Piirainen palautti mieliin miten tähän on tultu. Vuonna 2015 keskusta esitti yhteiskuntasopimusta, mutta Juha Sipilä ei suostunut kertomaan sen sisältöä. Hallitustunnustelijana Juha Sipilä sitten sanoi, että työntekijöiden palkkoja pitää alentaa viisi prosenttia tai työaikaa lisätä 100 tuntia. Työntekijäpuoli saa itse valita mistä se otetaan. SAK ilmoitti, ettei tämä käy. Valitettavasti Sipilän hallituksessa lähdettiin etenemään tähän suuntaan, tosin Sipilä ilmoitti, ettei se välttämättä tarvitse olla 5 %/100 t.

– Syyskuun 2015 Rautatientorin suurtapahtuma oli vedenjakaja. SAK:ssa ja muissa keskusjärjestöissä haluttiin näyttää hallitukselle, että sen kaavailuja ei hyväksytä. Elinkeinoelämän Keskusliitossa ajateltiin, ettei porukka lähde torille. Lisäksi uhottiin, että jos heikennyksiä ei hyväksytä, niin ne ajetaan läpi lakiteitse.

– Työnantajien henkselien paukuttelu kuitenkin loppui, kun torilla oli kaikkien palkansaajajärjestöjen väkeä sairaanhoitajista alkaen.

– EK:n vastaus oli, että ei käy – he haluavat lisäksi lainsäädännöllisiä elementtejä.

– SAK ilmoitti, ettei tällaista hyväksytä ja osa liitoista erkaantui tulevasta sopimuksesta. Lopulta Kiky-sopimus syntyi ja mukaan lähti vajaat 90 %.

– Suurin raippa tuli julkiselle sektorille, jossa isoin osa palkansaajista on naisia. Lomarahoista otettiin kolmasosa pois ja työaikaa pidennettiin 24 tuntia. Muut alat pääsivät vähemmällä, esim. AKT:n työaloilla lomarahoja ei viety eikä työaikaa pidennetty, totesi Piirainen.

Aktiivimallit kyykyttävät työttömiä

Vuoden 2018 alusta astui voimaan niin sanottu aktiivimalli, joka pakottaa työttömän hakeutumaan kolmen kuukauden aikana joko 18 tunniksi töihin, 5 päiväksi työllisyyttä edistävään koulutukseen tai tekemään yrittäjänä työtä 241 euron edestä. Mikäli joku näistä ehdoista ei toteudu, työttömyyskorvausta vähennetään 4,65 prosentilla. Aikaisemmin hallitus oli jo lyhentänyt työttömyyskorvauksen kestoa sadalla päivällä.

Marko Piirainen kertoi, että tästä on kysymys Senaatintorin mielenilmaisussa. Tavoitteena on aktiivimalli ykkösen kumoaminen. Aktiivimalli kakkosesta on tulossa vielä hurjempi. Hallitus tiettävästi kaavailee, että työttömän on kerran viikossa haettava jotain työpaikkaa sähköisen järjestelmän kautta. Jos työtön ei tässä kolmen kuukauden aikana onnistu, niin koko työttömyyskorvaus jää saamatta kolmelta kuukaudelta.

Mihin ollaan menossa?

Demokraatin haastattelussa professori Harri Mellin sanoo, että viimeiset 20 vuotta on ollut niin vahvaa uusliberalismin pyöritystä, että ay-liike on menettänyt aloitteensa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ay-liike on leimattu muistoksi menneisyydestä. Ay-liikkeen on vaikea päästä tästä ulos, ellei se löydä rohkeita uusia avauksia.

Tässä voi olla myös kysymys juonikkaasta suunnittelusta. EK on päättänyt, että se ei enää tee keskitettyjä tupo-sopimuksia, vaan siirtää päätösvallan omille liitoilleen. Käytännössä se näyttää kuitenkin koordinoivan tarkkaan sopimusten tekemistä. EK näyttää pyrkivän nollaamaan myös SAK:n ja muut keskusjärjestöt. Onko kolmikanta rapautumassa?

Ammattiliitot pystyvät kuitenkin solmimaan itse omat palkkasopimuksensa, mutta mitä tapahtuu niille muille työsuhteeseen kuuluville asioille. Hallitus on voimansa tunnossa sokaistunut vallankäytöstä ja on viemässä lakiteitse kaikki muut työsuhteen ehdot työnantajien tahdon mukaisiksi. Hallitus johtaa pelolla ja elinkeinoelämän markkinamiehet puhaltavat sen ministerien niskaan. Media juoksee ajan valtavirran mukana. Uskaltaako työväenliike lähteä tekemään rohkeita uusia avauksia, esimerkiksi vaatimaan työelämän demokratisointia.

Teksti ja kuva:

Alpo Jokinen