Kolumni

Matti Linnanahde

Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja.

https://twitter.com/MattiLinnanahde

Hallituksen korskeus on maksanut kuukausia

Suomi ja koko Euroopan unioni ovat poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, vaikkakin osittain eri syistä. Tällaisena aikana sortuu helposti ylisanoihin, mutta yhtälailla on mahdollista, ettei nähdä ajoissa, mihin ollaan ajautumassa.

Toinen erehdyksen mahdollisuus piilee siinä, ettei osata tai malteta tehdä eroa, mitkä ongelmat johtuvat ulkoisista tekijöitä ja mihin on tai olisi jo ollut mahdollista vaikuttaa.

***

Suomi on ollut jo ainakin kahdeksan vuotta talouskehityksen liukupinnalla. Keskeinen ulkoinen syy siihen on vuosien 2007-2009 maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Lisävauhtia kielteinen talouskehitys sai samoihin aikoihin ajoittuneesta ja kokoomuksen mestaroimasta työmarkkinaratkaisusta, joka johti tuolloin ylisuuriin palkankorotuksiin.

Nyt Suomessa on vallassa jo kolmas hallitus, joka yrittää saada aikaan käänteen kohti selvää talouskasvua ja työllisyyden paranemista. Se korjaisi julkisen talouden vajetta ja hyvinvointipalvelut voitaisiin turvata.

Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus aloitti kuitenkin ”me teemme mitä tahdomme” -linjalla ja sai työmarkkinajärjestöjen neuvottelusuhteet sekaisin moneksi kuukaudeksi. Sitä virhettä hallitus on sittemmin yrittänyt paikata, mutta jälki on ollut tulosten sijasta poukkoilevaa.

Kotimaan ongelmia vielä vaikeamman tilanteen voi aiheuttaa Suomeen Lähi-idästä ja Venäjältä suuntautuva maahanmuuttovirta.

Eikä riitä, että vain talous- ja työllisyyspolitiikka ovat olleet huterissa käsissä. Hallitus rakensi sosiaali- ja terveyshuollon (sote) uudistuksen kytkemisellä maakuntahallintoon miinan, joka on edelleen purkamatta. Paketti oli jo räjähtää viime vuoden puolella ministerien silmille, kun keskusta ajoi maakuntahallintoa väkisin uhkaamalla hallituksen erolla.

Kokoomuksen merkittävät kaupunkipolitiikot ja kaupunginjohtajat ovat esittäneet soten kytkemisestä maakuntahallintoon kitkeriä kommentteja. Voi olla, että kaikkien koplaamisten äiti kävelee koko hallitusta vastaan vielä kokoomuksen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.

Hallituksen pitäisi siis synnyttää uskottava talous- ja työmarkkinaratkaisu sekä toteuttaa sote ja maakuntahallinto ynnä elää siinä sivussa vielä hyvässä yhteistyössä. Ennuste ei näytä kovin hyvältä.

***

Kotimaan ongelmia vielä vaikeamman tilanteen voi aiheuttaa Suomeen Lähi-idästä ja Venäjältä suuntautuva maahanmuuttovirta.

Lähi-idässä on kysymys Saudi-Arabian ja Iranin voimainmittelystä sodan repimässä Syyriassa, missä ovat mukana myös Venäjä ja keskeiset länsimaat. Muuttopaine Eurooppaan ja sitä kautta Suomeen on kova. Venäjä on lisäksi avannut siellä oleville paperittomille maahanmuuttajille kulkuväyliä luoteisrajoillaan.

EU:lla ovatkin käsillä viimeiset hetket saattaa pakolaissäännöstöä ajan tasalle sekä uudistaa Euroopan raja- ja rannikkovalvontavirastoa. Kansainväliset pakolaissopimukset eivät saa olla päivittäistä kauppatavaraa, mutta uskottavuus edellyttää, että niitä on myös mahdollista noudattaa käytännössä. Tähän tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota valtiopäivien avajaispuheessaan 3. helmikuuta.

https://twitter.com/MattiLinnanahde Matti Linnanahde

Kirjoittaja on Demokraatin entinen pääkirjoitustoimittaja.

Kolumni

Viitanen tiukkana Sipilälle ja keskustalle: “Välttely ei nyt riitä”

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokuntavastaava Pia Viitanen vaatii hallitusta toimimaan oman hallitusohjelmansa mukaisesti ja tekemään päätöksensä oikeudenmukaisuuden periaatteen pohjalta. Tähän mennessä hallitus on Viitasen mukaan lähinnä kiihdyttänyt eriarvoistumista.

– Jälleen kerran ollaan budjetin muodossa repimässä suomalaista eriarvoisuutta kasvuun ilman kunnollisia selvityksiä siitä, mitä esimerkiksi nyt suunnitellut indeksileikkaukset, siis leikkaukset perusturvaan, kuten esimerkiksi vähimmäispäivärahoihin, kansaneläkkeisiin, veteraanien rintamalisään, asumistukeen ja työmarkkinatukeen, tulevat aiheuttamaan.

– Selvitysten mukaan hallituksen linja lisää muun muassa lapsiköyhyyttä Suomessa. Myös esimerkiksi eläkkeensaajaliiton Eeva Kuuskoski on todennut hallituksen leikkausten olevan kylmää politiikkaa.

Viitanen muistuttaa, että samalla kun hallitus puhuu velan taittamisesta, se tosiasiassa käyttää velkarahaa rahoittaakseen parempiosaisille suunnatut veronalennukset.

– On käsittämätöntä, että hallitus, jonka omassa hallitusohjemassa lukee: ” suomalaiset ovat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin, kun ne toteutetaan oikeudenmukaisesti ja parempaa tulevaisuutta rakentaen”, on nyt tekemässä ja toteuttamassa politiikkaa, joka nimenomaan vaatii tavallisia suomalaisia luopumaan vähästään, jotta he, joilla jo paljon on, voisivat saada enemmän.

– Nyt pääministeri Sipilä ihan oikein puhuu, että ”eheys on yhteiskunnan paras perusta” (Suomenmaa 25.9.). Sen sijaan eduskunnalle pääministeri ei kuluneella viikolla halunnut arvioida hallituksen budjettipäätösten vaikutusta eriarvoistumiseen.

– Välttely ei nyt riitä. Pääministeriltä ja keskustalta odotetaan vastausta siihen, miten hallituksen omat budjettipäätökset vaikuttavat eriarvoistumiseen.

Kolumni

Ihalainen vauhdittaisi julkisia investointeja – “Hallituksen tulisi laatia yritysverouudistusta laajempi ohjelma”

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen muistuttaa, etteivät Suomen kilpailukyvyn juurisyyt ole suomalaisten palkkatasossa.

– Tehdasteollisuuden arvonlisä on nyt 11 miljardia pienempi kuin vuonna 2007. Talouskasvu on nyt liiaksi kulutuksen ja rakentamisen varassa, kun vienti ei vedä riittävästi. Viennissä ei olla päästy maailmankaupan vauhtiin ja olemme menettäneet markkinaosuuksia maailmankaupassa.

Talouspolitiikan kärki on nyt Ihalaisen mukaan nostettava viennin edistämiseen, investointien lisäämiseen Suomessa ja tuottavuuden nostamiseen. Kohtuuhintainen energian saatavuus on turvattava ja uusiutuvan energian lisääminen on keskiössä.

– Erityisesti on tuettava kasvuhakuisten kansainvälistymiseen pyrkivien pk-yritysten kansainvälistymistä. Siksi SDP on esittänyt erityistehtäväyhtiön – jalustayhtiön – perustamista tukemaan pk-yritysten kansainvälistymisiä ja yksittäisistä tuotteista laajempien hankekokonaisuuksien vientiä.

Ihalaisen mielestä hallituksen tulisi laatia ensi kevään puoliväliriiheen yritysverouudistusta laajempi investointiohjelma tukemaan sekä yritysten investointeja Suomeen ja myös lisäämällä julkisia investointeja muun muassa korjausrakentamiseen ja infraan.

– Suomen tulee hyödyntää aktiivisemmin myös EU:n investointien rahaston tuomia mahdollisuuksia. Muun muassa liikennehankkeissa ja Suomen osallisuutta arktisten alueiden hankkeiden edistämiseksi.

Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia – vaan pahentaa.

Ihalainen muistuttaa, ettei hallituksen sinänsä oikea tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ole tiedossa olevilla toimenpiteillä toteutumassa.

– Vaikka työttömyyden kasvu on taittunut, niin pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvaa. Yli vuoden työttömänä olleita on jo 127 000 eli 37,3 prosenttia kaikista työttömistä. Heitä on 15 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Ihalaisen mukaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyyspakettineuvotteluissa pitäisi ykköasasiana olla uusien toimenpiteiden hakeminen pitkittyvän työttömyyden kasvun katkaisemiseksi.

– Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia, vaan pahentaa.

SDP on esittänyt, että yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille palkkatuki olisi jatkossakin pysyvä ja sitä täydentäisi erityinen työllistymisbonus.

– Näin madallettaisiin työnantajalle kynnystä palkata myös pitkäaikaistyöttömiä. Niin ikään työttömyysturvalla tapahtuvaa kouluttautumista pitää helpottaa ja tukea, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.

Kolumni

urpilainenjuttaflander3
urpilainenjuttaflander3

Jutta Urpilainen: Tuloerojen kasvu haittaa myös talouskasvua

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) on kirjoittanut mielipidekirjoituksen sanomalehti Pohjalaiseen.

Siinä hän nostaa esille sen, että tutkimusten mukaan yksi heikentävästi talouskasvuun vaikuttava tekijä on eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu.

Eduskunta on käynyt lähetekeskustelua hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2917.

Urpilaisen mukaan tulonjakovaikutusten arviointi osoittaa budjetin suurimman heikkouden.

Hän muistuttaa, että eriarvoisuuden torjuminen oli yksi Jyrki Kataisen johtaman hallituksen painopiste. Urpilainen toimi hallituksessa valtiovarainministerinä.

8 000 euroa kuussa tienaavan ostovoima kasvaa enemmän kuin 2 000 euroa tienaavan.

– Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta ei löydy selkeitä tavoitteita eriarvoisuuden torjumiseksi. Tämä näkyy valitettavasti myös hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden budjetiksi, Urpilainen kirjoittaa.

– Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyy 0,3 prosenttia enemmän kuin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan.

Se että talouspolitiikasta hyötyvät eniten maksukykyiset ja kärsivät ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa, ei ole moraalisesti oikein, Urpilainen toteaa.

– Tutkimusten mukaan tuloerojen kasvun torjuminen olisi hyödyllistä myös talouskasvun ja työllisyyden kannalta, hän päättää kirjoituksensa.

urpilainenjuttaflander3 urpilainenjuttaflander3

Kolumni

“Häkämiehen nimittäminen EK:n toimitusjohtajaksi ei ollut sattuma” – Väyrynen US-blogissa: Ulkopolitiikkaa näyttää johtavan taustalta salaliitto

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) vaatii Uuden Suomen blogissaan selkeyttä Suomen ulkopoliittiseen linjaan.

Väyrysen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla näyttäisi olevan salaliitto. Hän kirjoittaa, että on myös vaikea päästä perille siitä, ketkä uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa hallitustasolla johtavat.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa näyttää johtavan taustalta joidenkin poliitikkojen, talouselämän vaikuttajien ja upseereiden muodostama salaliitto, joka saa tukea johtavista tiedotusvälineistä. Jyri Häkämiehen nimittäminen EK:n toimitusjohtajaksi ei ollut sattuma, Väyrynen kirjoittaa.

Väyrysen mukaan jo ennen viime eduskuntavaaleja useat talouselämän vaikuttajat painostivat poliitikkoja kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Viime kevään hallitusratkaisuun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla näyttää olleen ratkaiseva vaikutus. Hallitukseen haluttiin Nato-jäsenyyttä ajava kokoomus, vaikka keskustassa enemmistö kannatti punamultaa.

“Suuretkin käänteet käytännön politiikassa selitetään väittäen, ettei mikään ole muuttunut.”

Päällisin puolin nyt näyttää Väyrysen mukaan siltä, että vallankäytön tosiasiallinen painopiste on valtioneuvoston puolella ja linjan määräävät sen liittoutumispolitiikkaa kannattavat jäsenet.

Mistä tässä kaikessa on kysymys, Väyrynen kysyy ja lataa kovaa tekstiä blogissaan:

– Ulkopoliittisen linjan muuttamisesta ei ole päätetty hallituksessa eikä eduskunnassa. Suuretkin käänteet käytännön politiikassa selitetään väittäen, ettei mikään ole muuttunut.

Kolumni

kiljunen-anneli
kiljunen-anneli

Leikkauskirves iskee vanhuspalveluihin – arvostelu kiihtyy: “Tämä on hulluutta”

SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljusen mukaan hallitus on tällä vaalikaudella “kunnostautunut” erityisesti vanhuspalveluiden romuttamisessa.

– Ei riitä, että hallitus vähentää hoitajien määrän vaarallisen alhaiseksi. Myös osaamisvaatimukset romutetaan esimerkiksi heikentämällä geriatrisen osaamisen vaatimuksia.

– Tämä sekä muut heikennykset tarkoittavat automaattisesti, että ikäihmisiä voi jatkossa olla hoitamassa ihmisiä, joilta puuttuu nykyinen moniammatillinen osaaminen, jonka avulla muun muassa annetaan kuntoutusta, ja sänkyjen pohjalle jää jatkossa entistä enemmän sellaisia vanhuksia, jotka oikean kuntoutuksen turvin pärjäisivät arjessaan.

Moniammatillisen osaamisen lisäksi vanhuksilta viedään oikeus vastuutyöntekijään, jolla aiemmin oli hallussa kokonaiskuva esimerkiksi vanhuksen hoito-ohjelmasta ja lääkemääräyksistä, sekä tuntemus itse ihmisestä.

– Tämä on hulluutta. Tässä otetaan iso harppaus taaksepäin kohti bulkkihoitoa, jossa yksilön tarpeilla ei ole painoarvoa. Kyse on myös turvallisuudesta. Kuka jatkossa tietää kokonaiskuvan vanhuksen lääkityksestä ja varmistaa, ettei esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista seuraa vaaratilanteita? Kiljunen kysyy.

– Ehkä kaikista suurin hulluus on kuitenkin hallituksen päätös siitä, ettei yli 75-vuotias vammainen henkilö ole enää vammaispalvelulain piirissä. Eihän tässä päätöksessä ole järjen hiventäkään. Aivan kuin 75 vuoden iässä vammaisuus ja sen tuomat erilaiset apuväline- sekä kuntoutustarpeet vain häviäisivät.

Tässä otetaan iso harppaus taaksepäin kohti bulkkihoitoa, jossa yksilön tarpeilla ei ole painoarvoa.

Hallituksen esittämä 0,4 henkilöstömitoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että 14 vanhuksen hoivayksikössä aamu- tai iltavuoroa pyörittäisi jatkossa ainoastaan yksi hoitaja.

– Pitää muistaa, ettemme nyt puhu sellaisista vanhuksista, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti arjen askareissa ja parhaimmillaan auttamaan hoitajia ruokailu- sekä muissa toimissa. Nyt puhutaan sellaisista vanhuksista, jotka eivät yksin saa sukkia jalkoihin, pääse vessaan tai edes ylös sängystä, Kiljunen huomautaa.

– Kaikkien näiden leikkausten jälkeen on pakko kysyä: kuka enää uskaltaa ikääntyä Suomessa? Entä kuka haluaa opiskella hoiva-alalle, jossa työntekijät pistetään työskentelemään näiden epäinhimillisten leikkausten alla.

kiljunen-anneli kiljunen-anneli