“Hallitus ei tehnyt pakettia ihmisten kiusaksi” – Rehn puolustelee pakkolakeja

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
olli-rehn
Olli Rehn perustelee pakkolakipaketin oikeutusta sillä, että nykyisiä työpaikkoja kyetään pelastamaan ja uusia syntymään.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) korostaa blogissaan, että Suomen edun nimissä neuvottelujen työmarkkinaratkaisusta pitäisi johtaa tuloksiin.

– Maailmantalouden kilpailupaineissa ja yhteisvaluutan oloissa ei hallituksella yksin ole kykyä ja välineitä kääntää Suomen kurssia. Tarvitaan myös työntekijöiden ja ay-liikkeen sekä työantajien ja yrittäjien valmiutta huolehtia suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvystä, Rehn kirjoittaa blogissaan.

Hän painottaa, että kansallisesti on parempi vaihtoehto, jos työelämän osapuolet ja hallitus pelaavat samaan maaliin.

– Hallitus ei ole tehnyt pakkolaeiksi leimattua kilpailukykypakettia ihmisten kiusaksi, vaan jotta nykyisiä työpaikkoja kyetään pelastamaan ja uusia syntymään, Rehn perustelee.

Jos työmarkkinajärjestöt pystyvät saavuttamaan kilpailukyvyn korjaustavoitteen muilla keinoilla kuin lakipaketin avulla, tämä käy Rehnille.

On parempi vaihtoehto, jos työelämän osapuolet ja hallitus pelaavat samaan maaliin.

Hän uskoo, että kilpailukyvyn nousu riittävästi tarjoaa yrityksille ja omistajille erittäin houkuttelevat investointiolosuhteet Suomessa – pitkästä aikaa.

– Tämä on tärkeää, koska Suomen talouden kestävää kasvua voidaan vauhdittaa lopulta vain investointien kautta. Toisaalta pörssiyhtiöiden ennakoidaan maksavan osinkoina omistajilleen tänä keväänä 11 miljardia euroa.

Rehn kysyy samaan hengenvetoon, onko osinkojen jakajilla malttia käyttää osa suunnitelluista osingoista investointien toteuttamiseen Suomessa.

– Etenkin nyt, kun näköpiirissä voi olla suomalaisen tuotannon kilpailukykyä olennaisesti korjaava työmarkkinaratkaisu ja paikallisen sopimisen edistäminen.

Rehn kehuu Viron kaltaista yritysverotusta, joka kannustaa yritystä investoimaan sen sijaan, että voitot maksetaan osinkoina.

– Nyt on aika toteuttaa Viron kannustamana uudistus, jossa yrityksen verotettavasta tulosta voidaan tehdä varaus investointien kasvattamiseksi. Kun varaus rajataan nimenomaan investointeihin, se ei aiheuta yletöntä aukkoa valtiontalouteen – olkoon se vaikka “köyhän miehen Viron veromalli”, Olli Rehn esittää.

Jäätteenmäki hermostui kauppaneuvotteluihin: “Enää ei riitä vakuuttelu”

Kuva: Kari Hulkko
jäätteenmäki

Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäättenmäki (kesk.) vaatii kauppaneuvotteluista vastaavalta komissaarilta selvitystä EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvottelujen tilasta.

– Kauppakomissaari (Cecilia) Malmströmin on nyt selvitettävä, ovatko neuvottelut ajautuneet umpikujaan ja mistä nyt kiikastaa. Enää ei riitä vakuuttelu siitä, että kaikki on kunnossa, Jäätteenmäki sanoo tiedotteessa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Ranska aikoo esittää, että EU keskeyttää vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltain kanssa. Kaupasta vastaava apulaisministeri Matthias Fekl sanoi tänään ranskalaiselle radiokanava RMC:lle, että Ranskassa neuvotteluille ei enää löydy poliittista tukea.

Myös Saksan talousministeri ja varaliittokansleri Sigmar Gabriel sanoi viikonloppuna, että neuvottelut ovat epäonnistuneet, vaikka kukaan ei myönnä asiaa ääneen.

Suomessa ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.) ei silti luovu toivosta, että sopimus saadaan aikaan. Hän totesi Twitterissä, että samankaltaisia lausuntoja on kuultu Ranskan ja Saksan ministereiltä ennenkin.

TTIP-sopimus oli tarkoitus saada solmittua ennen kuin Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman kausi päättyy vuoden lopulla.

Soini olisi halunnut Thorsin jatkavan Etyjin vähemmistövaltuutettuna

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) pitää tappiona sitä, ettei Astrid Thors saa jatkaa Etyjin vähemmistövaltuutettuna.

– Minä olisin halunnut, että hän jatkaa. Suomi olisi halunnut, että hän jatkaa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjiltä puuttuu tällä hetkellä vähemmistövaltuutettu, koska Venäjä ei halunnut, että Thorsin pestiä jatketaan kolmivuotiskauden jälkeen.

