”Hallitus kompensoi näkemyksen puutetta työntämällä päätä pensaaseen” – SDP:n Harakka huolissaan avoimuuden puutteesta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja Timo Harakka.

Miksi hallitus haluaa suin päin kaventaa demokratian liikkumatilaa ja heikentää läpinäkyvyyttä? Näin kysyy kansanedustaja Timo Harakka (sd.) blogikirjoituksessaan.

Hänen mukaansa yhtiöittämiset ovat olleet Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tunnusmerkki. Harakka korostaa, kuinka monet toimittajat ovat nostaneet esiin, että linja heikentää julkishallinnon toiminnan läpinäkyvyyttä.

– Hallitus ei näet ole huolehtinut yhtiöihin siirtyvän toiminnan julkisuudesta. Kuusi toimittajayhdistystä ehdotti toukokuussa siirtymistä Ruotsin malliin, jossa julkisuuslaki koskee julkisen vallan alaisuudessa olevia yrityksiä, hän kirjoittaa.

Harakan mukaan toimittajat eivät kuitenkaan ole yksin huolehtiessaan avoimuudesta. Hän kertoo tehneensä viime syksynä julkisuuslakien laajentamisesta lakialoitteen viime syksynä (LA 47/2016).

– Aloite on ajankohtainen, sillä eduskunnassa käsittelyssä oleva sote-lakiesitys sisältää miljardiluokan terveyspalvelujen yhtiöittämisen.

– Tällaisten päätösten yhteydessä tulisi varmistaa julkisrahoitteisen toiminnan läpinäkyvyys.

Läpinäkyvyysongelmista on lukuisia esimerkkejä.

Harakan mukaan läpinäkyvyysongelmista on lukuisia esimerkkejä.

Hän nostaa esiin Länsimetro-hankkeen, jonka viivästyksistä edes kaupunginvaltuutetut eivät ole saaneet nähtäväkseen asiakirjoja. Myös kritiikkiä saaneen kehitysrahoittaja Finnfundin asiakirjoihin ulkopuolisilla ei ole pääsyä.

– Läpinäkyvyyden puutteen haitta on ilmeinen: media, kansalaisjärjestöt ja veromaksajat eivät voi valvoa, käytetäänkö julkisia varoja vastuullisesti.

Harakka korostaa, että yksin mahdollisuus viivytellä tietojen julkistamista antaa sijaa korruptiolle.

Harakka toteaa lakialoitteensa jumiutuneen hallintovaliokuntaan, mutta toivoo, että sen voisi ottaa käsittelyyn, jotta julkisesti omistettujen yhtiöiden ja säätiöiden toimintaa voitaisiin valvoa asianmukaisesti

­– Hallitus ei kuitenkaan näytä piittaavan avoimuudesta. Se on tehnyt yhtiöittämisten ohella useita päätöksiä, jotka heikentävät omistamisen läpinäkyvyyttä.

Hallitus ei kuitenkaan näytä piittaavan avoimuudesta.

Esimerkiksi Harakka nostaa hallintarekisteröinnin laajentamisen, joka heikensi osakeomistusten julkisuutta.

­– Salailua edistäessään hallitus kulkee EU:ssa vastavirtaan. EU:ssa neuvotellaan parhaillaan rahanpesudirektiivistä, jolla omistajajulkisuutta lisättäisiin tuntuvasti.

– Viime viikolla eduskunnan rahanpesulakipaketin käsittelyssä hallituspuolueiden edustajat kannattivat tosisiallisten edunsaajien julkistamista, jos heidän omistusosuutensa on vähintään 25 prosenttia.

Harakan mukaan ei ole sattumaa, että raja on EU:n minimivaatimus. Oppositio ja lukuisat asiantuntijat vaativat jo 10 prosentin omistusten läpinäkyvyyttä.

– Julkisuus ja läpinäkyvyys ovat sekä demokratian että toimivien markkinoiden elinehto. Suomen kannattaa olla avoimuuden edelläkävijä, joka saattaa tiedon helposti kansalaisten ja yritysten saataville.

Demokratiaa uhkaa yksin läpinäkyvyyden heikkeneminen.

Demokratiaa ei Harakasta uhkaa yksin läpinäkyvyyden heikkeneminen. Hän toteaa, että esimerkiksi omistusten siirtäminen Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:ön tosiasiallisesti heikentää eduskunnan vaikutusvaltaa julkisen varojen käyttöön.

– Hallituksen politiikkamenetelmänä näyttää olevan toivotaan-toivotaan. Yhtiöittämiset ovat itse tarkoitus, seuraukset jäävät herran – tai yritysten herrakerhon – haltuun.

