”Hallitus luo halpatyö-Suomen” – SDP:n Marin: Heikennykset ajavat epätoivoon

– Myös julkisella puolella on tehtävä järkeviä rakenteellisia uudistuksia, sanoo Sanna Marin.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin sanoo, että Sipilän hallitus on luomassa Saksan mallin mukaista halpatyö-Suomea, jossa työllisyyden kasvua haetaan kotimarkkinasektorien jo valmiiksi pieniä palkkoja entisestään alentamalla.

– Näyttääkin siltä, että hallituksen lääke työttömyyteen on paitsi työnantajakustannusten laskeminen, mutta myös matalapalkkatyön laajentaminen kotimarkkinasektoreilla.

Marinin mukaan ”mustana tiistaina” esiteltujen leikkausten seuraukset näkyvät naisvaltaisilla hoiva- ja palvelusektoreilla sekä vuorotyötä tekevien keskuudessa.

– Hallitus maksattaa kilpailukykypakettinsa juuri niillä työntekijöillä, joiden palkat ovat jo entuudestaan pienet – sairaanhoitajilla, kätilöillä, sosiaalityöntekijöillä, poliiseilla, palomiehillä, kaupan kassoilla ja päivähoidon henkilökunnalla, vain muutamia mainitakseni. Ansiotulojen menetykset voivat olla yksittäiselle työntekijälle jopa tuhansia euroja vuodessa. Puhutaan erittäin suurista heikennyksistä, jotka tulevat ajamaan monia kotitalouksia toimeentulovaikeuksiin ja epätoivoon.

Marin kirjoittaa verkkosivuillaan, että työntekijöiden ja palkansaajajärjestöjen suuttumusta herättävät paitsi leikkaukset, mutta myös tapa, jolla hallitus on niitä puskemassa läpi.

– Esitysten toteuttaminen niin sanotulla pakottavalla lainsäädännöllä ja työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta rajoittamalla on vastoin monia kansainvälisiä sopimuksia. Kysymys on siis paljon muustakin kuin työntekijöiden osallistumisesta hallituksen säästötalkoisiin.

Marinin mukaan Suomen tulevaisuuden ratkaisee se, pystyykö maa nousemaan jälleen eturintamaan innovaatiotaloudessa, kyetäänkö suomalaisen yhteiskunnan rakenteet päivittämään digiaikaan ja onnistuvatko suomalaisyritykset nousemaan cleantechin ja teollisen internetin osaajiksi.

– Myös julkisella puolella on tehtävä järkeviä rakenteellisia uudistuksia, joilla vastataan muun muassa väestön ikääntymiseen ja tästä seuraavaa palvelutarpeiden kasvuun. Älykkäiden julkisten hankintojen kautta on mahdollista sekä tehostaa julkisen sektorin toimintaa että tarjota kasvuyrityksille referenssimarkkinoita. Julkisen sektorin digitalisaatiossa on myös saatava uusi vaihde silmään.

Brexit ja EU:n lisämenot – Suomelle luvassa jopa satojen miljoonien lisälasku

Kuva: Thinkstock

Suomi lähtee neuvotteluihin EU:n tulevien vuosien budjetista eri porukassa kuin se on tavallisesti totuttu näkemään.
Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta ajavat tiukinta linjaa, kun taas Suomi on näyttänyt varovaista vihreää valoa budjetin kasvattamiselle ja kulkee Saksan vanavedessä.

EU-johtajat keskustelevat tulevien vuosien budjetista ensimmäistä kertaa Brysselissä perjantaina, epävirallisessa huippukokouksessa. Korkean EU-lähteen mukaan konsensusta budjetin kokoluokasta tuskin löytyy, eikä sitä vielä haetakaan.

Kynnys lisärahan antamiselle on kova, mutta yhtälöä on muutoin hyvin vaikeaa ratkaista. Britannian lähtö jättää budjettiin mittavan aukon, mutta samaan aikaan EU:lle kaavaillaan uusia menoja.

Kuinka paljon Suomi voi joutua maksamaan?

EU:n budjetti on noin yhden prosentin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mutta tämä ei komission mukaan enää riitä. Yhden prosentin sijaan keskustelua käydään nyt 1,1–1,2 prosentista.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan brexitin jälkeisen budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi jo sekin Suomen jäsenmaksua noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomen EU-jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Suomalaisministerit ovat olleet tarkkoja, että Britannian jättämä aukko pitää ensin säästää umpeen. Vasta sitten voidaan rakentaa uutta budjettia.

Viime viikolle päivätyn selvityksen mukaan EU:n budjetti pienenisi arviolta 11 prosenttia, jos Britannian EU-maksujen määrää ei paikata.

Monimutkaisen laskentatavan seurauksena Suomen jäsenmaksu kasvaisi silti noin 240 miljoonaa euroa vuodessa. Jäljelle jäävien 27 EU-maan yhteenlasketusta bktl:stä budjetti olisi tuolloin 1,05 prosenttia.

Virkamieslähteen mukaan kyse on alustavista, suuntaa antavista arvioista.

Selvityksestä ei käy ilmi, kuinka paljon kasvattaminen 1,1 tai 1,2 prosenttiin tarkoittaisi, mutta kyse olisi joka tapauksessa sadoista miljoonista euroista vuodessa.

Ohessa luetellut luvut ovat bruttomääräisiä. Jäsenmaiden kannalta olennaista on, mitä rahan vastineeksi saadaan eli mikä on maksujen ja saatujen tulojen erotus.

Mitä Suomi EU:sta saa?

Suomi on yksi EU:n nettomaksajista eli maksaa EU:lle enemmän kuin saa suorina tuloina takaisin.
Karkeasti laskettuna EU:n budjettiin maksetaan vuosittain noin kaksi miljardia, josta 1,5 miljardia saadaan takaisin. Miinukselle on viime vuosina jääty noin 500 miljoonaa. Luvut vaihtelevat joskus vuosien välillä paljonkin.

Ehdottomasti tärkein rahavirroista on maataloustuet, joita Suomi saa alle miljardin. Alueille suunnatut kehitysrahat ovat olleet selvästi pienempi potti, noin 200 miljoonaa euroa. Ehkä juuri siksi Suomessa on oltu valmiimpia leikkaamaan niistä.

Neuvotteluissa ei tehdä ystäviä. Kannattamalla leikkausta koheesiorahoihin hermostuttaa helposti itäisen Euroopan maat, jotka saavat rahoista isoimman osuuden.

– (Koheesiorahoista leikkaaminen) ei ole helppoa, mutta Itä-Euroopan tilanne on nyt parempi kuin seitsemän vuotta sitten. Siksi olisi ymmärrettävää vähentää koheesiorahoja, perusteli valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) maanantaina Brysselissä.

Suomi saa lisäksi muun muassa tutkimus- ja kehitysrahaa. Myös EU:n sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta kertyy taloudellista hyötyä, mutta sen rahallista arvoa on vaikeaa mitata.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

PAMilta lisää työtaistelutoimia – nyt lakkovaroitus kiinteistöpalvelualalle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Palvelualojen ammattiliitto PAM jätti uuden lakkovaroituksen kiinteistöpalvelualalle. Lakon piirissä olisi yhteensä noin 2 000 työntekijää. Alalla työskentelee muun muassa siivoojia, kiinteistönhoitajia ja talonmiehiä.

Uusi lakko alkaisi 12. maaliskuuta aamukuudelta ja kestäisi kolme vuorokautta.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimusneuvottelut keskeytyivät helmikuun alussa. PAM antoi ensimmäisen lakkovaroituksen viikko sitten.

PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan nyt julistettu lakko on aiempaa laajempi.
Uudella lakkovaroituksella liitto kertoo haluavansa nopeuttaa ratkaisua. Uuden sopimuksen syntyminen näyttää sen mukaan epävarmalta.

– Tilanne ei edelleenkään ole aiempaa kummempi. Siksi haluamme toteuttaa jäsenistön tahtoa ja pyrkiä ratkaisuun koventamalla toimenpiteitämme julistamalla uuden lakon.

Keskustelua aiheesta

Lainmuutos lisäsi nelosoluen menekkiä – Panimo: Osuus myynnistä noussut jopa puolella

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilain uudistus on lisännyt jonkin verran nelosoluiden ja lonkeron myyntiä, sanovat suuret panimoyhtiöt. Nelosoluen osuus kokonaismyynnistä oli ennen noin viisi prosenttia ja nyt se on noussut 5–10 prosenttiin, sanoo Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström STT:lle.

– Ostopaikkoja on tullut lisää, se näkyy.

Alkoholilain muutos toi vuoden alussa nelosoluen ja Alkon aiemmin myymän lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Myytävien juomien suurin sallittu alkoholiprosentti nousi 4,7 prosentista 5,5:een.

Myös Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho sanoo, että uudistus on näkynyt myynnissä.

– Satoihin uusiin myyntipisteisiin tulee uusia tuotteita, niin siihen tulee myyntipiikki.

Toimitusjohtaja Kalle Järvinen Hartwallilta sanoo nelosoluen myynnin nousseen maltillisesti, noin 5–10 prosenttiin kokonaismyynnistä. Selkeämpi muutos hänen mukaansa on tapahtunut lonkeron kohdalla.

– Lonkeron myynti on piristynyt huomattavasti, tosin en osaa sanoa, kuinka paljon sitä on mennyt kauppojen varastoihin ja kuinka paljon kuluttajille.

Lukuja Järvinen ei anna.

”Riippuu ravintoloista, miten ulosmyyntiin lähdetään mukaan”

Juomasekoitusten vähittäismyynti ja ravintoloiden aukioloajat vapautuivat jo vuoden alussa, mutta alkoholilaki tulee kokonaisuudessaan voimaan maaliskuussa. Maaliskuun alusta ravintolat voivat esimerkiksi myydä mietoja alkoholijuomia asiakkaille mukaan.

