Politiikka

”Hallitus kompensoi näkemyksen puutetta työntämällä päätä pensaaseen” – SDP:n Harakka huolissaan avoimuuden puutteesta

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Timo Harakka.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Timo Harakka.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Timo Harakka.

Miksi hallitus haluaa suin päin kaventaa demokratian liikkumatilaa ja heikentää läpinäkyvyyttä? Näin kysyy kansanedustaja Timo Harakka (sd.) blogikirjoituksessaan.

Hänen mukaansa yhtiöittämiset ovat olleet Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tunnusmerkki. Harakka korostaa, kuinka monet toimittajat ovat nostaneet esiin, että linja heikentää julkishallinnon toiminnan läpinäkyvyyttä.

– Hallitus ei näet ole huolehtinut yhtiöihin siirtyvän toiminnan julkisuudesta. Kuusi toimittajayhdistystä ehdotti toukokuussa siirtymistä Ruotsin malliin, jossa julkisuuslaki koskee julkisen vallan alaisuudessa olevia yrityksiä, hän kirjoittaa.

Harakan mukaan toimittajat eivät kuitenkaan ole yksin huolehtiessaan avoimuudesta. Hän kertoo tehneensä viime syksynä julkisuuslakien laajentamisesta lakialoitteen viime syksynä (LA 47/2016).

– Aloite on ajankohtainen, sillä eduskunnassa käsittelyssä oleva sote-lakiesitys sisältää miljardiluokan terveyspalvelujen yhtiöittämisen.

– Tällaisten päätösten yhteydessä tulisi varmistaa julkisrahoitteisen toiminnan läpinäkyvyys.

Läpinäkyvyysongelmista on lukuisia esimerkkejä.

Harakan mukaan läpinäkyvyysongelmista on lukuisia esimerkkejä.

Hän nostaa esiin Länsimetro-hankkeen, jonka viivästyksistä edes kaupunginvaltuutetut eivät ole saaneet nähtäväkseen asiakirjoja. Myös kritiikkiä saaneen kehitysrahoittaja Finnfundin asiakirjoihin ulkopuolisilla ei ole pääsyä.

– Läpinäkyvyyden puutteen haitta on ilmeinen: media, kansalaisjärjestöt ja veromaksajat eivät voi valvoa, käytetäänkö julkisia varoja vastuullisesti.

Harakka korostaa, että yksin mahdollisuus viivytellä tietojen julkistamista antaa sijaa korruptiolle.

Harakka toteaa lakialoitteensa jumiutuneen hallintovaliokuntaan, mutta toivoo, että sen voisi ottaa käsittelyyn, jotta julkisesti omistettujen yhtiöiden ja säätiöiden toimintaa voitaisiin valvoa asianmukaisesti

­– Hallitus ei kuitenkaan näytä piittaavan avoimuudesta. Se on tehnyt yhtiöittämisten ohella useita päätöksiä, jotka heikentävät omistamisen läpinäkyvyyttä.

Hallitus ei kuitenkaan näytä piittaavan avoimuudesta.

Esimerkiksi Harakka nostaa hallintarekisteröinnin laajentamisen, joka heikensi osakeomistusten julkisuutta.

­– Salailua edistäessään hallitus kulkee EU:ssa vastavirtaan. EU:ssa neuvotellaan parhaillaan rahanpesudirektiivistä, jolla omistajajulkisuutta lisättäisiin tuntuvasti.

– Viime viikolla eduskunnan rahanpesulakipaketin käsittelyssä hallituspuolueiden edustajat kannattivat tosisiallisten edunsaajien julkistamista, jos heidän omistusosuutensa on vähintään 25 prosenttia.

Harakan mukaan ei ole sattumaa, että raja on EU:n minimivaatimus. Oppositio ja lukuisat asiantuntijat vaativat jo 10 prosentin omistusten läpinäkyvyyttä.

– Julkisuus ja läpinäkyvyys ovat sekä demokratian että toimivien markkinoiden elinehto. Suomen kannattaa olla avoimuuden edelläkävijä, joka saattaa tiedon helposti kansalaisten ja yritysten saataville.

Demokratiaa uhkaa yksin läpinäkyvyyden heikkeneminen.

Demokratiaa ei Harakasta uhkaa yksin läpinäkyvyyden heikkeneminen. Hän toteaa, että esimerkiksi omistusten siirtäminen Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:ön tosiasiallisesti heikentää eduskunnan vaikutusvaltaa julkisen varojen käyttöön.

– Hallituksen politiikkamenetelmänä näyttää olevan toivotaan-toivotaan. Yhtiöittämiset ovat itse tarkoitus, seuraukset jäävät herran – tai yritysten herrakerhon – haltuun.

– Toivotaan-toivotaan-filosofia ilmenee esimerkiksi hallituksen sote-esityksestä, jonka vaikutusarviot sisältävät paljon toiveita ja uhkia, mutteivat edes varovaista lupausta siitä, että uudistuksella edistettäisiin kansalaisten etua.

Asiantuntijoiden esittämästä kritiikistä voi Harakan mielestä tehdä tylyn yhteenvedon: hallitus ei ymmärrä, miten yritykset ja markkinat toimivat, mutta toivoo parasta.

Alussa esitettyyn kysymykseen siitä, miksi hallitus kaventaa demokratian liikkumatilaa ja heikentää läpinäkyvyyttä Harakka esittää oman penseän arvionsa:

– Hyviä perusteita on vaikea osoittaa, ellei hallitus sitten kompensoi näkemyksen puutettaan luopumalla mahdollisuudestaan käyttää sitä ja työntämällä mieluummin päätä pensaaseen.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat