Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Kolumni

Matti Linnanahde

Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja.

https://twitter.com/MattiLinnanahde

Hallituksen korskeus on maksanut kuukausia

Suomi ja koko Euroopan unioni ovat poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, vaikkakin osittain eri syistä. Tällaisena aikana sortuu helposti ylisanoihin, mutta yhtälailla on mahdollista, ettei nähdä ajoissa, mihin ollaan ajautumassa.

Toinen erehdyksen mahdollisuus piilee siinä, ettei osata tai malteta tehdä eroa, mitkä ongelmat johtuvat ulkoisista tekijöitä ja mihin on tai olisi jo ollut mahdollista vaikuttaa.

***

Suomi on ollut jo ainakin kahdeksan vuotta talouskehityksen liukupinnalla. Keskeinen ulkoinen syy siihen on vuosien 2007-2009 maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Lisävauhtia kielteinen talouskehitys sai samoihin aikoihin ajoittuneesta ja kokoomuksen mestaroimasta työmarkkinaratkaisusta, joka johti tuolloin ylisuuriin palkankorotuksiin.

Nyt Suomessa on vallassa jo kolmas hallitus, joka yrittää saada aikaan käänteen kohti selvää talouskasvua ja työllisyyden paranemista. Se korjaisi julkisen talouden vajetta ja hyvinvointipalvelut voitaisiin turvata.

Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus aloitti kuitenkin ”me teemme mitä tahdomme” -linjalla ja sai työmarkkinajärjestöjen neuvottelusuhteet sekaisin moneksi kuukaudeksi. Sitä virhettä hallitus on sittemmin yrittänyt paikata, mutta jälki on ollut tulosten sijasta poukkoilevaa.

Kotimaan ongelmia vielä vaikeamman tilanteen voi aiheuttaa Suomeen Lähi-idästä ja Venäjältä suuntautuva maahanmuuttovirta.

Eikä riitä, että vain talous- ja työllisyyspolitiikka ovat olleet huterissa käsissä. Hallitus rakensi sosiaali- ja terveyshuollon (sote) uudistuksen kytkemisellä maakuntahallintoon miinan, joka on edelleen purkamatta. Paketti oli jo räjähtää viime vuoden puolella ministerien silmille, kun keskusta ajoi maakuntahallintoa väkisin uhkaamalla hallituksen erolla.

Kokoomuksen merkittävät kaupunkipolitiikot ja kaupunginjohtajat ovat esittäneet soten kytkemisestä maakuntahallintoon kitkeriä kommentteja. Voi olla, että kaikkien koplaamisten äiti kävelee koko hallitusta vastaan vielä kokoomuksen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.

Hallituksen pitäisi siis synnyttää uskottava talous- ja työmarkkinaratkaisu sekä toteuttaa sote ja maakuntahallinto ynnä elää siinä sivussa vielä hyvässä yhteistyössä. Ennuste ei näytä kovin hyvältä.

***

Kotimaan ongelmia vielä vaikeamman tilanteen voi aiheuttaa Suomeen Lähi-idästä ja Venäjältä suuntautuva maahanmuuttovirta.

Lähi-idässä on kysymys Saudi-Arabian ja Iranin voimainmittelystä sodan repimässä Syyriassa, missä ovat mukana myös Venäjä ja keskeiset länsimaat. Muuttopaine Eurooppaan ja sitä kautta Suomeen on kova. Venäjä on lisäksi avannut siellä oleville paperittomille maahanmuuttajille kulkuväyliä luoteisrajoillaan.

EU:lla ovatkin käsillä viimeiset hetket saattaa pakolaissäännöstöä ajan tasalle sekä uudistaa Euroopan raja- ja rannikkovalvontavirastoa. Kansainväliset pakolaissopimukset eivät saa olla päivittäistä kauppatavaraa, mutta uskottavuus edellyttää, että niitä on myös mahdollista noudattaa käytännössä. Tähän tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota valtiopäivien avajaispuheessaan 3. helmikuuta.

https://twitter.com/MattiLinnanahde Matti Linnanahde

Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja.

Kolumni

gini

Alkoholikinan kimppuun taas huomenna – ”Jokseenkin joka ryhmässä on hajontaa”

Alkoholilakia koskevassa kiistassa ei syntynyt ratkaisua hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken tänään. Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kaikkonen totesi, ettei valmista tullut vielä.

– Jatkamme huomenna aamupäivällä. Katsotaan silloin, pääsemmekö tässä vaikeahkossa asiassa tulokseen.

Kaikkosen totesi, että osa keskustan kansanedustajista on ollut huolissaan alkoholihaittojen kasvusta, jos vähittäiskauppoihin tulee 5,5 prosentin vahvuisia tuotteita.

– Jokseenkin joka eduskuntaryhmässä on hajontaa, Kaikkonen sanoi.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Toimi Kankaanniemi totesi, että perussuomalaisten ryhmän enemmistö torjui esitetyn kompromissin. Ryhmässä haluttiin pitää kiinni vuosi sitten neuvotellusta ratkaisusta.

Alkoholilakia koskevassa kompromissiesityksessä ehdotettiin, että hallituksen lakiesitys annettaisiin sellaisenaan, mutta kansanedustajilla olisi vapaat kädet äänestää, sanoo keskustan kansanedustaja Pekka Puska. Esityksen mukaisesti esimerkiksi limuviinat olisi sallittu.

 

gini

Kolumni

Ylin laillisuusvalvonta: oikeuskansleri ja oikeusasiamies kirjan julkistus

LKS 20170515 LKS 20121129 // LKS 20111214 Esittelijäneuvos Pasi Pölönen Ylin laillisuusvalvonta: oikeuskansleri ja oikeusasiamies kirjan julkistustilaisuudessa Helsingissä 14. joulukuuta 2011. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Apulaisoikeusasiamieheksi valittiin Pasi Pölönen

Eduskunnan täysistunto on valinnut oikeustieteen tohtori Pasi Pölösen apulaisoikeusasiamieheksi lokakuun alussa alkavalle nelivuotiselle toimikaudelle.

Pölönen sai vaalissa 145 ääntä.

Pölönen työskentelee tällä hetkellä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa esittelijäneuvoksena ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisena.

 

Ylin laillisuusvalvonta: oikeuskansleri ja oikeusasiamies kirjan julkistus

LKS 20170515 LKS 20121129 // LKS 20111214 Esittelijäneuvos Pasi Pölönen Ylin laillisuusvalvonta: oikeuskansleri ja oikeusasiamies kirjan julkistustilaisuudessa Helsingissä 14. joulukuuta 2011. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Kolumni

Kansalaiset pääsevät muistelemaan Mauno Koivistoa – kaikki ovat tervetulleita

Kaikki ovat tervetulleita keskiviikkona muistelemaan äskettäin edesmennyttä presidentti Mauno Koivistoa.

Tilaisuus järjestetään 31. toukokuuta Helsingin Paasitornissa Juho Rissanen -salissa kello 15–17. Kahvia on tarjolla jo klo 14.30.

Tilaisuuden alussa puhuvat presidentti Tarja Halonen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Tilaisuuden avaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Keskustelua johdattelee Koiviston läheinen ystävä, talousmies ja entinen ministeri Seppo Lindblom.

Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 93-vuotiaana. Hänet haudattiin valtiollisin menoin helatorstaina.

Muistelutilaisuuteen voi herkistyä jo etukäteen katsomalla videolta tunnelmia Mauno Koiviston hautajaisista. Videolla soivan musiikin esittäjänä on Polyteknikkojen kuoro johtajanaan Tapani Länsiö. Videon on ohjannut ja kuvannut Kari Ylitalo ja editoinut Jarno Kivelä Jedit Oy:stä. Tuotanto on Demokraatin.

Kolumni

US POLITICS TRUMP

LKS 20170528 US President Donald Trump and US first lady Melania Trump walk to the residence of the White House from Marine One on the South Lawn May 27, 2017 in Washington, DC following his nine-day foreign trip. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Brendan Smialowski

WP: Valkoisen talon viestintäjohtaja eroaa tehtävästään – Trumpin alaisuudessa vain kolme kuukautta

Yhdysvalloissa Valkoisen talon viestintäjohtaja Mike Dubke on eronnut tehtävästään, kertoo muun muassa yhdysvaltalaislehti Washington Post. Dubke ehti toimia tehtävässään vain kolme kuukautta.

Washington Post ei kerro eron syytä, mutta presidentti Donald Trumpin hallintoon on viime aikoina kohdistunut kovia paineita muun muassa Venäjä-kohun vuoksi.

Lehden mukaan Dubke jätti eroanomuksensa toissa viikolla, mutta tarjoutui jatkamaan tehtävässään Trumpin pitkän ulkomaanmatkan yli.

 

US POLITICS TRUMP

LKS 20170528 US President Donald Trump and US first lady Melania Trump walk to the residence of the White House from Marine One on the South Lawn May 27, 2017 in Washington, DC following his nine-day foreign trip. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Brendan Smialowski

Kolumni

Kööpenhaminan Pieni merenneito maalattiin punaiseksi

Kööpenhaminan Pieni merenneito maalattiin punaiseksi

Kööpenhaminan tunnetuin nähtävyys Pieni merenneito -patsas on joutunut ilkivallan kohteeksi. Neito oli maalattu tiistain vastaisena yönä punaiseksi. Patsaan eteen oli kirjoitettu maalilla teksti, jossa kehotettiin puolustamaan Färsaarten valaita. Saaret kuuluvat Tanskaan.

Poliisi on aloittanut patsaan töhrinnästä tutkinnan. Ketään ei toistaiseksi ole otettu kiinni.

Kivellä istuvaan neitoon on aiemmin kohdistunut ilkivaltaa. Sen pää on esimerkiksi irrotettu kaksikin kertaa.

Rantakivillä sijaitseva patsas on kuvanveistäjä Edvard Eriksenin luoma pronssiveistos. Toimeksianto tuli Carlsbergin panimosukuun kuuluneelta Carl Jacobsenilta, joka oli vuonna 1909 ihastunut H.C. Andersenin satuun perustuneeseen balettiin.

Patsaan satavuotisjuhlaa vietettiin elokuussa 2013.

STT-AFP–TT-Ritzau, Kööpenhamina

Kööpenhaminan Pieni merenneito maalattiin punaiseksi