Hallitus kipuilee, SDP:n Lindtman kysyy: ”Joko loppuu työnantajan lumiaurana oleminen?”

Kuva: Kari Hulkko

Eduskunta aloittaa ensi viikolla työntäyteisen kevätkautensa. Sosialidemokraattisella eduskuntaryhmällä ei voisi valtiopäivien alussa olla parempi tunnelma: kannatus lähestyy jo 23 prosenttia.

– Työ alkaa hyvillä mielin, kun meidän tekemisemme on herättänyt luottamusta kansalaisissa. Syksyllä jo nähtiin, että opposition rakentavilla esityksillä on vaikutusta. SDP:n vaihtoehto puree, ryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman iloitsee kevätkauden kynnyksellä.

Hallitus on joutunut pyörtämään monia esityksiään, ja Lindtman uskoo, että sama tahti jatkuu alkavilla valtiopäivillä.

Juhlapyhien aikana nähtiin, kuinka hallituksen rivit ovat rakoilleet. Se ei tullut Lindtmanille suurena yllätyksenä.

– Kentän paineen kasvu näkyy säntäilynä. Olisi ihme, jos poikkeuksellisen rajun kritiikki ei näkyisi, kun vielä kesäkuussa kolme S:ää julistivat olevansa kuin yhtä puoluetta.

Opposition yhteistyölle Lindtman antaa täyden tunnustuksen ja toivoo sen jatkuvan. Yhteinen sävel on löydetty muun muassa koulutusleikkausten kritisoinnissa.

Miten maa makaa ja palkansaajat pärjäävät on pitkälti kiinni siitä, saavatko työmarkkinaosapuolet aikaiseksi niin sanotun yhteiskuntasopimuksen, joka veisi pohjan pois hallituksen kurittavalta pakkolakipaketilta. Halukkuutta neuvottelujen alkamiseen lämmitettiin viime viikolla – ja pallo tuli tällä kertaa Elinkeinoelämän keskusliitolta.

– Ilmiselvästi EK:n kelkan käänsi se, että työnantajatkaan eivät pakkolaeista käydyn tyrmäävän lausuntokierroksen jälkeen enää uskoneet, että hallitus saa pakkolakejaan läpi, Lindtman arvioi.

Hänen mielestään hallituksen pitäisi lopettaa viimein työnantajien ”lumiaurana” oleminen ja pakkolaeilla pelottelu.

– Hallituksen kannattaa ottaa opiksi ja ojennukseksi ja muuttaa linjaansa: Tulla pois sieltä työnantajan poterosta ja ilmoittaa, ettei pakkolakeja viedä eteenpäin.

Lindtman uskoo, että tällöin työnantajienkin motivaatio nousisi huomattavasti etsiä isänmaan kannalta järkevää sopimusta.

Lisää politiikan kevätkaudesta Demokraatin viikkolehdessä 28.1.

Sosialistien Lenin ennakkosuosikki Ecuadorin presidentinvaaleissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Rodrigo Buendia
Sotilaat vievät tarvikkeita äänestyspaikoille presidentinvaalien alla Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa.

Ecuadorilaiset äänestävät tänään presidentinvaaleissa. Niissä valitaan seuraaja vasemmistolaiselle Rafael Correalle, joka ei enää ole ehdolla kymmenen vuoden ja kolmen kauden presidenttiyden jälkeen.

Vaalien ennakkosuosikkina pidetään sosialistien Lenin Morenoa, jota pidetään Correan perinnön jatkajana maan talousahdingosta huolimatta.

Hänen päävastustajansa on entinen pankkiiri, oikeiston Guillermo Lasso, joka on luvannut veronkevennyksiä ja menoleikkauksia. Lasso on myös uhannut häätää maan Lontoon-lähetystöstä siellä vuosikausia lymyilleen Wikileaksin perustajan Julian Assangen.

Kisasta odotetaan tiukkaa ja vaikeasti ennustettavaa. Mielipidetiedusteluissa poikkeuksellisen moni on ilmoittanut, ettei ole tehnyt äänestyspäätöstä.

Morenon odotetaan voittavan vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta oikeiston ennustetaan kokoavan äänensä toisella kierroksella tätä vastaan.

Vaalihuoneistot sulkeutuvat puoliltaöin Suomen aikaa. Toinen kierros järjestetään tarvittaessa huhtikuun 2. päivänä.

Keskustelua aiheesta

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

”Elämä on ihanaa” – Timo Soini herkistyi jalkapallosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini tunnetaan englantilaisen jalkapallojoukkue Millwallin vannoutuneena kannattajana. Soini ilmaisee blogissaan kiitollisuuttaan joukkueensa menestyksestä.

– Elämä on ihanaa. Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua, Soini hehkuttaa Millwallin voitettua viime vuoden liigamestarin Leicesterin FA- cupissa viime hetken maalilla 1-0.

– Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun. Kim, Mike, Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Keskustelua aiheesta