Pelottavaa uhkapeliä ei oikeuta hyvät tavoitteet, joita ovat mm. sotekustannusten nousun hillintä, palvelujen saatavuuden parantaminen ja terveyserojen vähentäminen. Näitä tulee tavoitella, mutta hallituksen esitys kuitenkin uhkaa lisätä kustannuksia ja heikentää palveluja entisestään. Seuraavassa muutama ongelma.

Rahojen loppuminen nostaa asiakasmaksuja

Sotepaketin ajatus on, että valtio antaa maakunnalle rahat esim. terveyskeskus- ja vammaispalvelujen järjestämiseen. Maakunta ei saa mistään muualta rahaa kuin valtiolta ja asiakasmaksuista. Jos maakunnan valtiolta saamat rahat loppuvat, on palvelujen laatua ja saatavuutta heikennettävä. Lisäksi joudutaan nostamaan asiakasmaksuja. Tämä eriarvoistaisi terveyspalvelujen saatavuutta eri tuloryhmissä.

Hallitus ottaa massiivisen riskin uudistamalla sotepalvelut kertarysäyksellä. Esityksessä muun muassa todetaan, että valinnanvapauden vaikutuksia ei tarkasti tiedetä, koska vastaava uudistusta ei ole tehty missään aikaisemmin.

Soteuudistuksen pitäisi hillitä kustannusnousua erityisesti digitalisaation avulla. ICT-järjestelmiä ei kuitenkaan vielä ole. Yleinen arvio on, että ICT-järjestelmät eivät ole valmiit ajoissa. Jos näin käy, ei potilaiden tiedot siirry kootusti sen enempää palveluihin kuin palveluistakaan. Tämä riski aiotaan esityksen mukaan taklata ”yhteisellä kokonaisarkkitehtuurilla ja ketterän kehittämisen mallilla”. Uskoo ken haluaa. Sote- ja maakuntauudistus on tehty yhdellä muotilla. Se ei huomio muun muassa Uudenmaan kokoisen alueen tarpeita, vaan ajattelee kaikkialla Suomessa toimittavan samalla tavalla. Edellämainittu on syy siihen, että Uudenmaan maakuntavaltuusto pitää hallituksen esittämää maakuntamallia vahingollisena.

Maakunta on syyllinen

Hallituksen esitystä lukiessa käy selväksi, että hallitus ei halua olla sote- ja maakuntauudistuksen epäonnistuessa syytetyn penkillä. Tämä vältetään sillä, että esityksessä todetaan kerta toisensa jälkeen, että uudistuksen onnistuminen edellyttää maakuntien onnistumista. Maakuntien vastuulle jätetään uudistuksesta tulevat hyödyt. Eli jos uudistus epäonnistuu, niin syyllinen on mukamas maakunta. Ei huonon lain säätänyt hallitus. Hallituksen soteuudistus on hullunrohkeaa uhkapeliä. Yrityksellä on oikeus pelata upporikasta ja rutiköyhää osakkeenomistajien rahoilla, mutta yhteiskunnan välttämättömillä palveluilla ei ole oikeutta pelata uhkapeliä.

Uhkapeliä ei oikeuttaisi edes se, että uudistus kaikista epävarmuuksista huolimatta kuitenkin onnistuisi. Riski on liian suuri ja tarpeeton. Soteuudistusta pitää pilkkoa ja se pitää toteuttaa vaiheittain. Lisäksi maakuntien erilaiset tarpeet pitää huomioida.

Kirjoittaja on SDP kaupunginvaltuutettu ja Espoon kaupunginhallituksen jäsen.