https://twitter.com/MattiLinnanahde

Kolumni

Matti Linnanahde

Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja.

Hallituksen korskeus on maksanut kuukausia

Suomi ja koko Euroopan unioni ovat poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, vaikkakin osittain eri syistä. Tällaisena aikana sortuu helposti ylisanoihin, mutta yhtälailla on mahdollista, ettei nähdä ajoissa, mihin ollaan ajautumassa.

Toinen erehdyksen mahdollisuus piilee siinä, ettei osata tai malteta tehdä eroa, mitkä ongelmat johtuvat ulkoisista tekijöitä ja mihin on tai olisi jo ollut mahdollista vaikuttaa.

***

Suomi on ollut jo ainakin kahdeksan vuotta talouskehityksen liukupinnalla. Keskeinen ulkoinen syy siihen on vuosien 2007-2009 maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Lisävauhtia kielteinen talouskehitys sai samoihin aikoihin ajoittuneesta ja kokoomuksen mestaroimasta työmarkkinaratkaisusta, joka johti tuolloin ylisuuriin palkankorotuksiin.

Nyt Suomessa on vallassa jo kolmas hallitus, joka yrittää saada aikaan käänteen kohti selvää talouskasvua ja työllisyyden paranemista. Se korjaisi julkisen talouden vajetta ja hyvinvointipalvelut voitaisiin turvata.

Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus aloitti kuitenkin ”me teemme mitä tahdomme” -linjalla ja sai työmarkkinajärjestöjen neuvottelusuhteet sekaisin moneksi kuukaudeksi. Sitä virhettä hallitus on sittemmin yrittänyt paikata, mutta jälki on ollut tulosten sijasta poukkoilevaa.

Kotimaan ongelmia vielä vaikeamman tilanteen voi aiheuttaa Suomeen Lähi-idästä ja Venäjältä suuntautuva maahanmuuttovirta.

Eikä riitä, että vain talous- ja työllisyyspolitiikka ovat olleet huterissa käsissä. Hallitus rakensi sosiaali- ja terveyshuollon (sote) uudistuksen kytkemisellä maakuntahallintoon miinan, joka on edelleen purkamatta. Paketti oli jo räjähtää viime vuoden puolella ministerien silmille, kun keskusta ajoi maakuntahallintoa väkisin uhkaamalla hallituksen erolla.

Kokoomuksen merkittävät kaupunkipolitiikot ja kaupunginjohtajat ovat esittäneet soten kytkemisestä maakuntahallintoon kitkeriä kommentteja. Voi olla, että kaikkien koplaamisten äiti kävelee koko hallitusta vastaan vielä kokoomuksen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.

Hallituksen pitäisi siis synnyttää uskottava talous- ja työmarkkinaratkaisu sekä toteuttaa sote ja maakuntahallinto ynnä elää siinä sivussa vielä hyvässä yhteistyössä. Ennuste ei näytä kovin hyvältä.

***

Kotimaan ongelmia vielä vaikeamman tilanteen voi aiheuttaa Suomeen Lähi-idästä ja Venäjältä suuntautuva maahanmuuttovirta.

Lähi-idässä on kysymys Saudi-Arabian ja Iranin voimainmittelystä sodan repimässä Syyriassa, missä ovat mukana myös Venäjä ja keskeiset länsimaat. Muuttopaine Eurooppaan ja sitä kautta Suomeen on kova. Venäjä on lisäksi avannut siellä oleville paperittomille maahanmuuttajille kulkuväyliä luoteisrajoillaan.

EU:lla ovatkin käsillä viimeiset hetket saattaa pakolaissäännöstöä ajan tasalle sekä uudistaa Euroopan raja- ja rannikkovalvontavirastoa. Kansainväliset pakolaissopimukset eivät saa olla päivittäistä kauppatavaraa, mutta uskottavuus edellyttää, että niitä on myös mahdollista noudattaa käytännössä. Tähän tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota valtiopäivien avajaispuheessaan 3. helmikuuta.

Kolumni

Saksassa oikeistopopulistit ensi kertaa ohi demareista

Saksan oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio on ohittanut ensimmäistä kertaa sosiaalidemokraattisen SPD:n kannatuksen.

Asia käy ilmi saksalaisen Bild-lehden teettämästä tutkimuksesta, joka julkistettiin maanantaina.

Syyskuun liittopäivävaaleissa AfD:tä kannatti 12,7 prosenttia äänestäjistä ja SPD:tä 20,5 prosenttia. Mittauksen mukaan AfD on nyt Saksan toiseksi suosituin puolue.

Syyskuun vaaleissa AfD sai 94 paikkaa liittopäivillä. Vuoden 2013 vaaleissa puolue sai vain 4,7 prosenttia äänisaaliista.

Kannatusmittauksessa liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien kannatus oli 32 prosenttia.

SPD:n kannatus on laskenut sen jälkeen, kun se suostui hallitusneuvotteluihin kristillisdemokraattien kanssa. Viikkoja kestäneiden neuvotteluiden jälkeen SPD ja kristillisdemokraatit saivat tässä kuussa aikaiseksi hallitusohjelman, jonka SPD:n jäsenistön on kuitenkin vielä hyväksyttävä. Jos jäsenistö hylkää ehdotuksen, vaihtoehtoina ovat kristillisdemokraattien johtama vähemmistöhallitus tai uudet vaalit.

SPD:n vaalitulos syyskuussa oli sen heikoin sodanjälkeisessä Saksassa. SPD:tä johtanut Martin Schulz erosi puolueen johdosta viime viikolla.

Insa haastatteli kyselyyn yli kahtatuhatta ihmistä.

Kolumni

Eduskunnan salassapitosäännöksiin kaavaillaan muutoksia – IS: Kansanedustajaa voisi uhata jopa vankeustuomio

Eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketti on tuomassa muutoksia eduskunnan työjärjestykseen.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoo STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen katsoo, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoo.

”Lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia”

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiistää mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta. Tuovisen mukaan kaikkien valiokuntien asiakirjoja koskeva muutos on, että eduskunnan työjärjestyksen nykyiseen pykälään ehdotetaan nyt lisättäväksi kansallinen turvallisuus.

– Eli myös kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi asiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi, Tuovinen sanoo.

Lisäksi Tuovisen mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnalle ehdotetaan lisättäväksi työjärjestykseen uusi oma säännöksensä valiokunnan asiakirjojen salassapitovelvollisuudesta.

– Uusi valiokunta käsittelisi sellaisia asiakirjoja, jotka lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia. Siellä lähtöolettamus olisi, että ne ovat salassa pidettäviä, kun muissa valiokunnissa on lähtöolettamana, että ne eivät ole salassa pidettäviä, Tuovisen sanoo.
STT–OLLI KUIVANIEMI

Kolumni

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN

Kolumni

43099551

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Samalla selvitysmies voisi tarkastaa noudattaako pakolaiskriisin aikana tehty uudistettu lainsäädäntö samoja kansainvälisisä sitoumuksia.

– Lisäksi pitää selvittää, toimivatko viranomaisemme ja tuomioistuinlaitos näiden säännösten mukaisesti, Rinne esitti.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi Demokraatille, että Rinteen ehdotus kuulostaa hänen korvaansa ihan asialliselta.

Firenzessä European University Institutessa professorina toimiva Scheinin katsoo, että Suomen uudessa ulkomaalaislaissa perusasiat ovat oikein.

– Mutta lain sisällä olevia oikeussuojakeinoja on heikennetty siten, että lakia sovellettaessaei enää kyetä takaamaan henkilöille itse laissa taattuja oikeuksia.

Heikennetyillä oikeussuojakeinoilla Scheinin tarkoittaa valitusaikojen lyhentämistä sekä oikeusavun saamisen vaikeuttamista. Myös täytäntöönpanon keskeytys on Suomessa nykyään korkean kynnyksen takana ja vaatisi pätevän asian nopeaa toimintaa.

– Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa.

Scheinin kertoo lisäksi kaipaavansa selvitysmieheltä tarkastelua siitä, onko maahanmuuttoviraston äkillisesti kiristyneen turvapaikkapolitiikan taustalla poliittista ohjausta.

– Mielestäni tästäkin on viitteitä. Vaikka lakia ei perusasioissa muutettu, Migri kiristi linjaansa. Näen, että tässäkin suhteessa selvitysmiehen asettaminen olisi aiheellista.

43099551

Kolumni

43146676

Janne Ahonen hyppäsi viimeisen olympiahyppynsä – Suomi kahdeksas suurmäen joukkuekisassa

Suomen mäkihyppymiehet sijoittuivat kahdeksanneksi Pyeongchangin olympialaisten suurmäen joukkuekisassa.

Joukkueeseen kuuluivat Antti Aalto, Andreas Alamommo, Jarkko Määttä sekä mitä todennäköisimmin viimeisen kerran olympiatasolla kilpaillut Janne Ahonen.

Toiselle kierrokselle viimeisenä edennyt Suomi keräsi kokonaispisteet 790,4.

Norja voitti joukkuemäen kultaa. Toiseksi hyppäsi Saksa ja kolmanneksi Puola.

43146676