Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Hallituksen tavoite: oleskelulupa työtä varten kuukaudessa käteen – Haatainen: ”Emme voi käpertyä ja laittaa rajoja kiinni”

Lehtikuva / Mikko Stig

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) painottaa, että Suomi tarvitsee työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Työ- ja elinkeinoministeriön vetovastuulla hallitus pyrkii helpottamaan muun lupaprosesseja, jotka ovat pitkiä moneen muuhun maahan verrattuna.

Marja Luumi

Demokraatti

Tällä hetkellä työnteon perusteella myönnettävää oleskelulupaa saa odottaa 2–3 kuukautta.

– Prosessit ovat pitkiä, ja meillä on trimmaamisen varaa. Tavoitteeksi on asetettu yksi kuukausi, mutta se ei käy käden käänteessä, Haatainen huomautti taustatilaisuudessa, joka käsitteli työvoiman maahanmuuttoa.

Ripeyttä toimiin odotetaan sillä, että työvoiman, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuton hallinto siirtyi vuoden alussa sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle, jolle kuuluu nyt muun muassa politiikan ja lainsäädännön valmistelu.

Haataisen mukaan siirron takana on maahanmuuttopolitiikan kytkeminen vahvemmin työllisyys-, koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan.

”Olemme olleet varovaisia päätöksenteossa.”

– Suomi tulee takamatkalta ja olemme olleet moniin muihin maihin verrattuna varovaisia poliittisessa päätöksenteossa. Poliitikot eivät ole oikein uskaltaneet ottaa esille työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Tarvitsemme rahoituspohjaa, jotta voimme säilyttää hyvinvointiyhteiskuntamme.

Työministeri näkee käänteen tapahtuneen.

– Nyt on mennyt perille, mitä vinoutunut huoltosuhde ja syntyvyyden romahtaminen merkitsevät. Se avaa silmiä näkemään, ettemme voi käpertyä ja laittaa rajoja kiinni.

Tavoitteena Haataisen mukaan on houkutella Suomeen erityisasiantuntijoita, työntekijöitä, tutkijoita ja opiskelijoita – ja saada jo tänne tulleet jäämään.
Oleskeluprosessien muuttaminen sujuvammiksi on oleellinen osa tässä tavoitteessa. Prosessit käydään nyt ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti läpi.

– Kuukauden määräaika vaatii muutoksia lainsäädäntöön. Lisäksi sähköistä prosessia pitää kehittää ja automatisaatiota hyödyntää paremmin. Menettelytavoissa on myös kehittämistä ja tämä työ on jo käynnistetty, Haatainen kertoo.

Talent Boost -ohjelmaan kuuluu laaja kirjo toimia, joilla pyritään vastaamaan yritysten tarpeisiin. Muun muassa kansainvälisen rekrytoinnin malli, englanninkielisten palvelujen vahvistaminen, houkuttelukampanjat ja työnantajaneuvonta kuuluvat keinovalikoimaan.

”Yrityksiltä tulee sama viesti: osaajapula on todellinen ongelma.”

Viime vuonna työnteon perusteella oleskelulupia myönnettiin eniten Ukrainasta (2 170), Intiasta (1 423) ja Venäjältä (1 133) tulleille. EU-maista Suomeen tultiin työn perään eniten Virosta (972), Romanista (465) ja Iso-Britanniasta (313).

Haataisen mukaan ei voi asettaa tarkkaa lukua, miten paljon työperäistä maahanmuuttoa Suomeen olisi syytä saada.

– Olen kiertänyt eri maakunnissa, ja kaikkialla tulee yrityksiltä sama viesti: osaajapula on todellinen ongelma. Nyt on lähdettävä siitä, että prosessit muuttuvat niin sujuviksi, ettei yritysten kansainvälinen rekrytointi kaadu ainakaan hitauteen.

Hän painottaa, että kyse on myös asenteiden muuttamisesta, miten muualta tulevat otetaan vastaan.

Haatainen liittää työperäisen maahanmuuton myös harmaan talouden torjuntaan.

– Missään nimessä Suomeen ei saa tulla työntekijöitä työskentelemään alipalkalla vaan heillä on oltava samat työehdot kuin suomalaisilla työntekijöillä. Harmaan talouden kitkemiseksi on tehtävä kaikkensa. Meillä on siinä vain voitettavaa, että kaikki työ saadaan näkyväksi.

Työministeri pitää kiinni saatavuusharkinnasta. Hänen mukaansa siitä tingitä.

”Ei meillä ole varastossa sellaista määrää työttömiä.”

TE-toimistot ovat kertoneet oman näkemyksensä siitä, millä aloilla on erityisen suuri tarve kansainvälisille rekrytoinneille.

Pulaa on muun muassa ICT- ja ohjelmistoalan erityisosaajista, koneistajista, hitsaajista, sähköinsinööreistä, matkailun ja myynnin ammattilaisista, kokeista, tarjoilijoista, rakennusalan työntekijöistä, puutarhatyöntekijöistä, hoiva-alan ammattilaisista sekä puhtaanapidon ja kiinteistöhuollon työntekijöistä.

– Tarvitsemme niin asiantuntijoita kuin suorittavaa porrasta yhä enemmän kaikilla aloilla. Suomalaiset eläköityvät vauhdilla, kymmenen vuoden sisällä satoja tuhansia siirtyy eläkkeelle. Ei meillä ole varastossa sellaista määrää työttömiä työnhakijoita paikkaamaan aukkoa, Haatainen korostaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

DEMOKRAATTI

Kotimaa
29.5.2020
Kaarlo Simojoki on hoitanut satoja alkoholisteja, huumeiden käyttäjiä ja peliriippuvaisia: ”Oletko nähnyt yhtään tukikonserttia juoppojen puolesta?”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE