ehdokaspaneli

”Hallitus luo halpatyö-Suomen” – SDP:n Marin: Heikennykset ajavat epätoivoon

– Myös julkisella puolella on tehtävä järkeviä rakenteellisia uudistuksia, sanoo Sanna Marin.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin sanoo, että Sipilän hallitus on luomassa Saksan mallin mukaista halpatyö-Suomea, jossa työllisyyden kasvua haetaan kotimarkkinasektorien jo valmiiksi pieniä palkkoja entisestään alentamalla.

– Näyttääkin siltä, että hallituksen lääke työttömyyteen on paitsi työnantajakustannusten laskeminen, mutta myös matalapalkkatyön laajentaminen kotimarkkinasektoreilla.

Marinin mukaan ”mustana tiistaina” esiteltujen leikkausten seuraukset näkyvät naisvaltaisilla hoiva- ja palvelusektoreilla sekä vuorotyötä tekevien keskuudessa.

– Hallitus maksattaa kilpailukykypakettinsa juuri niillä työntekijöillä, joiden palkat ovat jo entuudestaan pienet – sairaanhoitajilla, kätilöillä, sosiaalityöntekijöillä, poliiseilla, palomiehillä, kaupan kassoilla ja päivähoidon henkilökunnalla, vain muutamia mainitakseni. Ansiotulojen menetykset voivat olla yksittäiselle työntekijälle jopa tuhansia euroja vuodessa. Puhutaan erittäin suurista heikennyksistä, jotka tulevat ajamaan monia kotitalouksia toimeentulovaikeuksiin ja epätoivoon.

Marin kirjoittaa verkkosivuillaan, että työntekijöiden ja palkansaajajärjestöjen suuttumusta herättävät paitsi leikkaukset, mutta myös tapa, jolla hallitus on niitä puskemassa läpi.

– Esitysten toteuttaminen niin sanotulla pakottavalla lainsäädännöllä ja työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta rajoittamalla on vastoin monia kansainvälisiä sopimuksia. Kysymys on siis paljon muustakin kuin työntekijöiden osallistumisesta hallituksen säästötalkoisiin.

Marinin mukaan Suomen tulevaisuuden ratkaisee se, pystyykö maa nousemaan jälleen eturintamaan innovaatiotaloudessa, kyetäänkö suomalaisen yhteiskunnan rakenteet päivittämään digiaikaan ja onnistuvatko suomalaisyritykset nousemaan cleantechin ja teollisen internetin osaajiksi.

– Myös julkisella puolella on tehtävä järkeviä rakenteellisia uudistuksia, joilla vastataan muun muassa väestön ikääntymiseen ja tästä seuraavaa palvelutarpeiden kasvuun. Älykkäiden julkisten hankintojen kautta on mahdollista sekä tehostaa julkisen sektorin toimintaa että tarjota kasvuyrityksille referenssimarkkinoita. Julkisen sektorin digitalisaatiossa on myös saatava uusi vaihde silmään.

Outokumpu paransi tulostaan rutkasti

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ruostumatonta terästä valmistava Outokumpu paransi rutkasti tulostaan huhti–kesäkuussa vuoden takaisesta. Oikaistu liikevoitto nousi 145 miljoonaan euroon 9 miljoonasta eurosta.

– Kaikki liiketoiminta-alueemme paransivat tulostaan vuoden 2016 toisesta neljänneksestä, kertoo toimitusjohtaja Roeland Baan.

Hänen mukaansa parantuneeseen tulokseen vaikuttivat ruostumattoman teräksen ja ferrokromin hintojen nousu sekä kustannusten karsiminen. Yhtiö arvioi, että tulos olisi ollut vielä parempi, jos yhdellä ferrokromiuunilla ei olisi ollut jatkuvia ongelmia.

– Viimeisten puolentoista vuoden aikana olemme saaneet aikaan selkeän muutoksen liiketoiminnassamme. Olemme kehittäneet myyntiä ja tuotantoa, parantaneet tehokkuuttamme ja karsineet kustannuksiamme, Baan sanoo.

AVAINSANAT

Kommentti: Yltiöpositiivinen lässytys jatkuu Urheiluliiton ja Ylen kuplassa – yleisurheilumme katastrofitilaa ei voi peittää tyhjyyttään kolisevalla sanahelinällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Joonas Rinne voitti miesten 1 500 metriä Kalevan Kisoissa Seinäjoella kellon näyttäessä aikaa 4.10,32.

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku, sanoi valtiomies Juho Kusti Paasikivi. Suomalaisen urheilueliitin sopii aloittaa siitä ja lopettaa ylipositiivinen lässytys, jolta on mennyt kaikki uskottavuus.

Yleltä puolestaan on edellytettävä kriittistä journalistista otetta myös urheilussa. Ei ole sen tehtävä toimia Suomen Urheiluliiton pr-kanavana.

SUL joutui alentamaan tulosrajoja, jotta lajeihin saataisiin tarpeeksi osanottajia yleisurheilun SM-kisoissa. Taso Seinäjoella oli hälyttävän heikko. Surkean saldon jälkeen MM-kisoihin valittaneen 12 urheilijaa.

Valtaosa lähtee Lontooseen kartuttamaan kokemuksia, ilman menestymismahdollisuuksia. Hyvänä päivänä Tero Pitkämäki voi taistella mitalista, ainakin pistesijasta. Se siitä.

Pikkubussiin mahtuva joukkue kertoo siitä, miten alas kunniakkaiden perinteiden laji on vajonnut.

Yleisurheilumme 1970-luvun menestysvuosia muisteleva saattaa kuitata, että taso on laskenut samassa tahdissa kuin huippu-urheiluun syydetty taloudellinen tuki yhteiskunnalta on lisääntynyt.

Ei ole Ylen tehtävä toimia Suomen Urheiluliiton pr-kanavana.

Tero Pitkämäki on ainoa suomalainen keihäänheittäjä Lontoon MM-kisoissa. (Kuva: Lehtikuva / Timo Aalto)

Konkretisoidaan suomalaisen yleisurheilun romahdusta ottamalla muutama hätkähdyttävä vertailu miesten pidemmiltä juoksumatkoilta:

1) 5 000 metriä. Voittajan aika Seinäjoella nyt 14.20,09. / Lasse Virén Helsingissä 13.16,3, juostu 14. syyskuuta 1972. Vain neljä päivää aiemmin Virén voitti olympiakultaa samalla matkalla Münchenissä olympiaennätysajalla 13.26,4. Tuo vaati silloin selityksen: ”hitaan alkuvauhdin jälkeen”.

Lasse Orimus puolestaan putosi 1976 Montrealin olympialaisten 5 000 metrin finaalista. Orimus ei selviytynyt loppukilpailuun huippuajallaan 13.23,43. 31 vuotta sitten juostunakin se on lähes minuutin alle nykyisen Suomen mestarin voittoajan!

2) 1 500 metrillä voitto heltisi Kalevan kisoissa ajalla 4.10,32 / Pekka Vasalan voittoaika oli 3.36,33 Münchenin kultajuoksussa, syyskuussa 1972.

Miesten 1 500 metrin Suomen mestarin aika on ollut tämän vuotista huonompi lähes 100 vuotta sitten, heti verisen sisällissodan jälkeen. Sameli Tala voitti 1918 Helsingissä silloisen matkan ajalla 4.16,3. Maileri Tala tuskin oli tuohon aikaan ammattimaisessa tehovalmennuksessa eikä taatusti sponsoroitu. Vertailun vuoden 1918 tulostasoon otti ensin esille Ilta-Sanomat (21.7.).

– Hyi hävetkää, tonnivitosen juoksijat, mestari Pekka Vasala kommentoi lähes järkyttyneenä lehdelle seurattuaan nykymailereidemme lönköttelyä tv-ruudusta.

3) Voittajan aika 10 000 metrin juoksussa nyt 29.48,37. / Lasse Virénin unohtumaton kymppi Munchenissa (3.9.1972) – kaatuneenakin olympiakultaa uudella maailmanennätysajalla 27.38,4. Siinä on eroa runsaat kaksi minuuttia. Myrskylän miehen eduksi.

4) Kun Virén voitti Münchenin kymppitonnilla, kellotettiin juoksijoille puolimatkan väliajaksi hurja 13.44,0 / Kalevan kisoissa 2017 viiden tonnin mestaruus heltisi yli puoli minuuttia hitaammalla ajalla, 14.20,09.

Robin Ryynänen voitti miesten 5000 metriä yleisurheilun Kalevan Kisoissa Seinäjoella. Voittoaika oli 14.20,09. (Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari)

Suomalainen yleisurheilu matkaa Lontooseen siipi maassa, valmiiksi lyötynä.

Tulos tai ulos -periaate ei päde suomalaisessa urheilujohtamisessa.

Vaikka tavoitteet jäävät saavuttamatta, hallinnosta ja järjestöistä arvokisoihin tuppaa väkeä kuin markkinoille, rinta kaarella ja itseään täynnä. Kisapaikalla päät kolisevat yhteen, kun sidosryhmät seurustelevat keskenään ja nostavat maljoja olemattomalle suomalaismenestykselle.

Huolestuttavinta oli todistaa valmennusjohdon ja (Ylen käyttämien) asiantuntijoiden kommentointia Kalevan Kisoissa.

”Ei mennyt putkeen, on ollut loukkaantumisia, hyvänä päivänä hänkin voi onnistua, kyllä tämä tietysti lievä pettymys oli, mutta… On toipilaita, on yliharjoitelleita tai alipalautuneita. Pitkäaikaisempiin syihin pitää paneutua.”

Tyhjää pyörittelyä, kun laji on historiallisessa kriisissä ja suorastaan huutaa ryhtiliikettä. Valmennusjohtaja kuulemma iloitsi kisojen tunnelmasta Seinäjoella.

Samat kasvot ovat pian ruudussa kertomassa, että Lontoon opit käydään visusti läpi ja valmistautuminen seuraaviin kisoihin alkaa entistä terävämpänä. Päälle kuulemme taas pakollisen vetoomuksen, että suomalainen huippu-urheilu tarvitsee lisää rahaa valtiolta.

”On toipilaita, on yliharjoitelleita tai alipalautuneita.”

Lisää rahaa? Olisiko kysymys sittenkin enemmän jostain muusta? Sponsorointi on tehnyt huippu-urheilijoista viihdetaitelijoita, jotka elävät julkisuudesta, tärkeintä on olla esillä sponsorin logo paidan hihassa.

Hiihtolegenda Siiri Rantanen, 92, sanoi Demokraatin urheilukolumnissa, että asenne on tärkeintä. Jaksaako ohittaa elämän muut houkutukset ja antautua täyspäiväisesti urheilemaan? ”Äitee” aiheellisesti kysyi.

Kolumnin kirjoittaja, kokenut urheilutoimittaja Kauko-Aatos Leväaho muistutti, että kymmeniä vuosia sitten urheiluseuroissa oli yhteishenkeä ja urheilun ilmaista opetusta nuorille.

– On kai niitä nytkin, mutta suuntaus on, että kaikesta pitää maksaa, eikä kaikilla ole siihen varaa. Se karkottaa useita, kaiken sportissa nähnyt ”Kake” totesi.

Kolumninsa lopuksi Leväaho kysyi, olisikohan noista ajoista jotain opittavaa, kun Suomen urheilua yritetään nostaa edes siedettävälle tasolle maailmassa.

Olisi.

Kirjeet eivät kulje enää tiistaisin – posti ei kuitenkaan vielä ota käyttöön kolmipäiväistä jakelua

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Posti on lopettanut kirjeiden jakelun tiistaisin. Maanantaina postitetut kirjeet jaetaan jatkossa pääsääntöisesti keskiviikkona.

Jatkossa tiistaisin ei jaeta myöskään aikakauslehtiä, mainoksia tai ilmaislehtiä, jos kaikki alkuviikon lähetykset on saatu jaettua jo maanantain aikana.

Tiistaisin jaetaan yhä osa sanomalehdistä, paketit, pikakirjeet ja laboratoriolähetykset. Sanomalehtien varhaisjakelussa ei tapahdu muutoksia. Kuitattavat kirjeet ja paketit ovat noudettavissa posteista.

Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan koko Suomessa 18. heinäkuuta.

Jakelupäivien määrä ei muutu, vaan postia jaetaan edelleen 5–7 päivänä viikossa. Uusi postilaki mahdollistaisi 3-päiväisen jakelun taajama-alueella. Postin mukaan tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan oteta vielä käyttöön.

AVAINSANAT

Trump pelotteli äänestyksen alla: ”Obamacare on kuolema”

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain senaatti äänestää tänään muun muassa paljon huomiota ja kiistoja herättäneestä terveydenhuoltouudistuksesta. Senaatti äänestää entisen presidentin Barack Obaman lippulaivaksi kutsutun Obamacaren kumoamisesta ilman, että korvaavaa terveydenhuollon järjestelmää on olemassa.

Presidentti Donald Trumpin aiemmin ajama uudistuspaketti kaatui viime viikolla senaatissa, kun sille ei löytynyt riittävästi tukea republikaanien omasta leiristä. Republikaaneilla on 52 paikkaa 100-paikkaisessa senaatissa. Demokraatit ovat kertoneet, etteivät he aio äänestää Obamacaren kaatamisen puolesta.

Trump on jylissyt kovasta tappiosta lähtien omilleen, että rivit on saatava kuntoon ja Obamacare on kaadettava.

– Obamacare on kuolema. Se on mennyttä. Nyt on meidän aikamme luoda suurenmoinen terveydenhuoltolaki amerikkalaisille, Trump vaati.

Jos senaatti kumoaa Obamacaren, alkaa tiivis keskustelu, todennäköisesti väittely, siitä, miten Trumpin hallinnon aiemmin esittämää uudistusta muutettaisiin.

Yhdysvaltain kongressin budjettitoimisto laski aiemmin, että Trumpin ehdotus lisäisi sellaisenaan ilman sairausvakuutusta olevien yhdysvaltalaisten määrää 17 miljoonalla ensi vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2026 loppuun mennessä heitä olisi jo 32 miljoonaa, toimisto arvioi.

Senaatin republikaanijohtajat ovat kertoneet tiedostavansa, ettei heidän riveistään välttämättä löydy tarpeeksi kannatusta Obamacaren kaatamiseksi. Tähän mennessä kolmen republikaanin epäillään äänestävän kaatamista vastaan.

Trumpin yksi suurimmista kampanjalupauksista oli vuonna 2010 hyväksytyn terveydenhuoltojärjestelmän romuttaminen.

Käänne parempaan – USU: Yt-neuvottelujen piirissä harvinaisen vähän ihmisiä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SAK:n tuoreen puolivuotistilaston perusteella yt-neuvotteluiden alaisia henkilöitä oli Suomessa tammi–kesäkuussa 2017 reilusti alle 20 000.

Edellisen kerran yhtä vähän yt-neuvotteluiden piirissä olevia on ollut vuonna 2008. Henkilöstön vähennystarve viimeisen puolivuotiskauden aikana on ollut yt-neuvotteluissa alle 4 000 henkilöä. Määrä on alhaisin peräti 12 vuoteen.

Meneillään olevissa yt-neuvotteluissa on myös irtisanottu ihmisiä vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2006: hiukan yli 2 000 henkilöä tammi–kesäkuussa 2017.

Sekä SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm että Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ovat sitä mieltä, että luvut kertovat selvästi Suomen talouden käänteestä parempaan.

– Tilastot kertovat, että tilanne yrityksissä on selkeästi parantunut, eikä henkilöstön vähentämistarpeita aiempien heikkojen vuosien tapaan ole, Pentikäinen toteaa.