– Toivotaan-toivotaan-filosofia ilmenee esimerkiksi hallituksen sote-esityksestä, jonka vaikutusarviot sisältävät paljon toiveita ja uhkia, mutteivat edes varovaista lupausta siitä, että uudistuksella edistettäisiin kansalaisten etua.

Asiantuntijoiden esittämästä kritiikistä voi Harakan mielestä tehdä tylyn yhteenvedon: hallitus ei ymmärrä, miten yritykset ja markkinat toimivat, mutta toivoo parasta.

Alussa esitettyyn kysymykseen siitä, miksi hallitus kaventaa demokratian liikkumatilaa ja heikentää läpinäkyvyyttä Harakka esittää oman penseän arvionsa:

– Hyviä perusteita on vaikea osoittaa, ellei hallitus sitten kompensoi näkemyksen puutettaan luopumalla mahdollisuudestaan käyttää sitä ja työntämällä mieluummin päätä pensaaseen.

”Sekavaa, lyhytnäköistä” – lapsiasiavaltuutettu rusikoi perhepolitiikan ja vaatii kansallista strategiaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perhevapaauudistuksen kariutuminen kuvastaa Suomen kyvyttömyyttä pitkäjänteiseen perhepolitiikkaan, arvioi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Lapsi- ja perhepolitiikka on Kurttilan mukaan sekavaa, sirpaleista ja lyhytnäköistä. Ongelmat kyllä nähdään, mutta ratkaisuyritykset jäävät sirpaleisiksi ja lyhytjänteisiksi. Kokonaiskuva puuttuu ja isot rakenneuudistukset jäävät tekemättä.

Perhevapaauudistus karahti Kurttilan arvion mukaan lopulta siihen, mihin päätöksenteko on kompastunut usein aiemminkin: huonoon valmisteluun.

– Hallitus oli käytännössä valmistellut uudistusta vain noin viisi kuukautta, hän huomauttaa.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä uudistuksessa keskityttiin liikaa työllisyyteen ja lasten ja perheiden näkökulma jäi turhan vähälle huomiolle.

Pahoinvointi kasautuu tiettyihin perheisiin ja pitkittyy sukupolvesta toiseen.

Kurttila esittää, että Suomeen tulisi laatia kansallinen strategia lapsipolitiikasta. Sen perustana olisi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Lapsiasiavaltuutettu antoi tänään eduskunnalle kertomuksen perhepolitiikasta ja lasten hyvinvoinnin tilasta. Katsauksen mukaan enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen on voimakasta. Pahoinvointi kasautuu tiettyihin perheisiin ja pitkittyy sukupolvesta toiseen.

– Maahanmuuttajataustaisista pojista noin kolmannes sanoo, että olen yksinäinen, minulla ei ole yhtään läheistä ystävää. Joka kahdeksannen pojan kohdalla joudutaan toteamaan, että hän on toiminnallisesti lukutaidoton, Kurttila sanoo.

– Suomessa on voimakas keskiarvon harha. Kun keskimäärin asiat ovat aika hyvin, silloin ei hyvinvoinnin vajeisiin tarvitse pysähtyä. Tämä on kohtalonkysymys: riittääkö suuren enemmistön hyvinvointi vai pyritäänkö nostamaan systemaattisesti niitä, joilla menee heikommin?

Keskustelua aiheesta

”Olen täs­sä työs­sä mu­ka­na tu­los tai ulos -hen­ges­sä” – Pääministeri Sipilä purkaa hallituksen 1 000 päivää

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle tulee tänään täyteen tuhat päivää. Sipilä avaa omia tuntemuksiaan hallituksen johtamisesta Suomenmaassa julkaistussa blogikirjoituksessa.

Hänen mukaansa hallitus on saanut han­ka­las­ta läh­tö­ti­lan­tees­ta ja ko­vis­ta epäi­lyis­tä sekä vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta 1 000 päi­väs­sä hyvän muu­toksen ai­kai­sek­si.

– Stra­te­gi­nen hal­li­tu­soh­jel­ma on osoit­ta­nut toi­mi­vuu­ten­sa. Tu­lok­set pu­hu­vat puo­les­taan.

Eri­tyi­sen iloi­nen Sipilä kertoo olevansa työl­li­syys­ke­hi­tyk­ses­tä. Eilen uutisoitiin, että Suomen työl­li­syy­sas­te lähestyy hallituksen 72 prosentin tavoitetta ja on tällä hetkellä 70,9 %.

– Lu­vut ovat kor­keim­mal­la ta­sol­la 27 vuo­teen. Työl­li­syys pa­ra­nee koko maas­sa. Tämä ja li­sään­ty­neet in­ves­toin­nit ovat kes­tä­vää alu­e­po­li­tiik­kaa.

– Vel­kaan­tu­mi­nen on jo tait­tu­nut, ve­ro­as­te las­ke­nut ja suu­ret uu­dis­tuk­set ete­ne­vät. Ve­lak­si elä­mi­nen jul­ki­ses­sa ta­lou­des­sa lop­puu suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti.

Sipilä toteaa, että Suomi ei ole pel­käs­tään päässyt Eu­roo­pan ta­lous­kas­vuun mu­kaan, vaan on nyt Eu­roo­pan kär­ki­kas­tis­sa. Sipilä ei kuitenkaan ota kantaa tämän enempää useiden tutkijoiden esittämään näkemykseen, jonka mukaan Suomen talouskasvu johtuu juuri maailmantalouden vetovoimasta.

Iloi­nen Sipillä kertoo olevansa myös pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rän pie­ne­ne­mi­ses­tä.

– Joka nel­jän­nen pit­kä­ai­kais­työt­tö­män työt­tö­myys on päät­ty­nyt.

Sipilä kuvaa lisäksi, kuinka hallitus on onnistunut muun muassa normien purkamisessa, joka alkaa näkyä ihmisten arjessa. Toisaalta hän ei kuitenkaan kiinnitä huomiota esimerkiksi hallituksen kaavaileman perhevapaauudistuksen kaatumiseen.

– Eu­roo­pan suu­ret krii­sit ovat hel­pot­ta­neet. Suo­mi on ol­lut ak­tii­vi­nen vai­kut­ta­ja suu­riin ky­sy­myk­siin. Esi­mer­kik­si puo­lus­tu­syh­teis­tön sy­ven­tä­mi­ses­sä nä­kyy Suo­men vah­va kä­den­jäl­ki, sa­moin kuin di­gi­ta­li­soin­nis­sa ja kei­no­ä­lyn ot­ta­mi­ses­sa EU:n agen­dal­le, hän kirjoittaa lisäksi.

Nyt voin sa­noa, et­tä tu­lok­set on saa­vu­tet­tu.

Sipilä muistuttaa olevansa täs­sä työs­sä mu­ka­na tu­los tai ulos -hen­ges­sä.

– Nyt voin sa­noa, et­tä tu­lok­set on saa­vu­tet­tu tai saa­vu­te­taan. Täl­lä pe­rus­teel­la tein pää­tök­sen ol­la ke­säl­lä puo­lu­e­ko­kouk­sen käy­tet­tä­vis­sä.

– Nyt kat­som­me vah­vas­ti eteen­päin. Mi­ten löy­däm­me li­sää nii­tä kei­no­ja, mil­lä jo­kai­nen suo­ma­lai­nen pää­see osal­li­sek­si pa­ran­tu­nee­seen ti­lan­tee­seen. Hallituksen tu­hat en­sim­mäis­tä päi­vää ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pää­mi­nis­te­ri­nä ovat ol­leet ras­kaat. Mut­ta saa­vu­te­tut tu­lok­set pal­kit­se­vat ja an­ta­vat us­koa eteen­päin.

Sipilä muistaa myös kiittää keskustan kenttäväkeä kannatuksesta.

– Se on aut­ta­nut jak­sa­maan vai­kei­na päi­vi­nä.

”Monissa perheissä korkeat maksut ovat johtaneet maksuhäiriöihin ja ulosottoon” – Sd-kansanedustajalta kirjallinen kysymys soten asiakasmaksuista

Kuva: Thinkstock

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee aiotaanko sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja alentaa sote-uudistuksen yhteydessä.

–  Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa kansainvälisesti ottaen korkeat ja ne ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990, Taavitsainen perustelee.

– Tästä huolimatta Juha Sipilän (kesk. ) hallitus on mahdollistanut kunnille ja kuntayhtymille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen noin 30 prosentin korottamisen.

Hän huomauttaa, että asiakasmaksujen korotuksien lisäksi hallitus on päättänyt korottaa lääkkeiden ja matkojen omavastuita.

– Sote-uudistuksen yhteydessä olisi hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne kokonaan, Taavitsainen katsoo.

Hän korostaa, työttömyydestä kärsivät perheet ovat korkeiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen yksi suurin kärsijä, samoin kuin pienituloiset työssäkäyvät, eläkeläiset ja vammaiset.

– Monissa perheissä korkeat tasamaksut ovat johtaneet maksuhäiriöihin, velkaantumiseen ja ulosottoon.

– Ihmiset ovat joutuneet perumaan lääkärinaikojaan, koska heillä ei ole varaa maksaa käyntiä. Myös lääkärin määräämiä lääkkeitä on jäänyt rahan puutteen vuoksi ostamatta.

Asiakkaan oikeutta asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta.

Taavitsainen kiinnittää kirjallisessa kysymyksessään huomiota myös siihen, kuinka eri puolilta Suomea on tullut ilmi tapauksia, joissa pienituloiset ihmiset eivät ole saaneet lainmukaista kohtelua vedotessaan asiakasmaksulain 11 pykälässä mainittuun mahdollisuuteen potilas- ja asiakasmaksujen tilapäisestä alentamista tai perimättä jättämisestä.

Asiakasmaksulain 11 pykälässä säädetään kuntien velvollisuudesta kohtuullistaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä.

– Tätä laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta, eikä sitä sovelleta kunnissa ja kuntayhtymissä. Aivan liian suuri osa työntekijöistä ja kuntalaisista ei edes tiedä lain antamasta mahdollisuudesta, Taavitsainen toteaa.

– Miten ministeri aikoo varmistaa, että kansalaiset ovat tietoisia mahdollisuuksistaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon tasamaksuihin huojennusta, hän kysyykin hallitukselta.

”Uudistus, jota kukaan ei halua tai kaipaa ajetaan sen kaatumisen pelosta läpi” – Kansanedustaja pitää maakuntavaalien aikataulua keskustan ”kyynisenä valtapelinä”

Kuva: Anders Adlercreutzin kotisivut

Ajaessaan maakuntavaaleja lokakuulle, Suomi toimii vastoin Euroopan neuvoston suosituksia, joiden mukaan lainsäädännön tulisi olla valmiina vähintään vuotta ennen vaaleja, kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP) toteaa blogissaan.

− Ehdokkaat tulee nimetä ennen kuin tiedämme maakuntien lopulliset tehtävät. Lakipaketti valmistuu reilu kolme kuukautta ennen vaaleja, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan – ja harvoin näin tapahtuu, kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz kirjoittaa.

– Maakuntavaalit pidetään lokakuussa. Näin pääministeri on päättänyt ja oikeusministeriössä valmistaudutaan vaalijärjestelyihin tiukasta aikataulusta huolimatta.

Adlercreutzin mielestä maakuntavaalit pitäisi yhdistää eduskuntavaalien kanssa.

− Keskusta vaikuttaa olevan yksin sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan uusi hallintotaso. He ovat tästä tietoisia, ja sen takia juuri Keskusta haluaa väkisin vääntää vaaliaikataulun tiukaksi.

– Pelätään yksinkertaisesti sitä, että seuraava hallitus ei jatkaisi maakuntauudistuksen läpiviemistä. Tämä on äärimmäisen kyyninen suhtautuminen itsenäisen Suomen suurimpaan uudistukseen.

Hän jatkaa vielä twitterissä toteamalla, että ”maakuntavaalien aikataulu on kyynistä valtapeliä keskustalta”.

Kansanedustaja huomauttaa, että sote- ja maakuntauudistukseen on kohdistunut paljon kritiikkiä. Kun julkinen keskustelu on keskittynyt pääosin valinnanvapauteen terveydenhuollossa, varsinainen maakuntauudistus on päässyt helpolla, hän arvioi.

Ei ole kestävää lainsäädäntöä.

– Näin, vaikka uudistuksella on suuri vaikutus paikallisdemokratiaan, paikallisten palveluiden saatavuuteen, kaupunkien elinvoimaan ja koko julkisen sektorin kustannusrakenteeseen, Adlercreutz kirjoittaa.

− Ei ole kestävää lainsäädäntöä ajaa läpi näin huonosti valmisteltua uudistusta, jolla on näin heikko tuki. Tämän lisäksi vaalit halutaan järjestää ennenaikaisesti omien suosituksiemme vastaisesti. Tämä on suorastaan edesvastuutonta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Uudellamaalla maakunnan tulee tehdä leikkauksia 300 miljoonan euron edestä, Adlercreutz esittää.

− Tässä on kyse isoista kysymyksistä, jotka ansaitsevat huolellisen prosessin ja kohtuullisen aikataulun vaalien järjestämiseksi.

Lapsiasiavaltuutettu eduskuntaan – arvioi ensimmäistä kertaa Arkadianmäellä lasten hyvinvoinnin tilaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila arvioi tänään eduskunnalle perhepolitiikkaa ja lasten hyvinvointia.

Valtuutettu antaa katsauksen Suomen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta eduskunnalle nyt ensimmäistä kertaa.

Kurttilan odotetaan esimerkiksi kommentoivan juuri kariutunutta perhevapauudistusta.

Vastedes lapsiasiavaltuutettu antaa eduskunnalle tilannekatsauksen Suomen lasten olosuhteista joka neljäs vuosi.