Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Hallitus käynnistää ensi vuonna miljardin euron tulevaisuusinvestoinnit – Mistä rahat otetaan, Sirpa Paatero?

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.).

Hallituksen iltakoulussa on sovittu, että hallitus käyttää ensimmäisenä vuonna niin kutsuttuihin tulevaisuusinvestointeihin rahaa miljardin euron verran.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Hallitusohjelman mukaan tällaisten kertaluonteisten menojen katteeksi varataan 3 miljardia euroa. Niistä 2,5 miljardia voidaan kerätä valtion suorista yhtiöomistuksista ja loput 500 miljoonaa muista omaisuuseristä.

Valtion omistamissa yrityksissä saadaankin varautua siihen, että omistajuuteen saattaa tulla muutoksia. Sinänsä mikään uutinen tämä ei ole, sillä hallitukset ovat myyneet yhtiöomaisuutta viimeisen 30 vuoden aikana kutakuinkin 20 miljardin euron edestä.

Rinteen hallituksessa omistajaohjausasioista vastaa kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.).

– Minun mielestäni se on ihan ymmärrettävää, että se miljardi on siellä nyt varattuna tulevaisuusinvestointeihin. Toinen ja kolmas miljardi ovat kaikki vielä riippuvaisia siitä, miten talous yleisesti ottaen kehittyy. Ei ole automaattia, että joka vuosi tulee lisäystä, mikä lukee hallitusohjelmassa, Paatero muistuttaa pelisäännöistä, joilla investoinneissa ollaan liikkeellä.

Alun perin hallitus suunnitteli laittavansa ensimmäisenä vuonna liikkeelle jo 1,5 miljardin verran rahaa, mutta nyt on siis tultu 500 miljoonan euron verran toisiin ajatuksiin.

Odotettavissa vielä hyviä tilinpäätöksiä.

Mitä sitten ovat käytännössä ne varat, joita valtio voisi 3 miljardin investointeihinsa hyödyntää.

Ensinnä valtio voi käyttää osinkotuloja. Valtio on saanut vuosina 2007–2018 omistuksistaan osinkotuloja 1,1–1,9 miljardia euroa vuosittain.

Vuonna 2018 valtion saamat osinkotulot olivat noin 1,4 miljardia euroa.

– Tekniseen kehykseen on laitettu jo ihan normaalisti budjetin katteeksi tällainen määrä. Jos osinkotuloja tulee enemmän, ne voi laskea myöskin summaan, jota voisi käyttää investointeihin, Paatero sanoo.

Ministeri uskoo, että valtio kuittaa tänä vuonna ainakin 1,4 miljardin osinkotuotot.

– Tiedämme vuoden loppuun mennessä, mikä on yhtiöitten tilanne. Nyt on ollut useimmilla kuitenkin aika hyvä tilanne.

Paatero kuitenkin muistuttaa, että talouden heikkenevä kehitys voi tehdä tepposet loppuvuodesta.

– Mutta uskon, että tämän vuoden tilinpäätökset ovat vielä hyviä.

Solidium kertoi tänään osingoistaan.

Osinkotulojen ohella investointeja voidaan rahoittaa myymällä valtion omistamien yhtiöiden osakkeita. Osakkeita valtiolla on niin suorina omistuksina kuin välillisinä.

Jälkimmäisistä esimerkiksi tänään uutisoitiin, että valtion sijoitusyhtiö Solidium maksaa valtiolle osinkoja 338 miljoonaa euroa tilikaudelta 1.7.2018–30.6.2019. Vuotta aiemmin vastaavan ajan tuotot olivat 25 miljoonaa euroa paremmat.

Solidium omisti osakkeita tilikauden lopussa 13 yrityksessä. Ne ovat Elisa, Kemira, Konecranes, Metso, Nokia, Nokian Renkaat, Outokumpu, Outotec, Sampo, SSAB, Stora Enso, Tieto ja Valmet.

Paatero toteaa, että hallituksella on monien yritysten osalta mahdollisuus liikutella omistusrajoja niin, ettei asia enää vaadi eduskuntakäsittelyä.

– Solidiumin sisällä kaikki olevat yhtiöt ovat tässä. Mutta sittenhän siellä on esimerkiksi Nesteen rajaa laskettu jo aikaisemmin ja Altian, jotka eivät enää vaadi eduskuntakäsittelyä kuten esimerkiksi vaikkapa Finnair, Paatero sanoo sinänsä ottamatta kantaa siihen, ryhtyykö valtio näiden yritysten osalta toimiin.

Periaatepäätös luvassa lokakuussa.

Eduskunta päättää omistusrajoista ja muutoksista niissä yhtiöissä, joille on määritelty strateginen intressi. Esimerkiksi Finnair lukeutuu näihin yhtiöihin.

Valtio myi kesällä 2018 Nestettä ja sen omistus aleni noin 5 prosenttiyksikköä. Tällä hetkellä valtio omistaa 44,3 % Nesteestä. Suoran omistuksen yhtiöistä valtio myi viime vuonna myös Altiaa. Niin valtion Altian osakkeet kuin pienehkö osa Nesteenkin osakekannasta siirrettiin viime hallituskaudella Valtion kehitysyhtiöön Vakeen, jonka Sipilän hallitus perusti joulukuussa 2016.

Valtioneuvostolla on paraikaa käynnissä selvitys, jossa analysoidaan Vaken ja muiden valtion sijoitus- ja kehitysyhtiöiden rooleja. Selvityksen on määrä valmistua syyskuun puolivälissä.

Tämän hallituskauden omistajapoliittinen periaatepäätös on taasen luvassa lokakuussa. Siinä on muun muassa määriteltävä yhtiökohtaiset linjaukset, jos hallitus aikoo esittää eduskunnalle mahdollisuutta muuttaa omistusrajoja.

Suunnitelma vielä auki.

Paitsi osinkotuloilla tai myymällä osakkeita, valtio voisi saada rahaa investointeihinsa muuta omaisuutta myymällä.

– Kiinteistöomaisuus tulee ensimmäisenä mieleen, jos sellaista on, jota voi realisoida. Meillähän on suoraan omistettuja kiinteistöjä, Senaatti-kiinteistöjen sisällä kiinteistöjä ja muun muassa maa-alueita.

Kotkalainen Paatero nostaa esimerkiksi vuonna 2015 kaupungin edustalta liikemiehelle myydyt Kirkonmaan ja Rankin varuskunta-alueet.

Sitä, mistä päästä ja millaisen painotuksin hallitus lähtee investointirahoja hakemaan, Paatero ei osaa vielä tässä vaihteessa arvioida.

– Ei ole olemassa painotuksia myydäänkö pörssiyhtiöitä, myydäänkö jotain muuta, myydäänkö jokin kokonaan pois, myydäänkö tasaisesti useista yhtiöstä. Minulla ei ole vielä edes alustavaa suunnitelmaa.

Paateron mukaan nuotit ja listaukset toimintasuunnitelmasta valmistuvat budjettiriihen myötä, kun ensin tulotason tarve on vahvistettu. Tämä aineisto ei ole julkista, sillä luonnollisesti esimerkiksi pörssiyhtiöiden myymisellä ei käydä julkista spekulaatiota.

“Tämä on se ajattelu, mitä itse haluan viedä eteenpäin.”

Taloustilanne on kulkemassa nykyistä huonompaan suuntaan ja osakekurssit ovat heilahdelleet.

Miten helppoa tai vaikeaa päätösten teko vallitsevassa tilanteessa on?

– Kysymyshän on aina enemmän siitä, mikä on sopiva hinta. Mutta se on tietysti ilo, kun Suomessa valtionyhtiöt ovat pääasiassa hyvin hoidettuja. Olipa valtio isolta tai pieneltä osin niissä mukana, niin useiden yhtiöiden arvohan on myös kasvanut. Se on tietenkin hyvä.

– Etenkin jos investointeja tehdään niin, että valtion omaisuutta siirretään toisesta muodosta toiseen muotoon, niin sehän ei sinänsä ole valtiolta kokonaan pois, Paatero myös muistuttaa.

– Tämä on se ajattelu, mitä itse haluan viedä eteenpäin, hän jatkaa.

Hallituksen liikkeistä investointien kattamisessa lienee luvassa konkreettista tietoa vasta ensi vuoden puolella.

– Koska silloin sitä rahaakin on ajateltu käyttää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE