ehdokaspaneli

Kolumni

Matti Linnanahde

Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja.

https://twitter.com/MattiLinnanahde

Hallituksen korskeus on maksanut kuukausia

Suomi ja koko Euroopan unioni ovat poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, vaikkakin osittain eri syistä. Tällaisena aikana sortuu helposti ylisanoihin, mutta yhtälailla on mahdollista, ettei nähdä ajoissa, mihin ollaan ajautumassa.

Toinen erehdyksen mahdollisuus piilee siinä, ettei osata tai malteta tehdä eroa, mitkä ongelmat johtuvat ulkoisista tekijöitä ja mihin on tai olisi jo ollut mahdollista vaikuttaa.

***

Suomi on ollut jo ainakin kahdeksan vuotta talouskehityksen liukupinnalla. Keskeinen ulkoinen syy siihen on vuosien 2007-2009 maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Lisävauhtia kielteinen talouskehitys sai samoihin aikoihin ajoittuneesta ja kokoomuksen mestaroimasta työmarkkinaratkaisusta, joka johti tuolloin ylisuuriin palkankorotuksiin.

Nyt Suomessa on vallassa jo kolmas hallitus, joka yrittää saada aikaan käänteen kohti selvää talouskasvua ja työllisyyden paranemista. Se korjaisi julkisen talouden vajetta ja hyvinvointipalvelut voitaisiin turvata.

Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus aloitti kuitenkin ”me teemme mitä tahdomme” -linjalla ja sai työmarkkinajärjestöjen neuvottelusuhteet sekaisin moneksi kuukaudeksi. Sitä virhettä hallitus on sittemmin yrittänyt paikata, mutta jälki on ollut tulosten sijasta poukkoilevaa.

Kotimaan ongelmia vielä vaikeamman tilanteen voi aiheuttaa Suomeen Lähi-idästä ja Venäjältä suuntautuva maahanmuuttovirta.

Eikä riitä, että vain talous- ja työllisyyspolitiikka ovat olleet huterissa käsissä. Hallitus rakensi sosiaali- ja terveyshuollon (sote) uudistuksen kytkemisellä maakuntahallintoon miinan, joka on edelleen purkamatta. Paketti oli jo räjähtää viime vuoden puolella ministerien silmille, kun keskusta ajoi maakuntahallintoa väkisin uhkaamalla hallituksen erolla.

Kokoomuksen merkittävät kaupunkipolitiikot ja kaupunginjohtajat ovat esittäneet soten kytkemisestä maakuntahallintoon kitkeriä kommentteja. Voi olla, että kaikkien koplaamisten äiti kävelee koko hallitusta vastaan vielä kokoomuksen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.

Hallituksen pitäisi siis synnyttää uskottava talous- ja työmarkkinaratkaisu sekä toteuttaa sote ja maakuntahallinto ynnä elää siinä sivussa vielä hyvässä yhteistyössä. Ennuste ei näytä kovin hyvältä.

***

Kotimaan ongelmia vielä vaikeamman tilanteen voi aiheuttaa Suomeen Lähi-idästä ja Venäjältä suuntautuva maahanmuuttovirta.

Lähi-idässä on kysymys Saudi-Arabian ja Iranin voimainmittelystä sodan repimässä Syyriassa, missä ovat mukana myös Venäjä ja keskeiset länsimaat. Muuttopaine Eurooppaan ja sitä kautta Suomeen on kova. Venäjä on lisäksi avannut siellä oleville paperittomille maahanmuuttajille kulkuväyliä luoteisrajoillaan.

EU:lla ovatkin käsillä viimeiset hetket saattaa pakolaissäännöstöä ajan tasalle sekä uudistaa Euroopan raja- ja rannikkovalvontavirastoa. Kansainväliset pakolaissopimukset eivät saa olla päivittäistä kauppatavaraa, mutta uskottavuus edellyttää, että niitä on myös mahdollista noudattaa käytännössä. Tähän tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota valtiopäivien avajaispuheessaan 3. helmikuuta.

https://twitter.com/MattiLinnanahde Matti Linnanahde

Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja.

Kolumni

palkat

Miksi ihmeessä naisten palkkoja poljetaan? – tutkijatohtori avaa ilmiön monisyisiä taustoja

Sukupuolten palkkaeriarvoisuudesta väitellyt Hankenin tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg pitää liian yksioikoisena usein esitettyä väitettä, että sukupuolten välinen keskimääräinen 20 prosentin palkkaero johtuu yksilön valinnoista.

– Palkkaerojen ajatellaan perustuvan naisten ja miesten erilaisiin koulutusvalintoihin, joiden seurauksena he päätyvät työskentelemään eri aloille, eri sektoreille ja erilaisiin tehtäviin. Eri alojen ja tehtävien välisiä palkkasuhteita harvoin kyseenalaistetaan, hän kirjoittaa HS:n Vieraskynä-palstalla.

Koskinen Sandberg muistuttaa, että usein unohdetaan valinnan sukupuolittuneet rakenteelliset ulottuvuudet.

– Katsoi ilmiötä mistä suunnasta tahansa, naiset ovat Suomessa taloudellisesti miehiä heikommassa asemassa ja heille maksetaan keskimäärin pienempää palkkaa.

Palkkaerojen kaventamiseksi on hänen mielestään tärkeää ymmärtää, millaiset prosessit vaikuttavat ilmiöön.

Koskinen Sandberg arvioi, että palkkaeriarvoisuuden ytimessä ei kuitenkaan ole tahallinen palkkasyrjintä vaan naisten ja miesten työn erilainen arvostus sekä eriarvoisuutta ylläpitävät työmarkkinakäytännöt.

– Palkkaerot samoissa tehtävissä ovat vain jäävuoren huippu.

Katsoo ilmiötä mistä suunnasta tahansa, naiset ovat taloudellisesti miehiä heikommassa asemassa.

Hän muistuttaa pitkästä historiasta. Se todistaa, että naisenemmistöisten töiden pienempi palkkaus ei ole sattumaa.

Vain joitain vuosikymmeniä sitten ajateltiin yleisesti, että naisille tulee maksaa vähemmän palkkaa kuin miehille. Erilaiset palkat olivat tuolloin kirjattuina työehtosopimuksiin, joista ne poistuivat vasta 1970-luvulle tultaessa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) samapalkkaisuussopimuksen ratifioinnin jälkeen. Myös valtioneuvosto antoi vuonna 1945 ohjeen palkkasäännöstelystä, jonka mukaan naisille tuli maksaa vähemmän kuin miehille.

– Menneiden vuosikymmenien työmarkkinakäytännöt ovat vaikuttaneet siihen, millaiseksi naisten ja etenkin julkisen sektorin naisenemmistöisten ammattiryhmien palkkaus on muodostunut, Koskinen Sandberg kirjoittaa.

Hän painottaa, että palkat ovat myös poliittinen kysymys.

– Sitkeän palkkaeron kaventamiseksi päättäjien ja työmarkkinaosapuolten tulisi pystyä näkemään itsestään selvinä pidettyjen valtavirtanäkemysten taakse ja kyseenalaistamaan vallitsevia rakenteita ja käytäntöjä.

Hänen mielestään pitäisi ymmärtää, että naisten tekemään työhön liitetty vähäisempi arvo ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan sillä on historiallinen ja kulttuurinen kontekstinsa, josta eriarvoisuus on seurannut.

– Palkkaerot ja alojen väliset palkkasuhteet ovat muutettavissa ja neuvoteltavissa uudelleen, jos on poliittista tahtoa, Paula Koskinen Sandberg huomauttaa kirjoituksessaan.

palkat

Kolumni

33511734

Ruotsin tietovuotokohu: oikeisto esittää epäluottamuslausetta kolmelle sd-ministerille

Ruotsissa opposition porvaripuolueet ovat esittäneet epäluottamuslauseen kolmelle sosialidemokraattien ministerille tietovuotokohun takia.

Epäluottamusta on osoitettu infrastuktuuriministeri Anna Johanssonille, puolustusministeri Peter Hultqvistille ja sisäministeri Anders Ygemanille.

Epäluottamuslause liittyy Ruotsia kuohuttavaan ajoneuvohallinnon tietovuototapaukseen.

33511734

Kolumni

kättä_päälle_10

”Koulutus estää tehokkaasti syrjäytymistä ja eriarvoistumista” – Ihalainen: Nuorisotakuun periaatteita ei saa unohtaa

Joka kesä tuhannet nuoret joutuvat käsittelemään karvaan pettymyksen: opiskelupaikka jäi haaveeksi ja edessä on epävarma syksy. Vuonna 2013 voimaan tulleen nuorisotakuun tarkoitus on poistaa epävarmuutta ja tarjota nuorelle erilaisia mahdollisuuksia edetä kohti omaa opiskelupaikkaa, vaikka se kevään yhteishaussa olisikin jäänyt vielä saamatta.

Kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) mielestä laadukas ja ajantasainen koulutus on tehokasta työllisyyspolitiikkaa ja parasta työsuhdeturvaa työelämän muutoksissa.

– Koulutus estää tehokkaasti syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Pelkän peruskoulun varassa työllisyysaste on noin 40 prosenttia kun keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen työllisyysaste noin 80 prosenttia. Perusasteen koulutuksen varassa olevien työvuosien odotusarviot ovat miehillä vain 24 vuotta ja naisilla 20,6 vuotta. Oppivelvollisuusiän pidentäminen on tehokas keino varmistaa, että nuoret eivät putoa koulutuksen ulkopuolelle ja varmin keino tukea työllistymistä, Ihalainen sanoo.

Ex-työministeri muistuttaa tiedotteessaan, että SDP on ollut nuorisotakuun rakentaja ja kehittäjä.

Nuorisotakuun idea on rakentaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kautta siltoja työmarkkinoille niin, että nuoren eri elämänvaiheet ovat turvallisesti hallussa.

– Liian monella nuorella ei ole pyrkimyksistään huolimatta haluamaansa koulutuspaikkaa. Niille nuorille, joilla ei ole eri syistä johtuen riittäviä edellytyksiä suoraan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen, tarvitaan paikka ammatilliseen koulutukseen tai lukioon valmistavassa koulutuksessa, työpajassa tai kymppiluokalla.

Kymppiluokkaa olisi Ihalaisen mukaan syytä kehittää uudeksi avoimeksi toiseksi asteeksi. Avoimella toisella asteella opiskelija opiskelisi toisen asteen oppilaitoksen yhteydessä, eikä enää peruskoulussa. Hän voisi korottaa peruskoulun arvosanojaan tutkintojen avulla ja samalla tehdä avoimia opintoja toisella asteella aineissa, joita hän opintojaan jatkaessa tarvitsee.

– Niille nuorille, jotka eivät heti löydä tai pääse nuoriso- ja koulutustakuuidean mukaisesti opiskelemaan, tarjotaan työ- harjoittelu-, työkokeilu-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Tätä tuetaan yhdistetyllä uudella palkkatuella, johon on varattava riittävä rahoitus.

– SAK:n tavoittelema Perustaitotakuu vastaa meidän käsityksiämme siitä, millaisia panostuksia meidän on tehtävä työllisyysasteen parantamiseksi ja inhimillisen pääomamme vahvistamiseksi. Tarvitsemme myös koulutuksellisia toimenpiteitä toisaalta pelkän peruskoulun varassa olevien koulutustason nostamiseksi sekä tukemaan ihmisiä työelämän muutoksista selviämisessä.

Avoimella toisella asteella opiskelija opiskelisi toisen asteen oppilaitoksen yhteydessä, eikä enää peruskoulussa.

Ihalainen jatkaa, että myös nuorten aikuisten osaamisohjelma tulee vakinaistaa ja varmistaa, että kaikilla nuorilla aikuisilla on riittävä toisen asteen koulutus ja tutkinto. Tämä koskee noin 100 000 nuorta aikuista. Nuorille tarkoitettu nuorisolain ns. yhden luukun palvelumalli – ohjaamot – tulee turvata koko maata kattavaksi.

– Nuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta opinnoissa, ja työmarkkinoille siirryttäessä opiskelijalla tulee olla nimetty opinto-ohjaaja. Tavoite tulisi olla, että yhdellä opinto-ohjaajalla olisi enintään 200 ohjattavaa opiskelijaa.

Pidän hyvänä ideana n. 2+1 –mallia, jossa opiskelija opiskelee kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja vuoden oppisopimuksella.

Reformin yksi heikkous perusopetuksen vähäisyyden ohella on se, ettei työpaikoilla tapahtuvaa oppimista varten lisätä siihen riittävästi voimavaroja työpaikkaohjaajien työajan käyttöön tai taloudellisiin korvauksiin. Työpaikkaoppiminen edellyttää myös opettajien uusia kehittämis- ja lisäkoulutusresursseja.

– Työelämälähtöisestä oppisopimuskoulutuksesta tulisi tehdä houkuttelevampi valinta niin nuorille kuin yrityksille. Riittävän tasoisten koulutuskorvausten lisäksi tulisi oppisopimuskoulutusta kehittää myös siten, että oppisopimuksella opiskeleva voisi tehdä oppisopimuksen useamman pk-yrityksen kanssa. Näin jaettaisiin yrityksille tulevaa vastuuta ja lisättäisiin halukkuutta järjestää oppisopimuskoulutusta. Pidän hyvänä ideana n. 2+1 –mallia, jossa opiskelija opiskelee kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja vuoden oppisopimuksella.

Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa on tärkeää varmistaa koulutuksen laatu ja varmistaa jatko-opintokelpoisuus, jotta mahdollisuudet edetä opinnoissa ovat auki myös ammatillisen koulutuksen valinneille.

 

kättä_päälle_10

Kolumni

helle-1

Lämpö hellii vaihteeksi varsinkin Lapissa – viikonloppuna taas ”normaalia” kesäkeliä

Lapissa helleraja ylittyy tänään todennäköisesti usealla paikkakunnalla, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Lounais- ja Etelä-Lappi ovat lämpimintä aluetta, ja niissä lämpötila voi kohota 26 asteen yläpuolelle.

Eilen helleraja rikkoutui Ylitorniolla, Pellossa ja Rovaniemellä. Tänään helleraja ylittyy todennäköisesti samoilla paikkakunnilla. Lisäksi helleraja voi rikkoutua Sodankylässä, Muoniossa ja Kemissä.

Maan etelä- ja keskiosissa ei nautita helteistä tänään.

– Maan keskiosassa on edelleen paksumpi kerros pilvisyyttä. Etelässä on ollut paikoin aamusumujakin. Tämä päivä ei ole se helteelle potentiaalisin, päivystävä meteorologi Jari Tuovinen kertoo.

Keskiosissa sekä Etelä-Suomen sisäosissa voidaan saada myös joitain heikkoja sadekuuroja.

Huomenna sen sijaan Etelä-Suomessa Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen alueella lämpötilat voivat kohota lähelle hellerajaa. Keski-Suomessa taas voidaan päästä 20 asteen tuntumaan.

Huomenna pilvisyys ja kuurosateiden riski kasvaa Lapissa. Iltapäivällä voi tulla myös jokunen ukkoskuuro. Myös maan eteläosassa voi tulla sadekuuroja. Muualla maassa on pääosin poutaista.

Sateet jatkuvat viikonloppuna laajalti. Maan etelä- ja länsiosaan leviää lauantaina vesisateita, jotka levittäytyvät sunnuntain kuluessa kohti maan pohjois- ja itäosaa.

– Siinä hellemassat häipyvät ainakin vähäksi aikaa. Senkin jälkeen on kesäisiä lukemia, mutta heinäkuun viimeinen päivä eli maanantai näyttäisi aika tuuliselle. Silloin aurinko jo paistaa ja mennään yli 20 asteen, mutta sen yli ei tuulessa päästä, päivystävä meteorologi Tuovinen kertoo.

helle-1

Kolumni

ranska-tulipalo

Metsäpalot laajenevat Ranskassa: Ainakin 10 000 evakuoitu

Ranskassa ainakin 10 000 ihmistä on jouduttu evakuoimaan maan etelä- ja kaakkoisosissa riehuvien metsäpalojen tieltä, pelastusviranomaiset kertovat.

Uusin tulipalo syttyi lähellä Bormes-les-Mimosas’n kaupunkia, missä suurin osa evakuoinneista on nyt tehty. Aiemmin ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan koillisessa.

Pelastuslaitoksen mukaan tulimeri eteni nopeasti.

– Kyse on alueesta, jossa on kesäaikaan tuplasti, jopa triplasti enemmän asukkaita kuin normaalisti, pelastuslaitos kertoo.

Tuhannet palomiehet ovat taistelleet liekkejä vastaan jo kolmatta päivää. Metsäpaloja on syttynyt useilla alueilla ja tiistai-iltaan mennessä yli 3 000 hehtaaria oli jäänyt liekkien alle.

Tulen tiedetään tuhonneen yhden sahan ja useita autoja.

Kesä Ranskan koillis- ja eteläosissa on ollut poikkeuksellisen kuiva ja kuuma. Pelastuslaitos kertoi tiistaina, että tuuli vaikeuttaa pelastustoimia merkittävästi.

ranska-tulipalo