Politiikka

”Hallituksen linjaukset sekavia” – SDP kysyy, mistä rahat kriisinhallintaan

Kari Hulkko
Sirpa Paatero muistuttaa, että operaatioihin tarvitaan lisämäärärahaa, mutta hallituksen budjetissa sellaiseen ei ole varauduttu.
Kari Hulkko
Sirpa Paatero muistuttaa, että operaatioihin tarvitaan lisämäärärahaa, mutta hallituksen budjetissa sellaiseen ei ole varauduttu.
Kari Hulkko
Sirpa Paatero muistuttaa, että operaatioihin tarvitaan lisämäärärahaa, mutta hallituksen budjetissa sellaiseen ei ole varauduttu.

Sosialidemokraatit vaativat hallitukselta selkeyttä kansainvälisen kriisinhallinnan linjauksiin. Eduskunta käy tänään lähetekeskustelua Suomen osallistumisesta Irakin turvallisuuskoulutusyhteistyöhön.

Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Sirpa Paatero (sd.) suomi erityisesti kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön budjetointia. Hän muistutti, että vielä viime keväänä hallitus suunnitteli vähentävänsä sotilaallisen kriisinhallinnan henkilömäärää jopa 90 henkilöön vuodessa.

– Tänään eduskunnassa käsittelyssä olevaan Irakin operaatioon suunnitellaan 100 sotilaan vahvuutta. Lisäksi suunnitelmissa on Unifil-operaation jatkaminen Libanonissa, Paatero listasi SDP:n ryhmäpuheenvuorossa.

Kriisien ratkaisujen avaimet piilevät pitkäjänteisessa työssä.

Hän korosti, että operaatioihin tarvitaan lisämäärärahaa, mutta hallituksen budjetissa siihen ei ole varauduttu.

– Kriisien ratkaisujen avaimet piilevät monialaisessa ja pitkäjänteisessä työssä. Tämä ei kuitenkaan ikävä kyllä näy kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön budjetoinnissa. Tarve kansainväliselle yhteistyölle ei ole viimeisen vuoden aikana lainkaan vähentynyt, päinvastoin.

SDP pitää hallituksen linjauksia lyhytjänteisinä ja kestämättöminä, kun kriisinhallinnan määrärahat ovat laskussa koko kehyskaudella.

– Lisäksi hallitus on tehnyt yli 40 prosentin leikkaukset kehitysyhteistyöhön, Paatero huomautti.

Osallistuminen koulutusyhteistyöhön Irakissa on Suomen vastaus Ranskan avunpyyntöön Pariisin marraskuisten terrori-iskujen jälkeen. Paateron mielestä eduskunnalle olisi pitänyt selvittää jo viime syksynä, mitä vaikutuksia Ranskan avunpyynnöllä on.

– Eduskunnan on yhä tarpeen saada keskustella avunantolausekkeen aktivoimisesta –laajemmin kuin vain nyt yhdessä koulutusoperaatiossa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat