Politiikka

Hallitus kehitti setelisopan – yhteinen sävel valinnanvapausmallista osoittautui harhaksi

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Useat mediat ovat kirjoittaneet tänään, ettei hallituksen sote-sopu valinnanvapaudesta olekaan vielä taputeltu.

Iltalehti kertoi jo aamulla keskustan puolustaneen kantaa, jossa maakunnilla olisi säilynyt harkintavalta siitä, myöntävätkö ne sote-asiakkaille valinnanvapautta toteuttavia asiakasseteleitä. Lehden mukaan kokoomus sai väännettyä asiakassetelin käytön kaikille ihmisille subjektiiviseksi oikeudeksi.

Kokoomus nakersi maakuntien päätäntävaltaa myös niin, että maakunnat eivät saa itse päättää, ottavatko ne valinnanvapauden käyttöön vai eivät. Niiden on pakko ottaa valinnanvapaus käyttöön tietyissä palveluissa, kuten kotihoidossa, leikkaustoiminnassa, tutkimuksissa sekä suun hoidon palveluissa.

Helsingin Sanomien mukaan vastuulliset ministerit joutuvat yhä vääntämään esityksen sisällöstä.

Myös Yle uutisten mukaan keskustalainen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja kokoomuksen sote-neuvottelija, sisäministeri Paula Risikko ovat erimielisiä viikonlopun neuvottelutuloksesta. Risikon mukaan asiakasseteli on subjektiivinen oikeus, Saarikon mukaan ei.

– Selkeästi sovittiin, että maakunnan on tarjottava asiakasseteliä tiettyyn tarkoitukseen ja tietyillä ehdoilla. Asiakasseteli on subjektiivinen oikeus, Risikko sanoi tänään Ylelle.

– Valinnanvapauskeskustelussa voi tulla sellainen kuva, että asiakas voi vain ilmoittaa haluavansa asiakassetelin. Tosiasiassa oikeus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tekemään arvioon siitä, mitä palveluja asiakas tarvitsee, Saarikko puolestaan sanoi.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen on ihmetellyt asiakassetelilinjausta. Hän pelkää sen nostavan terveydenhoidon kustannuksia ja lääkäritkin voivat loppua kesken.

Asiakassetelimarkkina kasvamassa entisestään.

Huomenna torstaina ilmestyvässä Demokraatissa ministeri Annika Saarikko arvioi joka tapauksessa asiakassetelimarkkinan kasvavan hallituksen kevään sote-esitykseen verrattuna.

– Markkinan koko kuuluu vaikutusarviointiin ja sitä valmistellaan parhaillaan. Arvio lähtee siitä, että asiakassetelimarkkina on suurempi kuin keväällä.

Kevään esityksessä asikassetelimarkkinat olivat soteuudistuksen asiantuntijatyöryhmään kuuluvan professori Heikki Hiilamon mukaan jo todella isot.

– Se kuinka laajasti asiakasseteliä käytetään, vaikuttaa siihen miten suureksi yksityisten palvelujentuottajien rooli uudistuksessa kasvaa, Hiilamo arvioi Demokraatille.

Saarikon mukaan olennasta on, ettei perustuslakivaliokunta sulkenut lausunnossaan mitään valinnanvapauden työkaluja pois. Mallissa ovat edelleen mukana sote-keskuksen ja asiakassetelien lisäksi myös henkilökohtainen budjetti.

– Valinnanvapaus toimii myös julkisen järjestelmän sisällä. Leikkaus voidaan valita, vaikka toisen liikelaitoksen sairaalasta.

Kokoomuksen sotevastaavan, sisäministeri Paula Risikon mukaan seteleiden kattamat palvelut ovat aiempaa laajempia.

– Nyt on määritelty mitkä palvelut ainakin kuuluvat valinnanvapauden piiriin. Halutessaan maakunnat voivat myös lisätä niiden määrää. Mukana on muun muassa kotisairaanhoitoa, kotipalveluja, terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanottoa, polikliinisiä toimenpiteitä ja leikkaustoimintaa, Risikko sanoi Demokraatille alkuviikosta.

Maakunta päättää, tulevatko neuvolat valinnanvapauden piiriin.

Demokraatti haastatteli Risikkoa myös tänään keskiviikkona eduskunnassa.

Hän kertoo, ettei asiakassetelimarkkinan kokoon ole lyöty mitään määrällistä tavoitetta.

– Varmaan ne ministeriössä laskee sitä, mutta emme me ole laskeneet sitä millään euromäärällä tai mittatikulla.

Hän toteaa, että perustuslakivaliokunta edellytti, että on tarkkarajaisesti kerrottava, mitkä palvelut ovat asiakassetelien piirissä. Yhdenvertaisuuden vuoksi määriteltyjen palveluiden on eri maakunnissa oltava samat.

– Edellisessä versiossa oli niin, että maakunta saa päättää. Sitten perustuslakivaliokunta edellytti, että se selvitetään tarkemmin. Nyt ne ovat siellä pykälässä. Sitten maakunta voi vielä senkin lisäksi laittaa palvelusetelin piiriin palveluja. Sitten on kriteerit, mitkä edellytykset pitää täyttyä, että asiakasseteliä voi käyttää. Lähtökohtaisesti maakunnalla on velvollisuus tarjota (asiakasseteleitä), hän sanoo.

Risikon mukaan neuvolapalvelut eivät tule suoran valinnanvapauden piiriin.

– Maakunta aivan kuin edellisessäkin (esityksessä) saa päättää, tulevatko ne valinnanvapauden piiriin ja sitten ne tulevat siellä asiakassetelin kautta, hän sanoo.

Edellisellä esityksellä Haatainen viittaa hallituksen esitykseen, joka ei läpäissyt perustuslakivaliokunnan  seulaa viime kesänä. Sen vuoksi hallitus työstää nyt uuttaa valinnanvapausmallia.

”Siinä piti miettiä sitten, miten integraatio hoidetaan.”

Kun uudistuksen piti tasoittaa raja-aitoa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen mukaan hallituksen mallissa on käymässä aivan päinvastoin. Integraation ongelmat eivät ratkea.

– Nyt tässä (hallituksen mallissa) erotetaan terveyskeskus omakseen eli lääkärissä oltaisiin eri paikassa ja sitten kaikki muu on jossain muualla. Ja sitten on vielä kuitenkin siellä maakunnassa julkisesti erikoissairaanhoito. Sinne syntyy nyt turha raja-aita, Haatainen hämmästeli eilen Demokraatille.

Paula Risikon mielestä integraatio pystytään varmistamaan. Vaikka siinä on tiettyä heikentymistä tapahtunut, sitä korvataan hänen mukaansa useilla toimilla.

Sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta vain neuvonnan ja ohjauksen tehtävä. Maakunnilla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi.

– Kyllähän totta kai, kun perustuslakivaliokunta edellytti sosiaalipuolen vientiä pois, siinä piti miettiä sitten, miten integraatio hoidetaan, Paula Risikko sanoo.

Risikko painottaa muun muassa asiakassuunnitelmaa.

Maakunnalle on tulossa nyt integraatiosta suuri vastuu. Integraatio tarkoittaa erilaisten palvelujen saumatonta toimimista, esimerkiksi perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittamista.

– Velvoitamme, että maakunnan on tarjottava omasta liikelaitoksesta sosiaalipuolen palveluja. Terveydenhuollon integraatio toteutuu paremmin, koska sinne tuodaan erikoislääkärin tai erikoisasiantuntijan palveluja myöhemmin, Risikko katsoo.

Ministeri Saarikko on kertonut, että sote-keskuksien vastuulle aiotaan siirtää rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkärikonsultaatioita tai terveydenhuollon avovastaanottotoimintaa.

Paula Risikko vetoaa integraation toteutumisessa myös asiakassuunnitelmaan. Se on asiakkaan palvelutarpeeseen perustuva suunnitelma siitä, miten palvelut käytännössä toteutetaan.

– Nyt nimenomaan normitetaan sitä, että tulee yksi asiakassuunnitelma, jossa eri toimijat tekevät yhteisen asiakassuunnitelman. Sitä kautta integraatio saadaan myöskin pelaamaan, Risikko uskoo.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat