Hallituksen viikonlopun yli jatkuneessa Twitter-rähinässä poikkeuksellisia piirteitä – Professori: ”En muista tällaista”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Perhevapaauudistuksen kaatuminen kirvoitti viikonlopun aikana laajaa julkista keskustelua, jota käytiin nykyajalle ominaiseen tyyliin niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa.

Perjantaina ja maanantaina nousi etenkin Twitterissä esiin, jos ei täysin poikkeuksellisia, niin ainakin poikkeavia toimintatapoja.

Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus kertoo Demokraatille kiinnittäneensä huomiota etenkin siihen, että esimerkiksi tiistaiaamun Helsingin Sanomien perhevapaauudistuksen uusimpia käänteitä käsitelleessä artikkelissa kaikki tuoreet asiat ja kommentit oli otettu Twitter-päivityksistä.

– Toki uutisia on aikaisemminkin tehty some-päivitysten pohjalta. Onhan Twitterin paras ominaisuus juuri sen nopeus, Isotalus huomauttaa.

Hän pitää julkaisujen pohjalta tehtyjä uutisia kuitenkin osoituksena siitä, että sosiaalinen media, ja tässä tapauksessa Twitter, on juurruttamassa asemaansa tiedonhankinnan ja tiedottamisen kanavana.

– Silmääni pisti myös maanantai-illalta hallituspuolueiden puheenjohtajien samanaikaiset ja identtiset twiitti, joissa kerrottiin perhevapaauudistuksen siirtymisestä ensi hallituskaudelle, vastikään ensimmäistä suomenkielistä Twitteriä käsittelevää tutkimuskirjaa toimittamassa ollut Isotalus toteaa.

– On hallitus aikaisemminkin tiedottanut asioistaan Twitterissä koordinoidusti. Mutta että sanasta sanaan samanlaisilla viesteillä, en muista tällaista tapahtuneen aikaisemmin.

”On harvinaista, että hallituspuolueiden ja kahden ministerin välillä syntyy julkisesti sanailua.”

Hänen mukaansa näin toteutetussa tiedottamisessa korostuu se, että julkaisut eivät enää tunnu puheenjohtajien itsensä kirjoittamilta vaan esimerkiksi avustajien tekemiltä.

– Twitterin käyttöä tutkittaessa sen vahvuudeksi on havaittu juuri aitouden vaikutelma. Eli ajatus siitä, että poliittiset päättäjät ovat itse julkaisujensa takana. Tämä ei välittynyt maanantai-illan päivityksistä, vaan niistä syntyi mekaaninen vaikutelma; päättäjien nimissä tehdyt twiitit olivatkin vain osa puolueorganisaation viestintää.

Isotaluksen mukaan jokseenkin poikkeavana voidaan pitää myös sitä, että perhevapaauudistuksen kaatumisesta käydyssä keskustelussa hallituspuolueet ajautuivat osin vastakkain. Väittelyä käytiin sosiaalisessa mediassa jopa ministereiden välillä.

– Opposition ja hallituksen välistä some-väittelyä on esiintynyt jo pitkään. Se nousee välillä myös otsikoihin. Mutta on harvinaista, että hallituspuolueiden ja vielä kahden ministerin välillä syntyy julkisesti sanailua.

”Puolueen kannalta ei välttämättä ole fiksuinta mahdollista.”

Isotalus arvioikin, että yleensä hallituskumppanit pyrkivät pitämään erimielisyydet kulissien takana piilossa.

– Tai ainakaan omilla kasvoilla ei mielipiteitä vaihdeta.

– Nyt esimerkiksi perjantaina ministerien ja puolueiden erilaiset kannat tulivat kuitenkin selkeästi esille, Isotalus analysoi viitaten ministeri Annika Saarikon (kesk.) ja ministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) Twitterissä käymää keskustelua.

Professori pitää sinänsä positiivisena, että myös ministerit uskaltavat keskustella avoimesti sosiaalisessa mediassa. Verrattuna puheenjohtajien maanantai-iltaisiin identtisiin päivityksiin, perjantain sanailusta jäikin mielikuvaksi se, että päättäjät olivat itse viestiensä takana.

– Puolueen kannalta se ei välttämättä ole fiksuinta mahdollista, mutta demokratian kannalta näen asian positiivisena. Näin kansalaiset näkevät minkälaisia eroja esimerkiksi hallituskumppaneiden tai ministerien välillä on.

”Tulee hieman vääristynyt kuva.”

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi toteaa, että Twitterin merkitys viestintävälineenä on korostunut tämän vaalikauden aikana entisestään.

Perinteisetkin mediat lainaavat poliittikkojen tviittejä usein, jolloin ne leviävät kohtuu pienen Twitterin aktiivikäyttäjäkunnan ulkopuolelle suuren yleisön keskuuteen.

Lohen mukaan perhevapaauudistuksesta keskusteltaessa hallituspuolueiden keskinäisiä näkemyseroja lähdettiin voimistamaan Twitter-viestinnän kautta. Hän toteaa, että riskinä tässä on se, että lyhyillä viesteillä näkemyserot tosiasiallisesti kärjistyvät suuremmiksi kuin ne ovatkaan.

– Tulee hieman vääristynyt kuva. Siinä tahtoo olla, että seurataan monesti toisten reaktioita. Jos ne ovat voimakkaita toisella puolella, toinen puoli reagoi. Tahtoo olla, että se on enemmänkin tietynlainen lumipalloefekti kuin suunniteltu operaatio.