Sinebrychoffin Weckströmin mukaan on vaikea arvioida, miten ravintoloiden mahdollisuus myydä alkoholijuomia ulos vaikuttaa myyntiin. Hän uskoo, että tähän mahdollisuuteen tarttuvat lähinnä ravintolat, jotka myyvät take away -ruokaa.

– On hirveän hankala arvioida, miten ravintolat lähtevät liikkeelle.

”Saattaa parantaa kannattavuutta.”

Weckström ei lähde arviomaan, miten alkoholiuudistus vaikuttaa Sinebrychoffin tulokseen.

– Uskotaan, että mahdollistaa kannattavamman kaupan, jos kuluttajat tarttuvat enemmän erikoisoluisiin kuin kampanjassa oleviin monipakkauksiin. Niin lähikaupalle kuin valmistajalle tämä voi olla piristysruiske.

Olvin Aho uskoo, että uudistus saattaa jonkin verran parantaa yhtiön kannattavuutta.

– Aika näyttää. Se tuo uusia myyntimahdollisuuksia ja tulee uusia tuotteita läpi koko vähittäiskauppakanavan, mutta sitten pitää elää tätä vuotta kärsivällisesti pidemmälle, että nähdään, miten niitä hinnoitellaan ja minkälainen kilpailu siinä syntyy.

Järvisen mukaan uudistuksen vaikutuksista Hartwallin tulokseen on vielä liian aikaista sanoa.

STT–JECATERINA MANTSINEN, ANTTI AUTIO

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi EU-kansalainen jättää Britannian – saldo silti 244 000 plussalla

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

EU-kansalaisia lähtee Britanniasta yhä enemmän, ja myös maahanmuutto muista EU-maista on vähentynyt. Tieto selviää Britannian tilastokeskuksen ONS:n maahanmuuttoraportista.

Raportissa tarkastellaan maahan- ja maastamuuttolukuja syyskuun 2016 ja syyskuun 2017 välillä. Nettomaahanmuutto on Britanniassa silti edelleen plussalla: 12 kuukauden aikana Britanniaan muutti 244 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähti.

Yhä suurempi osa tulijoista kuitenkin saapuu nyt EU:n ulkopuolelta.

Erityisesti töitä etsimään tulevien EU-kansalaisten määrä Britanniassa on vähentynyt tarkastellun vuoden aikana.
ONS:n asiantuntija arvioi, että brexit on yksi tekijä ihmisten päätöksenteossa, mutta syyt muuttaa ovat usein monimutkaisia.

Keskustelua aiheesta

Tämä sitkeä mielikuva on lähinnä kaupunkilegendaa – ”Ay-shakin” taitajat paljastavat neuvottelutaktiikkansa

Kuva: Nora Vilva
Naisvaltaisten alojen liittojen puheenjohtajat Ann Selin ja Päivi Niemi-Laine korostavat joustavuutta, mutta eivät anna liiaksi köyttä työnantajille.

Kaksi jäsenmäärältään Suomen suurinta ammattiliittoa on naisten komennossa. Palvelualan ammattiliiton PAMin puheenjohtajalla Ann Selinillä riittää vielä neuvoteltavaa, ennen kuin työehtosopimusrumba on tältä talvelta ohi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sai viime viikolla yhden ison taakan – kunta-alan tessin – hartioiltaan pois. Yksityisen puolen sopimuksissa on yhä tekemistä.

Molemmat SAK:n liittojen naiset korostavat joustavuuden tärkeyttä, kun istutaan neuvottelupöytään. Taktiikka pitää toki olla mietittynä etukäteen.

– Voi olla, että taktiikkaa pitää muuttaa hetkessä. Aina ei etukäteen voi tietää, mitkä ovat toisen osapuolen liikkeet. Sillä tavalla tämä on shakkia, Selin pohtii.

JHL:ssä erilaisia tilanteita harjoitellaan etukäteen.

– Pitää olla hoksnokkaa, miten mennään kohti sovittua päämäärää. Joustavuus tarkoittaa myös sitä, että tarpeen tullen otetaan time outeja, pohdintataukoja.

Levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet.

Yötä myöten käytävät neuvottelut ovat naisten mukaan jossain määrin kaupunkilegendaa. Valtaosin tärkeitä työmarkkinaratkaisuja puidaan päiväsaikaan.

– Viime viikolla kello alkoi lähestyä kymmentä illalla. Totesimme yhteistuumin, että levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet, ja lähdimme nukkumaan, Selin kertoo esimerkin.

Poikkeuksiakin toki on.

– Puoleenyöhön on joskus mennyt. Riippuu siitä, millainen draivi on päällä, näyttääkö tulevan valmista, Niemi-Laine kertoo. Selin säestää, että silloin istutaan, jos työtaistelun uhalta välttyminen on parista tunnista kiinni.

Taitava neuvottelija pöydän toisella puolella ei ole JHL:n ja PAMin puheenjohtajille kauhistus. Päin vastoin. Kun kumpikin osapuoli osaa asiansa, pattitilanteilta, seinän vastaan tulemiselta välttyy helpommin.

Lue lisää Niemi-Laineen ja Selinin ajatuksista liittokierrosneuvotteluista Demokraatin viikkolehdestä.