– Tässä mielessä maan hallituksen koulutusleikkaukset ovat myrkkyä Suomelle. Koulutuksesta tinkiminen on vihoviimeinen asia muutoksen haltuun ottamisessa. Suomen kaltaisen pienen maan on välttämätöntä hyödyntää kaikkien osaaminen. Se on paras keino myös selättää teknologiapelko ja osaamispuutteista johtuva tuloerojen kasvu.

Työnantajilta on edellytettävä pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä, johon sisältyvät esimerkiksi koulutussuunnitelmat kaikilla työpaikoilla ja niiden kytkeminen digistrategiaan.

Oppilaitoksissa on Palolan mielestä mietittävä koulutusmenetelmien ja –sisältöjen muutoksia sekä ratkaisuja työn ohessa tapahtuvan kouluttautumisen kynnysten poistamiseen.

– OECD:n tutkimuksen mukaan miljoonalla suomalaisella aikuisella on heikot digiosaamisen taidot. Puolet osallistuu vuosittain työnantajien maksamaan koulutukseen, mitä voi lukea niinkin, että puolet ei osallistu. Osaamisen varmistamisen eteen tarvitaan jatkossa todella paljon työtä.

Digitalisaation vaikutukset työntekoon ja tehtäväsisältöihin mullistavat osaamistarpeet ja edellyttävät uudenlaista koulutustarjontaa.

Palolan mukaan osaamisen päivitys on tehtävä mahdolliseksi osana työtehtäviä ja oman työn kehittämistä.

– Tällä hetkellä aikuiskoulutuksen kokonaisuus on liian monimutkainen, jotta työelämässä olevien osaaminen varmistetaan. Tarjontaa on, mutta se on hajallaan ja selkeytystä tarvitaan.

Aikuiskoulutuksen järjestämisessä johtoajatuksen on Palolan mielestä oltava se, että oppiminen nivelletään uuteen työelämään.

Työnteko mullistuu koko ajan ja muutosvauhti kiihtyy. Tehtäviä ja ammatteja häviää ja uusia tulee tilalle.

– Jatkossa tehokkuus ja tuottavuus syntyvät yhä enemmän tiedon käytöstä ja työssä oppimisesta, ja digitaalista ymmärrystä ja digitaitoja tarvitaan kaikissa ammateissa, Palola painottaa.