilanteeseen, jossa juuri heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukea leikataan. Malli saattaa johtaa syrjäytymiseen ja syventää sitä. Malli voi myös pudottaa ihmisiä toimeentulotuelle, kannustin- ja byrokratialoukkuihin. Tämä ei paranna työllistymisen edellytyksiä eikä ihmisten hyvinvointia.

– Hallitus ei ole huomioinut pientä työeläkettä saavien ihmisten toimeentuloa. Edellytämme, että hallitus laatii toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien asemaan. Osana kokonaisuutta tulee selvittää mm. vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen muuttamiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen vaikutus.

 

Sote-uudistuksen valmisteluun turvattava riittävät resurssit

– Olemme sitoutuneet toteuttamaan maassamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, jolla saavutamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset ja laajasti hyväksytyt tavoitteet. Näitä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja erojen kaventaminen, peruspalvelujen vahvistaminen sekä palvelujen yhdenvertainen saatavuus.

Keskeinen keino terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sen myötä tavoiteltujen säästöjen saavuttamiseen on sosiaali- ja terveyspalvelujen integroiminen. Kun vastuu palveluista on saman katon alla, kannuste osaoptimointiin poistuu ja hyvinvointia vahvistavien toimintatapojen ja palvelujen kehittäminen tulee kannattavaksi. Tästä hyötyy viime kädessä eniten kansalainen, joka saa oikein kohdennettuja ja ajoitettuja palveluita eikä palvelutarve useimmiten ehdi kasvaa suureksi. Kuitenkin hallituksen sote-uudistuksen ytimessä oleva palveluiden markkinaehtoinen monituottajamalli on kaukana tästä ihanteesta.

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon valmisteluun ja ohjaukseen, kuten maakuntien väliaikaishallinnon ja maakuntavaltuuston sekä maakuntien palvelukeskusten perustamisen ja käynnistämisen kustannuksiin, osoitetaan 58 milj. euroa v. 2018, 7,7 milj. euroa v. 2019, 2,2 milj. euroa v. 2020 ja 1,2 milj. euroa v. 2021. Tietohallinnon ja tietojärjestelmien ratkaisut ja niiden vaatimat resurssitarpeet tulevat tarkentumaan jatkovalmistelussa. Sote-valinnanvapauskokeilujen toteuttamiseen kohdennetaan 100 milj. euron määräraha vuodelle 2018.

Kolmen miljardin sääsöä ei tule

Myös uudistukselle asetettua tavoitetta kustannuskehityksen taittamisesta ja näin syntyvää 3 miljardin säästöä vuoteen 2029 mennessä pidetään epärealistisena. Esitykset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, valinnanvapaudesta ja maakuntauudistuksesta eivät esitetyssä muodossa tuo säästöjä ilman, että kansalaisten palvelujen taso heikentyy tai palvelujen asiakasmaksut nousevat.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea totesi 9. toukokuuta julkistetussa ratkaisussaan Suomen työmarkkinatuesta ja asumistuesta koostuvan toimeentuloturvan olevan riittämätön. Suomi on toistuvasti katsonut, että sosiaaliturvajärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan myös palvelut ja esim. asiakasmaksut. Nyt kuitenkin myös palveluiden laatu ja saatavuus ja asiakasmaksujen taso ovat vakavasti uhattuna sote-myllerryksen myötä. Hallitus aikoo myös edelleen heikentää esimerkiksi vanhuspalveluiden henkilöstömitoitusta ja -rakennetta vaikka kentältä kantautuu päivittäin viestejä siitä, että mitoitukset ovat liian niukat, työtä ei voi tehdä riittävän hyvin, hoitajat uupuvat työkuorman alle ja potilasturvallisuus vaarantuu.

Mielestämme on välttämätöntä, että sote-uudistus toteutetaan hallitusti ja vaiheittain niin, että ensin saatetaan järjestäjäpohja (maakunnat) kuntoon, tämän jälkeen päätetään rahoitusjärjestelmästä ja lopuksi lisätään valinnanvapautta niin, että kansalaisille turvataan yhdenvertaisesti laadukkaat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kun muutosprosessi pysyy hallittuna, myös tämänhetkisten palveluiden asianmukaisen tason pitäminen ja kehittäminen ovat mahdollisia.

Toimeentulotukimenot kasvavat

Perusturvan ja asumistuen indeksijäädytykset ja leikkaukset tulevat lisäämään toimeentulotukimenoja ja kasvattavat toimeentulotuen roolia sosiaaliturvajärjestelmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen näkemyksen mukaan tämä, sekä Kelaan luotu toimeentulotuen etuuskäsittely on hämärtänyt viimesijaisen ja tarveharkintaisen toimeentulotuen roolia sosiaaliturvajärjestelmässä. Olemme myös kiinnittäneet aiemmin huomiota siihen, että perusetuuksien jatkuvien leikkausten myötä pidemmällä aikavälillä kehitys johtaa syyperusteisen perusturvan ja asumistuen merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti tarveharkintaisen ja kotitalouskohtaisen toimeentulotuen roolin kasvamiseen toimeentuloturvassa ja asumisen tuissa.

Tästä syystä pidämme hyvänä ja erittäin tervetulleena hallituksen linjausta sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun käynnistämisestä. Toivomme ja esitämme, että hallitus ottaa valmisteluun mukaan myös opposition niin, että uudistuksessa saadaan luotua sekä aikaa että erilaisia hallituskokoonpanoja kestävä sosiaaliturvan malli.

Eriävää mielipidettä on lyhennetty. Koko asiakirjan löydät tästä linkistä.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat