Hallituksen kärkiteemoja on Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomessa esimerkiksi joka 9. laji on uhanalainen.

Hallitus hakee Helmi-ohjelmalla ratkaisuja luonnon köyhtymisen estämiseksi. Hoitotoimien kohteena ovat esimerkiksi suot, perinnebiotoopit sekä lintuvedet.

Ensi vuodelle Helmi-hankkeeseen on varattu rahoitusta 42 miljoonaa euroa. Valmisteilla on periaatepäätös siitä, että ohjelma jatkuisi aina vuoteen 2030 saakka.

Hallituksen tavoite on ennallista 12 000 hehtaaria soita ja suojella 20 000 hehtaaria.

Jo pelkästään luonnonsuojelualueilla on paljon ennallistettavia soita. Krista Mikkonen paljasti, että tämän hallituksen ensimmäisestä yksityisestä soidensuojelualueesta on sovittu tänään, kyseessä on laaja suojelualue Juuan Haukisuolla. Se on kooltaan 244 hehtaaria ja rajoittuu osin Natura-alueisiin.

Helmi-ohjelmalla kunnostetaan myös arvokkaita lintuvesiä. Hallituskauden tavoitteena on ennallistaa 80 lintuvettä. Ohjelma keskittyy myös perinnebiotooppien hoitoon. Niitä hoidetaan usein laiduntamalla, raivauksin ja niitoin. Hallituskauden tavoite on kunnostaa perinnebiotooppeja 15 000 hehtaaria.

Erilaiset kunnostus- ja hoitotyöt tuovat myös alueille työpaikkoja.

Rinteen hallitus tavoittelee Suomen hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Krista Mikkonen johtaa hallituksen ilmasto- ja energiapoliittista ministerityöryhmää. Ilmastopoliittisia lakihankkeita on käynnissä monia eri ministeriöissä.

– Kun Ilmastopaneeli arvioi hallitusohjelman toimia vuoteen 2035 mennessä, se totesi, että puoleen vähennettävistä päästöistä on jo tarkat toimet. Viidesosaan on suunnitelmat, mutta ei tarkkoja toimia. Loput kolmanneksen osalta puuttuu toimet, Krista Mikkonen kertoi.

Mikkonen sanoi, että hallitus kokoontuu alkuvuodesta ilmastokokoukseen miettimään lisätoimet.

Puitelain eli ilmastolain on määrä valmistua ensi vuonna. Sen lisäksi on lukuisia käytännön lakeja. Puitelakiin kirjataan hallituksen hiilineutraaliustavoite. Mukaan tulee ensi kertaa myös maankäyttösektorin hiilinielut, kun aiemmin laki on koskenut vain niin kutsuttua taakanjakosektoria.

Ministeri Mikkonen kehui Suomen edistäneen kiertotaloutta EU-tasolla ja myös onnistuneen tässä tavoitteessaan. 35 % kasvihuonepäästöistä syntyy rakennusalalla. Suomi on ajanut EU:ssa rakennustuoteasetuksen merkinnän muuttamista siten, että rakennusmateriaalia voitaisiin käyttää uudestaan.

– Tässä on onnistuttu ja saatu kaikki muut EU-maat asian taakse.

EU:n kilpailukykyneuvosto käsittelee asiaa ensi viikolla. Mikkosen mukaan kyseessä on iso merkittävä aluevaltaus ja se toimii kiertotalouden edistämiseksi rakentamisessa.

Rakentamisen kiertotalous voisi tuoda Suomeen peräti 5000 uutta työpaikkaa.

– Eli jatkossa kun rakennuksia puretaan, ne nähdään materiaalipankkina eikä jätteenä kuten tähän asti, Mikkonen sanoo.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden saavutukseksi Mikkonen nimesi myös sen, että ilmastoteema on viety EU:ssa nyt kaikkiin neuvostoihin, ei vain ympäristöneuvostoon ja energia-asioiden käsittelyyn.