Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Kolumni

Matti Linnanahde

Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja.

https://twitter.com/MattiLinnanahde

Hallituksen korskeus on maksanut kuukausia

Suomi ja koko Euroopan unioni ovat poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, vaikkakin osittain eri syistä. Tällaisena aikana sortuu helposti ylisanoihin, mutta yhtälailla on mahdollista, ettei nähdä ajoissa, mihin ollaan ajautumassa.

Toinen erehdyksen mahdollisuus piilee siinä, ettei osata tai malteta tehdä eroa, mitkä ongelmat johtuvat ulkoisista tekijöitä ja mihin on tai olisi jo ollut mahdollista vaikuttaa.

***

Suomi on ollut jo ainakin kahdeksan vuotta talouskehityksen liukupinnalla. Keskeinen ulkoinen syy siihen on vuosien 2007-2009 maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Lisävauhtia kielteinen talouskehitys sai samoihin aikoihin ajoittuneesta ja kokoomuksen mestaroimasta työmarkkinaratkaisusta, joka johti tuolloin ylisuuriin palkankorotuksiin.

Nyt Suomessa on vallassa jo kolmas hallitus, joka yrittää saada aikaan käänteen kohti selvää talouskasvua ja työllisyyden paranemista. Se korjaisi julkisen talouden vajetta ja hyvinvointipalvelut voitaisiin turvata.

Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus aloitti kuitenkin ”me teemme mitä tahdomme” -linjalla ja sai työmarkkinajärjestöjen neuvottelusuhteet sekaisin moneksi kuukaudeksi. Sitä virhettä hallitus on sittemmin yrittänyt paikata, mutta jälki on ollut tulosten sijasta poukkoilevaa.

Kotimaan ongelmia vielä vaikeamman tilanteen voi aiheuttaa Suomeen Lähi-idästä ja Venäjältä suuntautuva maahanmuuttovirta.

Eikä riitä, että vain talous- ja työllisyyspolitiikka ovat olleet huterissa käsissä. Hallitus rakensi sosiaali- ja terveyshuollon (sote) uudistuksen kytkemisellä maakuntahallintoon miinan, joka on edelleen purkamatta. Paketti oli jo räjähtää viime vuoden puolella ministerien silmille, kun keskusta ajoi maakuntahallintoa väkisin uhkaamalla hallituksen erolla.

Kokoomuksen merkittävät kaupunkipolitiikot ja kaupunginjohtajat ovat esittäneet soten kytkemisestä maakuntahallintoon kitkeriä kommentteja. Voi olla, että kaikkien koplaamisten äiti kävelee koko hallitusta vastaan vielä kokoomuksen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.

Hallituksen pitäisi siis synnyttää uskottava talous- ja työmarkkinaratkaisu sekä toteuttaa sote ja maakuntahallinto ynnä elää siinä sivussa vielä hyvässä yhteistyössä. Ennuste ei näytä kovin hyvältä.

***

Kotimaan ongelmia vielä vaikeamman tilanteen voi aiheuttaa Suomeen Lähi-idästä ja Venäjältä suuntautuva maahanmuuttovirta.

Lähi-idässä on kysymys Saudi-Arabian ja Iranin voimainmittelystä sodan repimässä Syyriassa, missä ovat mukana myös Venäjä ja keskeiset länsimaat. Muuttopaine Eurooppaan ja sitä kautta Suomeen on kova. Venäjä on lisäksi avannut siellä oleville paperittomille maahanmuuttajille kulkuväyliä luoteisrajoillaan.

EU:lla ovatkin käsillä viimeiset hetket saattaa pakolaissäännöstöä ajan tasalle sekä uudistaa Euroopan raja- ja rannikkovalvontavirastoa. Kansainväliset pakolaissopimukset eivät saa olla päivittäistä kauppatavaraa, mutta uskottavuus edellyttää, että niitä on myös mahdollista noudattaa käytännössä. Tähän tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota valtiopäivien avajaispuheessaan 3. helmikuuta.

https://twitter.com/MattiLinnanahde Matti Linnanahde

Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja.