– Harvoinhan hallituspuoleet ovat julkisesti kovin vastakkain. Sitä pyritään välttämäänkin, ettei toimintakyky heikkenisi.

”Osoittaa sen, että näihin on varauduttu.”

Lohi kuitenkin kiinnitti eilen huomiota siihen, että heti kun hallitustrion jäsenet olivat lähettäneet kukin Twitter-tileiltään yhteisesti muotoillun viestin perhevapaauudistuksen kaatumisesta, ei mennyt monta minuuttia, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen tilille ilmaantui kuvaviesti eli meemi.

”Emme anna periksi ennen kuin perheille ja tasa-arvolle tärkeä uudistus on maalissa”, siinä luki Sanni Grahn-Laasosen kuvan vieressä.

– Se osoittaa sen, että näihin on varauduttu. On suunniteltuja viestintäoperaatioita myös Twitterissä ja Facebookissa.

Yhtä lailla kokoomuksessakin kiinnitetään huomiota siihen, että kovin pieni ajallinen väli oli sillä, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tviittasi uudistuksen siirtyvän seuraavalle vaalikaudelle ja sillä, kun hän julkaisi asiasta jo melko perusteellisen blogitekstin.

”Sisäisen keskustelukanavan kautta toiset kannustivat toisiaan, että mennäänpä tänne.”

Lohi toteaa, että keskustan puoleltakin joukot reagoivat ja ryhmittyivät puolustamaan omaa ministeriä eli perhevapaauudistuksen valmistelusta vastannutta Annika Saarikkoa.

– Sisäisen keskustelukanavan kautta toiset kannustivat toisiaan, että mennäänpä tänne – puolustetaan nyt hyvää päätöstä ja omia hyviä ministereitä, kun näyttää että heitä lähdetään arvostelemaan kovasti. Halutaan pitää puolta myös näillä foorumeilla.

Kehotukset liikkuvat esimerkiksi WhatsApp-ryhmissä ja sähköpostilistoilla.

Vaikka Twitter saattaa kärjistää, Lohen mukaan viestintä samalla myös yhdistää omia joukkoja.

Twitterissä purkaantuu myös poliittisia paineita.

– Kun ollaan hallituksessa ja tehdään yhteisiä päätöksiä, joskus on tarve myös korostetusti tuoda esiin, että puolueilla on aitoja näkemyseroja.

”Kohtuudella kyllä pärjättiin.”

Puolueissa myös seurataan, miten some-viestintä on onnistunut. Hävisittekö vai voititteko tällä kertaa, Markus Lohi?

– Ei ole varmaan vielä tehdy analyyysiä, kohtuudella kyllä pärjättiin. Näkyvyydessä meidän mielipiteemme olivat voimakkaasti esillä, kun katsotaan Twittersin statistiikkaa ja erityisesti meidän keskeisten ministerien kannanottoja, näyttää siltä, että meidän viesti on ollut kohtuullisen hyvin esillä, Lohi kertoo omista havainnoistaan.

Analysoitteko näitä asioita?

– Sanotaan nyt yleisellä tasolla, että varmasti puolueessa on myös analyysia, onko viestintä kohdillaan … Tärkeintä on kuitenkin keskittyä päätöksentekoon ja pyrkiä tekemään mahdollisimman hyviä päätöksiä.

Lohi väittää, että keskustassa lähtökohta oli kannustaa perhevapaakeskustelussa positiiviseen viestintään, jossa hallituskumppaneita ei moitita. Kansanedustajien some-tilejä lukemalla voi kuitenkin havaita, ettei tämä välttämättä onnistunut aivan joka viestissä.

Miten kokoomus onnistui tässä?

– En ota kantaa, mutta me pyrimme erottumaan positiivisessa otteessa. On helppo tie leimata toisten mielipiteet tai moittia niitä taaantumuksellisiksi tai syrjiviksi, positiivisen kautta argumentointi on aina haastavampaa. Somessa on vaara, että negatiivinen ja arvosteleva ote tahtovat olla valtavirta.

Lohen mukaan somessa pitäisi käyttäytyä niin, että samat asiat voisi sanoa myös eduskunnan täysistuntosalissa.

Tunteet nousivat pintaan.

Markus Lohi arvioi, että sosiaalisen median merkitys politiikassa kasvaa, mutta silläkin on tietyt rajat ja voi tulla myös vastailmiöitä.

– Ihmiset ajattelevatkin, että on tärkeämpi käyttää aika oman elämän elämiseen kuin siitä raportoimiseen. Ei pidä liikaa laskea sosiaalisen median varaan, siellä on tietty kohderyhmä. Paljon on ihmisiä sen ulkopuolella.

Demokraatti ei tavoittanut tiistai-iltana eduskunnasta kokoomusedustajia kommentoimaan perhevapaauudistuksesta käytyä some-vääntöä.

Puolueesta kuitenkin kommentoidaan, että perjantainen Annika Saarikon ilmoitus perhevapaauudistuksen keskeyttämisestä pääsi yllättämään monet. Sen sanotaan nostaneen ihmisten tunteita pintaan, millä perustellaan poikkeuksellisen räväkkää some-keskustelua.

Kokoomuksenkin perhevapaauudistuksesta käytyyn some-keskusteluun liittyi samanlaista koordinaatiota kuin keskustalla. Puoluetoimistolla puolestaan on kuvia, joita käyttämällä meemit valmistuvat vaivattomasti muutamassa minuutissa.

Toimittajat: Topi Juga, Johannes Ijäs

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta