Hallitus kehitti setelisopan – yhteinen sävel valinnanvapausmallista osoittautui harhaksi

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Useat mediat ovat kirjoittaneet tänään, ettei hallituksen sote-sopu valinnanvapaudesta olekaan vielä taputeltu.

Iltalehti kertoi jo aamulla keskustan puolustaneen kantaa, jossa maakunnilla olisi säilynyt harkintavalta siitä, myöntävätkö ne sote-asiakkaille valinnanvapautta toteuttavia asiakasseteleitä. Lehden mukaan kokoomus sai väännettyä asiakassetelin käytön kaikille ihmisille subjektiiviseksi oikeudeksi.

Kokoomus nakersi maakuntien päätäntävaltaa myös niin, että maakunnat eivät saa itse päättää, ottavatko ne valinnanvapauden käyttöön vai eivät. Niiden on pakko ottaa valinnanvapaus käyttöön tietyissä palveluissa, kuten kotihoidossa, leikkaustoiminnassa, tutkimuksissa sekä suun hoidon palveluissa.

Helsingin Sanomien mukaan vastuulliset ministerit joutuvat yhä vääntämään esityksen sisällöstä.

Myös Yle uutisten mukaan keskustalainen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja kokoomuksen sote-neuvottelija, sisäministeri Paula Risikko ovat erimielisiä viikonlopun neuvottelutuloksesta. Risikon mukaan asiakasseteli on subjektiivinen oikeus, Saarikon mukaan ei.

– Selkeästi sovittiin, että maakunnan on tarjottava asiakasseteliä tiettyyn tarkoitukseen ja tietyillä ehdoilla. Asiakasseteli on subjektiivinen oikeus, Risikko sanoi tänään Ylelle.

– Valinnanvapauskeskustelussa voi tulla sellainen kuva, että asiakas voi vain ilmoittaa haluavansa asiakassetelin. Tosiasiassa oikeus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tekemään arvioon siitä, mitä palveluja asiakas tarvitsee, Saarikko puolestaan sanoi.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen on ihmetellyt asiakassetelilinjausta. Hän pelkää sen nostavan terveydenhoidon kustannuksia ja lääkäritkin voivat loppua kesken.

Asiakassetelimarkkina kasvamassa entisestään.

Huomenna torstaina ilmestyvässä Demokraatissa ministeri Annika Saarikko arvioi joka tapauksessa asiakassetelimarkkinan kasvavan hallituksen kevään sote-esitykseen verrattuna.

– Markkinan koko kuuluu vaikutusarviointiin ja sitä valmistellaan parhaillaan. Arvio lähtee siitä, että asiakassetelimarkkina on suurempi kuin keväällä.

Kevään esityksessä asikassetelimarkkinat olivat soteuudistuksen asiantuntijatyöryhmään kuuluvan professori Heikki Hiilamon mukaan jo todella isot.

– Se kuinka laajasti asiakasseteliä käytetään, vaikuttaa siihen miten suureksi yksityisten palvelujentuottajien rooli uudistuksessa kasvaa, Hiilamo arvioi Demokraatille.

Saarikon mukaan olennasta on, ettei perustuslakivaliokunta sulkenut lausunnossaan mitään valinnanvapauden työkaluja pois. Mallissa ovat edelleen mukana sote-keskuksen ja asiakassetelien lisäksi myös henkilökohtainen budjetti.

– Valinnanvapaus toimii myös julkisen järjestelmän sisällä. Leikkaus voidaan valita, vaikka toisen liikelaitoksen sairaalasta.

Kokoomuksen sotevastaavan, sisäministeri Paula Risikon mukaan seteleiden kattamat palvelut ovat aiempaa laajempia.

– Nyt on määritelty mitkä palvelut ainakin kuuluvat valinnanvapauden piiriin. Halutessaan maakunnat voivat myös lisätä niiden määrää. Mukana on muun muassa kotisairaanhoitoa, kotipalveluja, terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanottoa, polikliinisiä toimenpiteitä ja leikkaustoimintaa, Risikko sanoi Demokraatille alkuviikosta.

Maakunta päättää, tulevatko neuvolat valinnanvapauden piiriin.

Demokraatti haastatteli Risikkoa myös tänään keskiviikkona eduskunnassa.

Hän kertoo, ettei asiakassetelimarkkinan kokoon ole lyöty mitään määrällistä tavoitetta.

– Varmaan ne ministeriössä laskee sitä, mutta emme me ole laskeneet sitä millään euromäärällä tai mittatikulla.

Hän toteaa, että perustuslakivaliokunta edellytti, että on tarkkarajaisesti kerrottava, mitkä palvelut ovat asiakassetelien piirissä. Yhdenvertaisuuden vuoksi määriteltyjen palveluiden on eri maakunnissa oltava samat.

– Edellisessä versiossa oli niin, että maakunta saa päättää. Sitten perustuslakivaliokunta edellytti, että se selvitetään tarkemmin. Nyt ne ovat siellä pykälässä. Sitten maakunta voi vielä senkin lisäksi laittaa palvelusetelin piiriin palveluja. Sitten on kriteerit, mitkä edellytykset pitää täyttyä, että asiakasseteliä voi käyttää. Lähtökohtaisesti maakunnalla on velvollisuus tarjota (asiakasseteleitä), hän sanoo.

Risikon mukaan neuvolapalvelut eivät tule suoran valinnanvapauden piiriin.

– Maakunta aivan kuin edellisessäkin (esityksessä) saa päättää, tulevatko ne valinnanvapauden piiriin ja sitten ne tulevat siellä asiakassetelin kautta, hän sanoo.

Edellisellä esityksellä Haatainen viittaa hallituksen esitykseen, joka ei läpäissyt perustuslakivaliokunnan  seulaa viime kesänä. Sen vuoksi hallitus työstää nyt uuttaa valinnanvapausmallia.

”Siinä piti miettiä sitten, miten integraatio hoidetaan.”

Kun uudistuksen piti tasoittaa raja-aitoa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen mukaan hallituksen mallissa on käymässä aivan päinvastoin. Integraation ongelmat eivät ratkea.

– Nyt tässä (hallituksen mallissa) erotetaan terveyskeskus omakseen eli lääkärissä oltaisiin eri paikassa ja sitten kaikki muu on jossain muualla. Ja sitten on vielä kuitenkin siellä maakunnassa julkisesti erikoissairaanhoito. Sinne syntyy nyt turha raja-aita, Haatainen hämmästeli eilen Demokraatille.

Paula Risikon mielestä integraatio pystytään varmistamaan. Vaikka siinä on tiettyä heikentymistä tapahtunut, sitä korvataan hänen mukaansa useilla toimilla.

Sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta vain neuvonnan ja ohjauksen tehtävä. Maakunnilla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi.

– Kyllähän totta kai, kun perustuslakivaliokunta edellytti sosiaalipuolen vientiä pois, siinä piti miettiä sitten, miten integraatio hoidetaan, Paula Risikko sanoo.

Risikko painottaa muun muassa asiakassuunnitelmaa.

Maakunnalle on tulossa nyt integraatiosta suuri vastuu. Integraatio tarkoittaa erilaisten palvelujen saumatonta toimimista, esimerkiksi perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittamista.

– Velvoitamme, että maakunnan on tarjottava omasta liikelaitoksesta sosiaalipuolen palveluja. Terveydenhuollon integraatio toteutuu paremmin, koska sinne tuodaan erikoislääkärin tai erikoisasiantuntijan palveluja myöhemmin, Risikko katsoo.

Ministeri Saarikko on kertonut, että sote-keskuksien vastuulle aiotaan siirtää rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkärikonsultaatioita tai terveydenhuollon avovastaanottotoimintaa.

Paula Risikko vetoaa integraation toteutumisessa myös asiakassuunnitelmaan. Se on asiakkaan palvelutarpeeseen perustuva suunnitelma siitä, miten palvelut käytännössä toteutetaan.

– Nyt nimenomaan normitetaan sitä, että tulee yksi asiakassuunnitelma, jossa eri toimijat tekevät yhteisen asiakassuunnitelman. Sitä kautta integraatio saadaan myöskin pelaamaan, Risikko uskoo.

Paperin neuvottelut jatkuvat tänään – liitto kohotti valmiuksiaan

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Metsä Groupin biotuotetehtaan avajaisia viettettiin Äänekoskella 18. lokakuuta 2017. Silloin juhlittiin, tänään neuvotellaan.

Paperiliiton ja Metsäteollisuuden väliset työehtosopimusneuvottelut jatkuvat tänään. Paperin neuvottelut ovat ehtineet kuumentaa liittokierroksen alun tunnelmia.

Osapuolet tapasivat myös eilen.

Aiemmin tässä kuussa Paperiliitto kertoi kohottavansa valmiutta mahdollisen työtaistelun varalta. Eilisessä kokouksessaan Paperiliiton hallitus teki työtaistelutoimien varalta päätöksiä, joilla liitto parantaa valmiuksiaan siinä tapauksessa, että neuvottelut katkeaisivat.

Paperiliiton hallitus antoi tes-neuvottelukunnalle valtuudet katkaista neuvottelut, jos tilanne niin vaatii. Tes-neuvottelukunta sai hallitukselta myös valtuudet päättää tarvittaessa työtaistelun aloittamisesta. Paperin päättyneen sopimuksen määräyjset ovat voimassa niin kauan kuin neuvottelut uudesta ovat käynnissä.

Metsäteollisuus on aiemmin kertonut pitävänsä alan työehtosopimuksia osin kohtuuttomina. Se on tyytymätön muun muassa alihankinnan käyttökieltoon, jota muilla aloilla ei ole, sekä joulu- ja juhannusseisokkien moninkertaisiin kompensaatioihin.

 

 

SDP:n sisällä virisi vilkas keskustelu työstä – nyt puhuu Antti Rinne, ja hänen julistuksensa on vankkumaton

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Kaikki työ on yhtä arvokasta. Tekeepä työtä yksityisellä tai julkisella puolella, SDP ei erottele asiaa missään tapauksessa, linjaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

– Kuitenkin, puhuttaessa verorahalla tuotetuista palveluista puolueen kanta on selkeä. Kun verorahoja käytetään, niin oikein johdettuna julkisen sektorin tulisi olla palveluiden tuottaja, Rinne tarkentaa.

– Julkisen sektorin toimintaa täydentämään sosialidemokraatit haluavat puolestaan suosia pieniä yksityisiä palveluntuottajia.

Rinteen julistus on vankkumaton. SDP haluaa, että julkisesti hankitut verorahat käytetään yhteisen hyvän toteuttamiseen, ei yksityisten yritysten taloudellisen voiton tavoitteluun.

– Kyse ei ole millään tavalla julkisen tai yksityisen työn arvostuksesta.

Keskustelu SDP:n suhtautumisesta julkiseen ja yksityiseen työhön roihahti puolueen sisällä sekä valtakunnan mediassa Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmen kirjoitettua aiheesta kolumnin toissa viikolla.

Kirjoituksen pääteesinä oli käsitellä väitettä, jonka mukaan SDP ei ole aidosti työn puolue vaan julkisen työn puolue, eikä monen puoluelaisen mielestä kaikki työ ole yhtä arvokasta. Salmi haki kirjoituksellaan räväkkää keskustelunavausta, ja sen myös sai.

Yksityisten toimijoiden tehtävä on tavoitella aina voittoa.

Rinteen mielestä mielikuva SDP:stä vain julkista työtä puolustavana puolueena on poliittisten kilpailijoiden toimesta tarkoitushakuisesti luotu vääristymä.

– Arvostamme sekä yksityisen että julkisen puolen työntekijöitä aivan yhtä paljon. On kuitenkin huomattava, että julkisen ja yksityisen tuottajan toimintalogiikat ovat erilaiset. Tämän myös taloustieteen nobelisti Bengt Holmström totesi eduskunnalle pitämässään puheessa.

Rinne paaluttaa, että yksityisten toimijoiden tehtävä on tavoitella aina voittoa, lukuun ottamatta kolmannen sektorin toimijoita. Julkinen sektori puolestaan ei tavoittele itselleen rahallista tulosta, vaan sen tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman tehokkaasti.

– SDP:n näkökulmasta on selvää, että hyvällä johtamisella ja organisoimisella julkisessa tuottamisessa voidaan päästä yhtä tehokkaaseen lopputulokseen kuin yksityistä toimijaa käyttämällä.

– Voiton osuus jää kuitenkin tässä tapauksessa veronmaksajien ja palveluita tarvitsevien hyväksi. Puolueen linjana on, ettei ole järkevää kerätä yhteisiä verovaroja miljarditolkulla, ja sen jälkeen valuttaa tuottoa yksityisiin voittoa tavoittelemiin firmoihin. Mahdollisesti jopa ulkomaisiin veroparatiiseihin.

Mielikuva SDP:stä julkisen työntekijöiden puolustajana ja yksityisen sektorin työntekijöiden unohtajana on siis Rinteestä harhaanjohtava. Kysymys ei ole työn arvottamisesta, siitä kuka tekee töitä ja missä. Kysymys on siitä, miten yhteisesti kerättyjä verovaroja käytetään. Tätä SDP ajaa puhuessaan niin usein julkisista sektorista.

– Kansalaisilla on oikeus odottaa, että julkinen sektori käyttää verovarat ihmisten hyväksi. Hyvinvointivaltion pohjana on ollut se, että verorahoilla tuotetaan palveluita, joita kaikki kansalaiset taustastaan riippumatta voivat tasa-arvoisesti käyttää.

– Toisaalta kansalaisilla on oikeus odottaa, että palvelut ovat laadukkaita sekä tehokkaasti hoidettuja.

Lisää tehokkuutta julkiselle puolelle.

Sosiaali- ja maakuntauudistuksen lähestyessä kunnilla on kasvavat paineet saada kuntataloutensa kuntoon. Julkinen puoli nähdään kuitenkin usein tehottomana, joten kuntapäättäjät turvautuvat ulkoistamiseen. Miten julkisen sektorin asemaa voisi Rinteen mielestä korjata?

– Työntekijöiden tulee itse päästä vaikuttamaan asioihin. Julkisten toimijoiden tehokkuutta ja organisoimista pitää lisätä. Kun ihmiset itse pääsevät vaikuttamaan, niin ratkaisuja löytyy. Töissä olevien ihmisten osaaminen pitää ottaa myös paremmin käyttöön.

Esimerkiksi Rinne nostaa Jorvin sairaalan, jossa aikaisemmin oli yli yhdeksän viikon jonot hoitoon. Kun julkisesti tuotetun yksikön johto vaihdettiin ja organisoitiin toimimaan eri tavalla panostaen tehokkuuteen, jonotusaika lyheni alle viikon mittaiseksi. Tässä onnistuttiin, vaikka tilat ja resurssit pysyivät samana.

– Keskeistä on, millaisia johtajia julkisella puolella toimii ja miten heille annetaan tilaa kouluttautua.

Sosialidemokraattisia kuntapäättäjiä Rinne kehottaa kiinnittämään huomiota yksiköiden johtamisen laatuun. Asiasta tulisi tehdä aloitteita ja suoritettavaa porrasta pitäisi kuunnella enemmän.

Kuinka puolue suhtautuu palveluiden ulkoistamiseen?

Jäljellä on kuitenkin vielä SDP:n punainen vaate, palveluiden ulkoistaminen. Kuinka puolue suhtautuu siihen?

– Ulkoistuksia tulee arvioida siltä kannalta, että jos onnistumme paremmalla johtamisella tekemään julkisista toimijoista kustannustehokkaampia, voimme tuottaa palvelut ulkoistamista halvemmalla. Voiton tavoittelulle tai katteille ei tällöin ole tarvetta.

– Samalla palveluita kuitenkin voidaan täydentää yksityisiä tai kolmannen sektorin toimijoiden avulla. Mutta tällöinkin päättäjien tulee nähdä ulkoistamisen olevan kannattavaa ja julkista puolta kirittävää.

Rinteen mukaan uudistusten jälkeen ollaan lirissä, mikäli ulkomaiset suuret yksityiset toimijat valtaavat markkinat ja pääsevät vahvaan asemaan suhteessa julkisiin tuottajiin.

Hän korostaa, että perustuslain mukaan julkisella sektorilla on aina velvollisuus tuottaa loppujen lopuksi palvelut kansalaisille. Rinteen mukaan Suomessa ei voida luovuttaa palveluiden tuottamista suurille voittoa tavoitteleville yksityisille toimijoille.

– Miten käy perustuslain noudattamisen kannalta, jos yritys meneekin konkurssiin, hän kysyy.

– Ei voida lähteä siitä oletuksesta, että julkisella puolella on jossain varalla reserviä pelastaa palvelut, joita kukaan ei tuota yrityksen kaaduttua. Kokonaisvaltainen ajattelu on tärkeää.

EU-huippukokouksessa kävi selväksi tämä: yhteistyö puolustuksessa alkaa kiinnostaa

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä totesi, että Suomi voisi olla kiinnostunut yhteistyön lisäämisestä esimerkiksi kyberturvallisuudessa.

Valtaosa EU-maista haluaa näillä näkymin tiivistää EU:n puolustusyhteistyötä ja lähteä mukaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Torstain huippukokouksessa EU-johtajat kiittelivät yhteistyön etenemistä, josta on tarkoitus päättää joulukuun huippukokouksessa.

EU-maat tasapainottelevat vielä liittymisehtojen ja avoimuuden välillä. Yhteistyön halutaan olevan kaikille avoin, mutta jäsenmaille asetetaan ehtoja, jotka pitää ensin täyttää. Keskustelua käydään rahallisista investoinneista ja kapasiteetista.

Huippukokous oli EU-johtajille paikka todeta yhteistyön eteneminen, mutta varsinaisia päätöksiä ei tehty.

EU-lähteen mukaan Britannia ja Tanska olisivat jättäytymässä yhteistyöstä sivuun, ja Irlanti perinteisesti neutraalina valtiona vielä empii osallistumista.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on viitekehys, jonka puitteissa valtiot osallistuvat yhteen tai useampaan projektiin. Pääkaupungeista on jätetty jo noin 40 ehdotusta, joiden joukossa on hyvin erilaisia yhteistyön muotoja kyberturvallisuudesta satelliitteihin. Joukossa on myös päällekkäisiä ehdotuksia, joten lopullinen määrä typistyy todennäköisesti huomattavasti.

Esille on noussut esimerkiksi sotilastarvikkeiden schengen. Sotilastarvikkeiden kuljetus on hyvin säädeltyä, mutta yhteisillä säännöillä tarvikkeet saataisiin kulkemaan rajojen yli sujuvammin.

Suomi on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kiinnostunut muutamista tähän mennessä ehdotetuista yhteistyön alueista.

– Kyberyhteistyön syventäminen, miehittämättömät ilma-alukset ja satelliittiyhteistyö, meriturvallisuuteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi tilannekuvan jakaminen, Sipilä luetteli ennen kokousta.

Maahanmuuttokriisi on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Puolustusyhteistyön ohella maahanmuutto oli iso keskustelunaihe torstain huippukokouksessa.

Pohjoisemmat maat tunnustivat Italian rankan aseman maahanmuuttokriisin eturintamassa ja kiittivät keskisen Välimeren rauhoittumista. Tulijoiden määrä on vähentynyt viime kuukausina huomattavasti. Vuosi sitten syyskuussa Italiaan saapui noin 17 000 siirtolaista, kun nyt syyskuussa määrä oli noin 6 000.

Maahanmuuttokriisi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Huippukokouksia johtava Donald Tusk vetosi jäsenmaihin, jotta ne lisäisivät rahoitustaan Afrikka-hätärahastoon, jonka suuruus on tällä hetkellä alle 3 miljardia euroa. Rahastosta tuetaan lähtömaita ja yritetään puuttua kriisin juurisyihin.

Turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ei nytkään päästy keskustelua pidemmälle. Dublin-järjestelmän uudistamisesta ja vastuun jakamisesta EU-maiden välillä odotetaan ehdotusta puheenjohtajamaa Virolta myöhemmin tänä vuonna.

Britannian Theresa May, Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron marssivat kokoussaliin kylki kyljessä tiiviisti kuiskuttaen. Huippukokouksen ei pitäisi olla paikka, jossa brexitistä neuvotellaan, mutta tärkeä näyttämö se on joka tapauksessa.

May lähetti ennen kokousta EU-kansalaisille avoimen kirjeen, jossa hän jälleen kerran vakuutti, että Britanniaan kotinsa tehneet EU-kansalaiset ovat tervetulleita jäämään. Viesti todennäköisesti toistui, kun May puhui illallisella EU-johtajille.

Viime hetken kauniista sanoista ei kuitenkaan ollut enää hyötyä. EU-johtajat päättävät perjantaina, ettei neuvotteluita tulevasta suhteesta voida vielä avata.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Heidät tulisi nähdä ennen kaikkea lapsina” – Konnunsuon vierailu toi Haataiselle mieleen monet kipeät kohtaamiset

Kuva: Jari Soini

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) vei torstaina johtamansa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet tutustumaan Konnunsuon vastaanottokeskukseen. Se sijaitsee Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa ja on vastaanottokapasiteetiltaan Suomen suurin.

Vierailun aikana Haatainen muisteli kohtaamisia erityisesti alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Ilman huoltajaa Suomeen tulevat alaikäiset ovat monella tavalla erittäin haastavassa tilanteessa. Heillä on usein takanaan vaikea ja vaarallinen pakomatka ilman aikuisten tukea ja turvaa. Monen mielessä on pelkoa ja epätietoisuutta muun perheen tilanteesta tai surua omaisten menettämisestä, SDP:n presidenttiehdokas kirjoittaa blogissaan.

Hän muistuttaa, että nämä lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun tarpeessa. Siihen tarvitaan riittävästi resursseja ja osaamista. Heidän tilanteessaan on vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää.

Haatainen ottaa esille viranomaisten kuulustelut ja puhuttelut, joissa pyritään selvittämään lapsen ja nuoren suojelun tarve.

– Suomeen saapumisen jälkeen ltilanne jatkuu pitkään epävarmana ja haastavana. Lasten turvapaikkahakemukset tulee käsitellä kiireellisinä, mutta käsittelyajat voivat silti venyä pitkiksi.

Haatainen huomauttaa, että päätöksen odottaminen on lapselle ja nuorelle hyvin raskasta aikaa: se saattaa vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, kun tulevaisuuden suunnitteleminen on vaikeaa.

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa.

Kotoutuminen on helpompaa, kun koulu ja kaverit pysyvät samoina. Haatainen murehtii sitä, että turvapaikkaprosessin aikana lapsia voidaan kuitenkin siirtää asuinyksikköjen välillä paikkakunnalta toiselle.

– Lasten siirtely yksiköiden välillä ei ole lasten oikeuksien mukaista, koska silloin lapsi revitään irti hänelle tutusta ja turvallisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta verkostosta.

Ennen kaikkea Tuula Haatainen korostaa tätä seikkaa:

–Turvapaikkaa hakevat lapset tulisi nähdä ensisijaisesti lapsina eikä turvapaikanhakijoina.

Haatainen näkee, että Suomen nykyinen hyvin kielteinen perheenyhdistämislinjaus ei ole lapsen edun mukainen.

– Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa oman perheensä kanssa, se myös takaa paremman kotoutumisen, kun lapsi voi olla yhdessä oman perheensä kanssa. Kielteiset perheenyhdistämispäätökset aiheuttavat henkisiä romahduksia lapsille, he ovat odottaneet näkevänsä oman perheensä ja sitten tulee tieto, ettei perhe pääsekään Suomeen.

Tuula Haatainen muistuttaa blogissaan, että lapsen oikeutta perheeseen tulisi kunnioittaa Suomessa – se on inhimillistä sekä oikeudenmukaista.

– Sen tuloksena lapset ja nuoret pääsisivät helpommin myös helpommin elämään kiinni Suomessa.

Ajokorttiuudistus eteni eduskuntaan – paljon uutta luvassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Ajokortin suorittamista monilla tavoin muuttava lakiuudistus on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Hallitus antoi asiasta esityksensä torstaina.

Uudistuksen toteutuessa ajokortin voi jatkossa saada nykyistä halvemmalla, sillä B-luokan kortin suorittaminen on esimerkiksi muuttumassa yksivaiheiseksi. Lisäksi pakollisten oppituntien määrää on tarkoitus vähentää.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo tiedotteessa, että uudistuksessa lisätään kuitenkin kuljettajantutkintojen vaativuutta ja esitetään pakolliseksi riskientunnistamiskoulutusta.

Esitys laajentaisi myös ulkomaalaisten ajo-oikeutta Suomessa ja jatkossa esimerkiksi kiinalainenkin matkailija saisi ajaa Manner-Suomessa kiinalaisella kortillaan.