Kolumni

Anttilan konkurssi paljasti lainsäädännön sudenkuopat — ”Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä”

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen vaatii hallitusta ryhtymään toimiin konkurssilainsäädännön uudistamiseksi, jotta lainsäädäntö vastaisi paremmin kuluttajansuojan ja verkkokaupan muuttuneita vaatimuksia.

Tuppurainen sanoo aikovansa jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo tänään.

Kysymys konkurssilainsäädännön suhteesta kuluttajansuojaan nousi ajankohtaiseksi kesällä Anttila Oy:n ajauduttua konkurssiin.

Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa.

Tuppirainen muistuttaa, että konkurssilakia on uudistettu edellisen kerran vuonna 2004.

— Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua uudistuksen jälkeen erityisesti kuluttajien kaupankäyntitavoissa. Merkittävin muutos on verkkokaupan kasvu: kuluttajat hankkivat tavaroita ja palveluita verkkokauppapaikoista, joille maksu suoritetaan hyvin eri tavoin. Kuluttajansuoja mahdollisessa konkurssitilanteessa riippuu siitä, millaista maksutapaa kuluttaja on kaupassa käyttänyt, Tuppurainen kertoo.

Tuppurainen muistuttaa, että verkkomaksupalveluilla ja luottokorttiyhtiöillä kuluttajansuoja on turvattu hyvin: mikäli tavaran tai palveluntuottaja ajautuu konkurssiin, kuluttaja ei pääsääntöisesti joudu maksamaan ellei saa ostamaansa hyödykettä. Vastaavasti verkkopankkimaksu siirtyy konkurssipesän varoihin ja kuluttajan tavara- tai palvelusaaminen jää muiden velkojien kanssa samaan asemaan.

− Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä. Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa. Lisäksi kuluttajansuoja saattaa vaihdella eri hyödykkeiden kesken suurestikin. Järjestelmää tulisi uudistaa niin, että kaikki kuluttajat asetettaisiin samaan yhdenvertaiseen asemaan, jossa näillä on oikeus saada maksamansa hyödykkeet ennen konkurssipesän velkojien saamisten suorittamista, Tuppurainen esittää.

Kolumni

Timo Harakka

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Länsimetro ja Jorvin uusi sairaala: Harakka nostaa pöydälle Espoon miljoonaskandaalien todellisen vaaranpaikan

– Jorvin sairaalan myöhästymiseen ja kustannusten ylitykset osoittavat soten vaaranpaikan. Veronmaksajat eivät voi valvoa yhtiöitettyä tuotantoa, jota julkisuuslaki ei koske, varoittaa Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd).

Ylen uutisten (25.7.) mukaan Jorvin uuden sairaalan käyttöönotto on myöhästymässä ainakin vuodella. Hinta on ylittymässä kymmenillä miljoonilla euroilla. Kaupunki ja rakennuttaja ovat riidoissa kustannuksista.

Yhtälö kalskahtaa tutulta viime kuukausien Länsimetro-uutisointia seuranneen espoolaisen korvissa. Länsimetron viivästymisen maksumiehet ja vastuulliset ovat yhä auki.

– Kuten Länsimetron tapauksessa, laskun maksajat eli kaupunkilaiset eivät voi valvoa, kuinka huolellisesti heidän edustajansa ovat toimineet. Jorvin kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja kieltäytyy luovuttamasta hallituksen pöytäkirjoja, koska julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä. Yhtiöittäminen heikentää demokratiaa ja tulee kalliiksi. Esimakua sotesta, valitettavasti, Harakka varoittaa.

Hän muistuttaa, että sosialidemokraatit torjuvat hallituksen aikeet yhtiöittää kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto – myös julkisen vallan ja järjestöjen nykyiset palvelut.

Malli ei Harakan mukaan ota huomioon varsinkin sosiaalityössä arvokasta vapaaehtoistyön panosta.

– Vielä suurempi ongelma on, että yhtiöittäminen piilottaa miljardipäätökset julkisuudelta ja veronmaksajien valvonnalta.

– Hallituksen lupaama kolmen miljardin säästö kääntyy vähintään saman luokan lisäkuluksi. Kun päättäjät eivät joudu kantamaan todellista vastuuta, kustannukset karkaavat. Hallituksen sote on rahareikä.

Yhtiöittäminen hävittää vastuun ja heikentää avoimuutta.

– Hallitus ei saa luvattuja säästöjä muuten kuin heikentämällä palveluita, eli konsulttikielellä ”palvelulupausta tarkistamalla”, Harakka sanoo.

– Perustuslaki kuitenkin säätää kansalaisen oikeudet peruspalveluihin. Siitä sosialidemokraatit eivät anna periksi.

Lähes 30 vuoden kokemus yrityshallinnosta kertoo Harakalle, että osakeyhtiölaki ja julkisuuslaki ovat selkeässä ristiriidassa.

– Osakeyhtiön hallituksen jäsen on vastuussa osakkeenomistajille, ei kansalaisille. Huomattava henkilökohtainen korvausvastuu estää häntä tuomasta esiin epäkohtia, jotka ovat ahtaasti tulkiten yhtiön edun vastaisia. Kun yhtiövaltaa järjestelmällisesti kasvatetaan, ihmisten kannalta tärkeimmät päätökset salataan, eikä niistä käydä avointa kansalaiskeskustelua.

Harakan mukaan yhtiövallassa äänestäjille vastuullisten päättäjien yläpuolelle nousee hallitusammattilaisten ja konsulttien kovapalkkainen rälssi, joka toimii salaisuuden suojissa veronmaksajien ja palveluiden käyttäjien edusta piittaamatta.

– Julkisen vastuun siirtäminen yhtiövaltaan on kautta maailman oikeiston ideologinen hanke – jota Sipilän hallituskin toteuttaa niin liikenteessä, sotessa kuin koulutuksessa.

Sosialidemokraattien vaihtoehto on Harakan sanoin fiksu julkinen valta, joka huolehtii tasa-arvoisista palveluista tehokkaasti, yhteistyössä innovatiivisten yritysten kanssa.

– Kansalaisten osallistumista vahvistetaan, ei heikennetä, hän linjaa.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava. Timo Harakka

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Kolumni

Ex-työministeri: ”Monen mielestä kyse on elinkautisesta”

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov haluaa helpottaa työttömän omaehtoiseen koulutukseen pääsyn kriteereitä.

Entisen työministerin Filatovin mukaan työelämän rakennemuutos vaatii lisätoimia, jotta pitkittyvä työttömyys saadaan nujerrettua. Uusissa työpaikoissa osaamisvaatimukset ovat erilaiset kuin aiemmin.

– Tähän haasteeseen ei vastata leikkaamalla työttömyysturvaa ja työvoimapoliittisen koulutuksen rahoja.

Työpaikkoja kuolee kiihtyvällä tahdilla.

– Onneksi uusia syntyy, mutta ei vielä tarpeeksi. Muutos haastaa elinikäiseen oppimiseen. Monen mielestä kyse on elinkautisesta.

– Uuden ammatin ja täydennyskoulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Se rakentaa sillan työstä työhön ja tukee työpaikan säilymistä.

Koulutuksen ja työttömyyden välillä on yhä voimakas kytkös, näkee Filatov.

– Vaikka korkeammin koulutettujen työttömyys on pahentunut, silti se on selvästi alhaisempaa ja lyhytkestoisempaa kuin pelkän peruskoulun varassa olevien tai toisen asteen opintojen suorittaneiden työttömyys. Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on pelkän peruskoulun varassa tai toisen asteen koulutuksen varassa. Korkeasti koulutettuja pitkäaikaistyöttömiä on suhteellisen vähän.

Filatov sanoo, että työvoimapoliittisen koulutuksen volyymi on laskenut ja painopiste on siirtynyt omaehtoisen koulutukseen. Kaikki halukkaat eivät saa oikeutta omaehtoisen koulutukseen.

– Nykyisin työtön voi opiskella työttömyysturvalla, jos täyttää työvoimapoliittiset kriteerit. Kriteerit ovat moninaiset ja niiden tulkinta vaikeaa. Eri TE-toimistojen päätökset eroavat toisistaan.

– Työttömän tilannetta helpottaisi se, että kriteereistä luovuttaisiin edes väliaikaisesti. Samalla helpotettaisiin TE-toimistojen ruuhkaa ja työvoimaneuvojien panosta irtoaisi enemmän varsinaiseen työnvälitykseen.

Pitkäaikaistyöttömiä on 16 600 enemmän kuin vuosi sitten. Ministeriön pitkänajan ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan, vaikka työttömyystilanne muutoin helpottaisi.

Kolumni

Päätoimittaja Mikko Salmi aamu-tv:ssä: Tässä SDP on Suomen paras puolue

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi kaipaa SDP:ltä selvää linjaa politiikan suurissa asiakysymyksissä. Salmi oli keskustelemassa Ylen aamu-tv:ssä Helsingin Sanomien ja Ylen politiikan toimittajien Piia Elosen ja Marja Sannikan kanssa, joiden mielestä puheenjohtaja Antti Rinteen asema on vaakalaudalla.

SDP kokoontuu puoluekokoukseensa ensi helmikuussa. Kukaan ei ole ilmoittanut julkisuuteen aikeistaan haastaa Rinne puheenjohtajana. Salmi paneekin Helsingin Sanomien ahkeran SDP-kirjoittelun osin kesän piikkiin.

Salmen mukaan Rinne onnistui tehtävässään erittäin hyvin viime syksynä, kun hallitus ajoi pakkolakejaan läpi aikeissaan onnistumatta.

— Tuhannen sopimuksen mies onnistui. Mutta sitten täytyy myöntää: siitä on jo aikaa, ja nyt tarvitaan näyttöjä. Ajattelen niin, että tämä syksy ratkaisee tosi paljon. Kun (kannatuksessa) mentiin kahdenkympin alle, tuli tyytymättömyyttä.

Salmen mukaan SDP on kyllä puhunut paljon, mutta tarpeen olisi yksinkertaistaa viestintää.

— Meillä on valtavan hienoja papereita, esimerkiksi 20 sivua kotouttamisesta, mutta kuka saa selvää, mikä on se juju.

Salmen mukaan SDP:n on kuitenkin paras kaikista puolueista ”ihmisluonnon suojelijana”.

— Humanismin paras airut, joka nostaa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymykset parhaiten esiin. Olemme oikeasti ihmisten puolella, mietimme miten ihminen parhaiten voi henkisesti ja fyysisesti.

Viime viikolla julkistetun ”Eduskuntavaalitutkimus 2015”:n mukaan SDP:n kannatus kyntää pahimmin ikäryhmässä 25-44-vuotiaat. Samalla SDP:stä on kovaa vauhtia kasvamassa naisten ja eläkeläisten puolue. Salmi huomauttaakin, että puolueella on vajausta etenkin 30—50-vuotiaissa mieskansanedustajissa.

Vaikka Jungner on erittäin ajan tasalla oleva ihminen, tässä tapauksessa hän epäonnistui analyysissään.

Keskustelussa sivuttiin myös SDP:n entisen puoluesihteeriä ja kansanedustajaa Mikael Jungneria, joka kirjoitti Facebook-profiilissaan puolueensa tilanteesta. Jungnerin mukaan demareilla ei ole puheenjohtaja-ongelmaa vaan asenne-ongelma. Jungner kirjoitti, että ”jos joku kehtaa nousta ahdingosta menestykseen, muuttuu demareiden suhtautuminen häneen usein nihkeäksi.”

Päätoimittaja Salmi sanoo, että Jungnerin arvio päti ehkä ennen muttei enää.

— Vaikka Jungner on erittäin ajan tasalla oleva ihminen, tässä tapauksessa hän epäonnistui analyysissään. Tämän päivän SDP sietää paremmin menestymistä kuin aikaisemmin. Voi olla, että sellaista tasapäistämistä ja päiden katkomista, että joku nousee ylemmäs, oli varmaan aikaisemmin, muttei se pidä enää ihan paikkaansa. Jungner on ollut vähän sivussa kuvioista pari vuotta.

Salmi kuitenkin sanoo, että meritokratia, josta Jungner puhuu, menestyminen ansioiden mukaan, on sinänsä oikein ja erittäin tärkeä SDP:n tulevaisuudelle.

— Että miten suhtaudumme menestykseen. Ajattelen, että ihminen joka maksaa veronsa, on ”Supercell-sosialisti”, kuten Timo Harakka sanoo, kyllä sellaisille on tilaa SDP:ssä.

Kolumni

Työelämän muutos murentaa SDP:n kannatusta – ”Vanhoja lähtee eikä uusia tule”

Heinäkuussa julkaistu eduskuntavaalitutkimus tuo esiin syitä SDP:n viime eduskuntavaalien tappioon. Vaikka kannatusluvut ovat vaalituloksen jälkeen kehittyneet myönteisesti, huonon tuloksen taustalla on myös edelleen vaikuttavia pitkäaikaisia trendejä.

Tutkimuksen mukaan sosialidemokraatit ovat menettäneet 2000-luvulla äänestäjiä sekä perinteisestä työväestöstä että ylemmistä toimihenkilöistä. Vain seitsemän prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ja johtajista äänesti vuoden 2015 vaaleissa SDP:tä, kun vielä 2003 puolue kelpasi heistä viidennekselle.

Muutosta heijastaa myös SDP:n suosion heikentyminen akateemisesti koulutettujen keskuudessa. Vuonna 2003 16 prosenttia yliopistokoulutetuista äänesti SDP:tä, kun heidän osuutensa viime vaaleissa oli enää yhdeksän prosenttia.

Tutkimuksen johtajan, Åbo Akademin valtio-opin professorin Kimmo Grönlundin mukaan ylemmät toimihenkilöt ovat siirtyneet äänestämään muun muassa vihreitä.

– Vihreät sai ylempien toimihenkilöiden äänistä vuonna 2015 viidenneksen. Se, ja työväen äänestäjien siirtyminen perussuomalaisten taakse, ovat suurimmat syyt siihen, miksi SDP ei saanut vaaleissa enempää kannatusta. Vanhoja lähtee eikä uusia tule, Grönlund sanoo.

Kannatuksen pitäisi olla 25 prosentin tuntumassa, mutta kasvu näyttää kohdistuvan pääosin vihreisiin

Vihreiden menestyksen taustalla on hänen mukaansa SDP:tä suurempi herkkyys työmarkkinoiden muutokselle.

– SDP on ollut niin leimallisesti SAK:hon ja pysyvässä työssä olevien etujen ajamiseen sidottu, että uusien äänestäjien hankkiminen on ollut vaikeampaa. Vihreät on tavoittanut paremmin epävarmuutta kokevat ylemmät toimihenkilöt, joilla ei ole samansuuruisia etuja, palkkaa tai pysyvyyttä kuin aikaisemmin.

Samaan aikaan SDP on menettänyt asemansa muiden toimihenkilöiden ykköspuolueena. Vuoden 2015 vaaleissa toimihenkilöiden äänet jakautuivat tasaisesti keskustan, kokoomuksen ja SDP:n välillä. Palvelu- ja toimistotyöntekijöiden äänistä kilpailivat SDP:n kanssa tasaisesti perussuomalaiset ja keskusta.

Grönlund pitää puoluekentän tilannetta vuoden 2019 vaalien edellä mielenkiintoisena.

– Nykyhallitus on puhdasoppinen porvarihallitus, minkä pitäisi olla demareille tilanteena helppo. Kannatuksen pitäisi olla 25 prosentin tuntumassa, mutta kasvu näyttää kohdistuvan pääosin vihreisiin.

Lue koko juttu Demokraatin viikkolehdestä 28.7.