Sanomalehti Hufvudstadsbladetin mukaan Venäjää eivät miellyttäneet Thorsin lausunnot, joissa hän oli huolissaan tataarien ja Krimin tilanteesta.

Soinin mielestä Thors teki Etyjissä hyvää työtä ja rohkeita avauksia.

– Puhuin Thorsin puolesta ympäri Eurooppaa monessa maassa.

Soini lisää, että Etyjissä kaikkien maiden pitää kuitenkin olla yksimielisiä. Venäjän päätöstä tai syitä sille Soini ei tahdo kommentoida.

– Venäjän kanssa on keskusteltu, mutta Venäjä saa kommentoida itse omia päätöksiään, Soini sanoo.

Hänen mukaansa on vaikea arvioida, mistä Venäjän päätös kumpuaa.

Olen pahoillani, olen pettynyt.

Thorsin valitsematta jättäminen jatkokaudelle Etyjin vähemmistövaltuutettuna on takaisku Suomelle ja Etyjille, sanoo puolestaan kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.).

– Se on kyllä takaisku Etyjille, koska tämä vähemmistövaltuutetun tehtävä on tärkeä. Ja se on takaisku tietysti myös Suomelle, sillä Suomella ei ole liian monta paikkaa näissä kansainvälisissä elimissä, sanoo Kanerva, joka on entinen Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja.

Kanerva kertoo STT:lle, että Suomi on pyrkinyt taustakeskusteluissa kuukausien ajan edesauttamaan Thorsin uudelleenvalintaa.

– Suomi on koettanut parhaansa mukaan saada varmuuden, että Thors olisi voinut jatkaa. Sitä ei sitten saatu, koska Etyjissä täytyy päätökset tehdä yksimielisyyden merkeissä. Tätä yksimielisyyttä ei siihen saatu, mistä oli valitettavasti tehtävä se johtopäätös, että ei ole valinnan edellytyksiä.

Thors valittiin virkaan kolme vuotta sitten. Hänen edeltäjänsä ovat olleet virassa kuudesta kahdeksaan vuotta.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) pahoittelee sitä, että Thors ei jatka tehtävässään. Hän ei kuitenkaan tunne tapauksen yksityiskohtia.

– Sen tiedän, että Venäjä ei ole tykännyt kaikista vähemmistövaltuutetun lausunnoista esimerkiksi tataareihin liittyen Krimillä, Paloniemi sanoo.

– Pidän erittäin harmillisena, jos tässä sellainen syy on takana, Paloniemi sanoo.

Hän korostaa, että vähemmistövaltuutetulla pitää olla täydet toimintavapaudet tehtävässään.

– Olen pahoillani, olen pettynyt. Me tarvitsemme jämäköitä, hyviä ihmisiä näinkin olennaisella paikalla kuin vähemmistövaltuutettuna.

Anne Bernerille taas jobinpostia: Kantelu oikeuskanslerille

Kuva: Lehtikuva

Muun muassa ministeri Anne Bernerin (kesk.) liikenne- ja viestintäministeriön toiminnasta Finavian johdannaissotkussa on tehty kesäkuussa kantelu oikeuskanslerin virastoon. Kantelu koskee valtion omistajaohjausosaston ja yksityisen asianajotoimiston antamia lausuntoja, jotka ministeriö kantelun mukaan salasi Finavian hallitukselta.

Virasto aikoo seurata eduskunnan tarkastusvaliokunnan toiminnan asiassa ennen kuin käsittelee kantelun tai päättää siitä, tarttuuko se mahdollisesti itse asiaan muuten. Jos ministeriön tai sen henkilöstön toiminnasta löydetään moitittavaa, kansleri voi esimerkiksi moittia viranhoitoa tai raskaimmillaan esittää syytteen nostamista asiasta.

AVAINSANAT

Veikkauksen pomon 32000€/kk-palkka kuohuttaa – Rinne: “Sipilän kannattaisi osoittaa parempaa pelisilmää”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ottanut kantaa Veikkauksen toimitusjohtajan jättipalkasta syntyneeseen keskusteluun.

Rinteen mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kannattaisi osoittaa parempaa pelisilmää uuden toimitusjohtajan palkkauksessa ja ottaa asia esille vastuuministerin, Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kanssa.

Rinne sanoo, että 32 000 euron kuukausipalkka on tässä tilanteessa kohtuuton ja lähettää väärän viestin.

Onko tämä kohtuullista ja aiotteko vetoomusten lisäksi myös tehdä jotain?

Rinne muistuttaa Facebookissa, että reilu vuosi sitten Sipilä pyysi hyvätuloisia leikkaamaan palkkojaan vapaaehtoisesti kohtuuden nimissä. Lisäksi pääministeri ajoi palkkoja leikkaavaa kilpailukykysopimusta. Hallitus uhkasi myös pakkolaeilla, mikäli sopimukseen ei suostuttaisi.

— Jostain syystä Sipilällä ei ollut takataskussaan yritysjohtajiin kohdistuvia pakkolakeja, vaan pääministeri uskoi, että pelkkä vetoomus riittää. Nyt on nähty, että vetoomuksella ei ollut juuri minkäänlaista vaikutusta. Sipilän hallituksen aikana on käynyt selväksi, että ”yhteiset talkoot” ei kosketa kaikkein varakkaimpia.

Palkansaajille pakko, yritysjohtajille valinnanvapaus, Rinne kiteyttää.

— Tämä on täysin väärä viesti suomalaiselle yhteiskunnalle ja kertoo sekä pääministeri Sipilän että hallituksen huonosta pelisilmästä.

Rinne kysyykin Sipilältä:

— Onko tämä kohtuullista ja aiotteko vetoomusten lisäksi myös tehdä jotain?

Keskustelua aiheesta

Jyty harkitsisi ansiosidonnaista palkkatukeen – Työehtosopimusta halvemmat palkat veisivät toimeentuloluukulle

Kuva: jyty
pihlajamäki

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki toivoo, että työmarkkinoillamme saataisiin aikaan sellaisia päätöksiä, joissa leikkausten sijaan työttömyysturva voisi toimia nykyistä kannustavammin ja joustavammin tilanteessa, jossa työtön haluaa esimerkiksi kouluttautua työttömyysaikana.

– Harkinnan arvoinen asia on myös se, että ansiosidonnaista voitaisiin käyttää aktiivisemmin vaikkapa palkkatukeen. Peruspäivärahaahan voidaan tehtyjen päätösten mukaan jo ensi vuonna käyttää paitsi palkkatukena myös starttirahana.

Pihlajamäki korostaa, että hallituksen tavoite kasvattaa työllisten määrää hallituskauden aikana 110 000 henkilöllä on haasteena erittäin suuri.

TEM:in kansliapäällikkö esitti, että pitkäaikaistyöttömiä pitäisi voida palkata työehtosopimuksia halvemmalla ja lyhentää jo päätettyjen lyhennysten lisäksi entisestään työttömyysturvan kestoa.

Jytyn puheenjohtaja painottaa, että halpatyömarkkinat ja työehtojen polkeminen eivät tule ratkaisemaan maamme talous- ja vientiongelmia.

– Pikemminkin vaarana on, että matalapalkka-aloilla ongelmat vain kasvaisivat ja poikisivat uusia sosiaalisia ongelmia. Luultavaa on, että aiempaa useamman askeleet kävisivät kohti toimeentuloluukkua.

Pihlajamäki painottaa, että työllisyyskehitys on saatava pikaisesti nousu-uralle ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hälyttävä trendi poikki. Työttömyyden hoidon kustannukset ovat Suomessa vuositasolla noin 5 miljardia euroa. Se on lähes saman verran, kuin mitä Suomi ottaa uutta lainaa ensi vuonna.

– Työntekijä on palkkansa ansainnut ja palkalla olisi pystyttävä myös elämään. Työehtosopimusten mukaiset vähimmäispalkat ovat nykyisin noin 1500-1600 euroa kuukaudessa.

Sillä rahalla ei Pihlajamäen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla eletä. Hyvä, että asunnon vuokra saadaan maksettua. Halpatyömarkkinat johtaisivat suurella varmuudella entisestään kasvaviin sosiaalietuusmenoihin.

– Sosiaaliturvajärjestelmämme on luotu turvaverkoksi muun muassa työttömyyden, sairauden tai väliaikaisten itsestä riippumattomien ongelmatilanteiden varalle. On selvää, että erilaisia tukia, muun muassa asumistukia tarvitaan, koska työssä käyvät ihmisetkään eivät selviä ilman niitä asumismenoistaan.

Edellytämme, että sovitusta pidetään kiinni.

Jytyn viesti budjettineuvotteluihin on, että hallitus sitoutuu kesällä kilpailukyysopimuksessa sovittuihin linjauksiin.

– Edellytämme, että hallitus pitää sovitusta kiinni ja kikystä aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.

– Leikkaukset koulutuksesta, muun muassa ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, eivät saa kuulua niihin keinovalikoimiin, joita talouden tasapainottamiseen käytetään.

Maija Pihlajamäen mukaan kyseessä olisi aiemman kehyspäätöksen vastainen ylimääräinen leikkaus ammattikorkeakouluilta, niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin osalta.

– Ylipäänsä työntekijöiden harteille ei tule enää kasata lisätaakkaa, joita jo kiky aiheutti aivan riittämiin, erityisesti julkiselle sektorille.

Valtiovarainministeriön mukaan lomituskorvauksiin on tulossa kuluvan vuoden arvioon verrattuna 19,3 miljoonan euron pienennykset 149,3 miljoonan tasolle.

– Leikkaustahti on käsittämätön siitäkin huolimatta, että lomituspalvelujen kysyntä on pienentynyt. Hallitusohjelmassa puhuttiin noin 20 miljoonan vähennyksistä 190 miljoonan tasosta, nyt summat ovat jo kaksinkertaiset, Pihlajamäki huomauttaa.