D-analyysit

Hallitus ajattelee pitkäaikaistyöttömien olevan laiskoja – tämä laki on esimerkki hallituksen ylimielisyydestä

Jukka-Pekka Flander
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Jukka-Pekka Flander
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Jukka-Pekka Flander
Kolumnit

Demokraatti.fi

 

Tarvitsemme aktiivista työvoimapolitiikkaa, sillä työttömyysjakson lyheneminen yhdellä päivällä vahvistaa julkista taloutta yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Hallituksen käsitys aktivoinnista on kuitenkin erilainen kuin SDP:llä.

Hallitukselle aktivointi on sitä, että heikennetään työttömyysturvaa. Hallitus ajattelee pitkäaikaistyöttömien olevan laiskoja, joita on sanktioi­den uhalla patistettava töihin tai palveluihin. Suurin osa työttömistä menisi mielellään töihin tai työllistämistä edistäviin palveluihin, jos niitä olisi tarjolla.

Hallitus on tietoinen lain seurauksista.

Hallituksen niin sanotussa aktiivimallissa julkisella vallalla ei ole velvoitteita järjestää töitä tai palveluita, mutta, jos työtön ei niitä saa, häntä rangaistaan työttömyysturvan alentamisella. Hallitus on tietoinen lain seurauksista ja kirjannut lain perusteluihin, että toimeentulotukimenot kasvavat noin 10 miljoonaa euroa ja asumistukimenot neljä miljoonaa euroa.

Todellinen aktivointi edellyttää tehokasta puuttumista työttömyysjaksoihin, mikä edellyttää riittäviä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa resurssit ovat huonot, mikä heikentää aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuutta. Samoin julkisen työnvälityksen resurssit ovat Suomessa murto-osa muista Pohjoismaista.

Hallitus hehkuttaa kolmen kuukauden välein tapahtuvia haastatteluja.

Jos halutaan todellista aktivointia, resursseja on lisättävä koulutukseen, työn etsintään, työhön valmennukseen, kuntoutukseen, työttömien terveyspalveluihin sekä henkilökohtaiseen apuun. Nykyisellään TE-toimistojen ja kuntien työllisyyspalvelujen mahdollisuudet palvella asiakkaitaan tehokkaasti ja laadukkaasti ovat hyvin rajoitetut.

Hallitus hehkuttaa kolmen kuukauden välein tapahtuvia haastatteluja. Nykyisillä henkilöstöresursseilla nämä eivät kuitenkaan toteudu, vaikka työtön itse niitä toivoo.

Tämä laki on esimerkki hallituksen ylimielisyydestä. Se ei kuunnellut asiantuntijoita, jotka antoivat murskakritiikin lakiesitykselle. Se ei kuunnellut perustuslakivaliokuntaa, joka esitti huolensa yhdenvertaisuuden toteutumisesta, kun työtä ja palveluja on eri tavoin tarjolla eri puolilla Suomea.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat