”Hallitus luo halpatyö-Suomen” – SDP:n Marin: Heikennykset ajavat epätoivoon

– Myös julkisella puolella on tehtävä järkeviä rakenteellisia uudistuksia, sanoo Sanna Marin.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin sanoo, että Sipilän hallitus on luomassa Saksan mallin mukaista halpatyö-Suomea, jossa työllisyyden kasvua haetaan kotimarkkinasektorien jo valmiiksi pieniä palkkoja entisestään alentamalla.

– Näyttääkin siltä, että hallituksen lääke työttömyyteen on paitsi työnantajakustannusten laskeminen, mutta myös matalapalkkatyön laajentaminen kotimarkkinasektoreilla.

Marinin mukaan ”mustana tiistaina” esiteltujen leikkausten seuraukset näkyvät naisvaltaisilla hoiva- ja palvelusektoreilla sekä vuorotyötä tekevien keskuudessa.

– Hallitus maksattaa kilpailukykypakettinsa juuri niillä työntekijöillä, joiden palkat ovat jo entuudestaan pienet – sairaanhoitajilla, kätilöillä, sosiaalityöntekijöillä, poliiseilla, palomiehillä, kaupan kassoilla ja päivähoidon henkilökunnalla, vain muutamia mainitakseni. Ansiotulojen menetykset voivat olla yksittäiselle työntekijälle jopa tuhansia euroja vuodessa. Puhutaan erittäin suurista heikennyksistä, jotka tulevat ajamaan monia kotitalouksia toimeentulovaikeuksiin ja epätoivoon.

Marin kirjoittaa verkkosivuillaan, että työntekijöiden ja palkansaajajärjestöjen suuttumusta herättävät paitsi leikkaukset, mutta myös tapa, jolla hallitus on niitä puskemassa läpi.

– Esitysten toteuttaminen niin sanotulla pakottavalla lainsäädännöllä ja työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta rajoittamalla on vastoin monia kansainvälisiä sopimuksia. Kysymys on siis paljon muustakin kuin työntekijöiden osallistumisesta hallituksen säästötalkoisiin.

Marinin mukaan Suomen tulevaisuuden ratkaisee se, pystyykö maa nousemaan jälleen eturintamaan innovaatiotaloudessa, kyetäänkö suomalaisen yhteiskunnan rakenteet päivittämään digiaikaan ja onnistuvatko suomalaisyritykset nousemaan cleantechin ja teollisen internetin osaajiksi.

– Myös julkisella puolella on tehtävä järkeviä rakenteellisia uudistuksia, joilla vastataan muun muassa väestön ikääntymiseen ja tästä seuraavaa palvelutarpeiden kasvuun. Älykkäiden julkisten hankintojen kautta on mahdollista sekä tehostaa julkisen sektorin toimintaa että tarjota kasvuyrityksille referenssimarkkinoita. Julkisen sektorin digitalisaatiossa on myös saatava uusi vaihde silmään.

K24: Erikoinen tapaus Espoossa, kantelu seurakuntalehden jutusta jossa teatteriohjaaja esiintyy vaatteitta – Tuomiokapituli otti tutkittavakseen

Kuva: Jari Soini
Kuvassa Helsingin tuomiokirkko.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisestä Kirkko ja kaupunki -lehdestä on tehty kantelu Espoon hiippakunnan tuomiokapituliin, kertoo Kotimaa24. Selvityksen asiassa antaa lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Kotimaa24:n mukaan kantelija katsoo, että yhdessä lehden jutussa ja sen kuvissa on ”Espoon seurakuntalaisiin kohdistuva selkeä ja törkeä seksuaalinen häirintä” ja että toisessa jutussa rikotaan räikeästi ”uskonrauhaa sekä kirkkojärjestystä ja kirkkolakia ja olevan selkeää eksytystä Jumalan sanasta ja Raamatun opetuksesta”.

Kantelun ensimmäinen osa liittyy teatteriohjaaja Juha Hurmeen haastatteluun ja toinen osa juttuun, jossa kerrotaan sateenkaarihäistä omaisten näkökulmasta. Kotimaa24 ei erittele, liittyykö kantelu Hurmeen kuvaan, jossa hän on vaatteitta.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki sanoo Kotimaa24:lle pitävänsä outona, että Espoon tuomikapituli ylipäätään otti kantelun käsittelyyn.

– Eihän tuomiokapitulin toimivaltuuksiin kuulu käsitellä mediaa, Heinimäki sanoo.

Espoon tuomikapitulin lakimiesasessori Sari Anetjärvi perustelee kantelun ottamista käsittelyyn sillä, että kyse on espoolaisesta kantelijasta, joka viittaa espoolaisiin seurakunnan jäseniin.

Kotimaa24:n uutisen kommenteissa ihmetellään muun muassa sitä, eikö kantelijan olisi pitänyt pikemminkin lähestyä Julkisen sanan neuvostoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Trump jakaa twiittiä, jossa Trump, äärioikeisto, Charles Manson ja talous niputetaan hämmentävästi yhteen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tunnetaan paitsi hyperaktiivisena twiittaajana myös eteenpäin jakamistaan muiden kirjoituksista.

Twitterissä on syntynyt taas kohua, tällä kertaa sen ympärille, että Trump on jakanut seuraajilleen televisiokanava Foxin uutistoimittajan Laura Ingrahamin twiittiä, joka on puolestaan vastaus New York Timesissa olleeseen mielipidekirjoitukseen.

Timesissa olleessa artikkelissa kirjoitettiin, ettei tällä viikolla kuollut massamurhaaja Charles Manson ollut 1960-luvun väistämätön seuraus vaan jos jotain, ennusmerkki nykypäivän äärioikeistosta.

Ingraham tarttui tähän kielipelillä ja tokaisi omassa twiitissään, että kuinka niin ”äärioikeistosta”.

”Tarkoitat varmaan ”oikeassa tähän asti”, kuten Trump on ollut siinä, kuinka saada talous lentoon”.

Nyt sekä Ingraham että Trump ovat saaneet arvostelua osakseen muun  muassa siitä, että murhaaja Mansonin karmeat teot kuitataan ”oikeassa olemisella”.

Jo aiemmin viikolla syntyi kohua siitä, kun Newsweek-lehti pohdiskeli jutussaan, kuinka Manson ja Trump käyttivät kieltä saadakseen seuraajia.

”Porsaanreikä” – Näin EU auttoi Unkaria saamaan hyväksynnän Venäjän rahoittamalle ydinvoimalalle

Kuva: Lehtikuva

Euroopan komissio auttoi Unkaria löytämään porsaanreiän EU-säännöksistä jotta se sai hyväksynnän Venäjän tukeman Paks II -ydinvoimalan rakentamiselle, kertoo EURACTIV.com. Se on saanut käsiinsä asiaa valottavia dokumentteja.

Venäläinen Rosatom ja Unkarin hallitus sopivat rakentamisesta alkujaan tammikuussa 2014. Venäjän osuudeksi rahoituksesta sovittiin 80 %. Komissio kiinnostui asiasta. Se avasi EU:n jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevan menettelyn marraskuussa 2015, koska Unkarin hallitus oli valinnut Rosatomin ilman tarjouskilpailua.

EURACTIVin mukaan komission virkamiehet auttoivat Unkarin hallitusta käyttämään ”teknisen yksinoikeuden” (technical exclusivity) argumenttia hyväksynnän saamiseksi pitkien neuvottelujen ja argumenttien hiomisten jälkeen marraskuussa 2016.

Keskustelua aiheesta

Näin Suomea tyhmennetään – huhhuh!

Suomen kaltainen pieni maa elää osaamisesta. Näin on meillä uskottu, mutta miksi nyt eivät hälytyskellot soi? Suomen Pisa-menestys rapisee, ja yhä harvempi nuori on kiinnostunut ylioppilastutkinnosta. Tämä näkyy jo korkeakoulutettujen määrissä. Suomi kuuluu enää OECD-maiden keskikastiin 30-vuotiaiden koulutustasossa. Suomessa oli vielä 2000-luvun alussa maailman koulutetuin väestö. Koulutustason lasku on poikkeuksellista länsimaissa.

Tässä tilanteessa hallituksen koulutusuudistukset – eli oletus, että vähemmällä rahalla saadaan parempaa koulutusta – tuntuvat Suomen kaltaisessa maassa valtavalta riskiltä. Hallitus on leikannut ja leikkaa läpi koko koulutusjärjestelmän peruskouluista korkeakouluihin saakka.

Niiden välissä myös toisen asteen koulutus on myllerryksessä. Moni asiantuntija onkin todennut, että ammatillisessa koulutuksessa on alkamassa ihmiskoe, jossa lähiopetusta tarvitsevat nuoret työnnetään etäopiskeluun ja yrityksiin oppimaan. Myös yritysmaailma on ainakin toistaiseksi suhtautunut epäillen siihen, että yrityksille työnnettäisiin osavastuu nuorten kouluttamisesta.

Melkoinen muutosvauhti, kun koululaitosta uudistettiin vasta viime hallituskaudella.

Lisäksi hallitus yrittää vielä tällä kaudella ajaa läpi peruskouluun Oppiminen uudistuu -hankkeen, uusi lukio -hankkeen ja esityksen uudeksi yliopistolaiksi. Huhhuh. Melkoinen muutosvauhti, kun koululaitosta uudistettiin vasta viime hallituskaudella.

Samaan aikaan enemmän kuin joka kymmenes nuori 15–29-vuotiaiden ikäluokasta on vuosittain työn ja koulutuksen ulkopuolella. Lisäksi vuodesta 2010 alkaen on työelämässä olevien 25–64-vuotiaiden korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrä ollut laskussa.

Hallituksen säästöpuheet ovatkin onttoa retoriikkaa. Velkaantumista ei ole saatu kuriin, eikä kiky tai työttömien kepillä työntö ole heilauttanut vielä taloutta tai työllisyyttä merkittävästi parempaan suuntaan.

Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta pelkän peruskoulun varassa.

Koulutus olisi tehokasta työttömyyden ja talouden hoitoa, mutta tämä ei ilmeisesti sovi hallituksen ideologiaan. Maailmalta – ja Suomesta – löytyy paljon tutkimustietoa siitä, että matala koulutustaso vaikeuttaa etenkin nuorten miesten työllistymistä. Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta pelkän peruskoulun varassa. Korkealentoisten visioiden asemesta yksi koulutuksellinen ja täsmätoimi olisi SDP esittämä oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen. Aikanaan esitys tyrmättiin epäortodoksisena.

Nyt muistakin puolueista on alkanut nousta esitystä tukevia näkemyksiä. Jos vertaa koulutustason vaikutusta, niin jo koulutustason nosto perusasteesta toiseen asteeseen parantaisi Suomen työllisyyttä merkittävästi. Koulutus myös pidentää työuria – ja samalla yhteiskunnan verotulot kasvavat. Pelkän perusasteen varassa olevien työura on noin kymmenen vuotta lyhempi kuin paremman koulutuksen saaneilla.

AVAINSANAT

Tietämättömyys lisää pelkoa, sanoo Henry Hedman, joka toivoo Suomeen romanikansanedustajia: ”Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani”

Kuva: Jari Soini

”Mä näytän vielä teille, että mekin olemme ihmisiä”-ajatus oli voimakkaana opetusneuvos Henry Hedmanin mielessä jo lapsena. Hän muistaa kerran oman perheensä päässeen yöpymään saunaan.

Sieltä piti lähteä aikaisin aamulla, etteivät muut näkisi romanien yöpyneen heillä. Terve itsetunto on tuonut mukanaan rohkeuden tarttua toimeen ja esiintyä.

– Suurin osa ihmisten peloista ja kielteisistä asenteista johtuu tietämättömyydestä tai jostakin kielteisestä kokemuksesta.

Jotkut miettivät jopa paikkakunnalta muuttamista kuullessaan romaniperheen muuttavan naapuriin. Näin kävi myös Hedmanien kohdalla. Ennakkoluulot murenivat tutustumisen kautta.

– Mikään asia ei ole liian vaikeaa, kun haluamme ottaa toisen kulttuurin huomioon ja samalla kunnioittaa omaa kulttuuriamme.

Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Opiskelijoiden keskuudessa Hedman on voinut huomata valtavan muutoksen asenteissa pääväestöön kuuluvan ja romanin tutustuessa. Vaikka romanien tilanne on Suomessa parantunut esimerkiksi koulutuksen ja asuntojen suhteen, tehtävää on vielä paljon.

– Stereotypiat ovat saaneet uusia muotoja, mutta ne ovat edelleen esteenä. Vuorovaikutus ei tahdo onnistua. Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Tunsin katseet niskassani.

Romanit ovat Hedmanin mukaan keskenään samalla viivalla ilman hierarkiaa. Hänestä hienointa heidän kulttuurissaan on kunnioituksen osoittaminen itselle ja toisille.

– On tavattoman paljon niitä romaneita, jotka viettävät hiljaista ja rauhallista elämää haluten tehdä töitä tai he ovat töissä.

Hedman oli Suomen edustajana Auschwitz-Birkenaun kansainvälisessä komiteassa 2013–2015. Jo edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentikko Outi Ojala oli suositellut häntä Erkki Tuomiojalle. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän otti esille romanien tilanteen.

– Tunsin katseet niskassani.

Hedman kiinnostui romanien holokaustista. Hänen mukaansa romaneille ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta, ei vieläkään.

– Romaneja tapettiin keskitysleireillä kuusisataatuhatta, toista miljonaa metsissä ja muissa paikoissa. Osa kuoli nälkään ja tauteihin eri maissa.

Romanien kärsimys on haluttu Hedmanin mukaan vaientaa, koska Suomesta ei annettu yhtäkään romania keskitysleirille.

– Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapettiin kokonaisia romaniyhteisöjä.

Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Hedmanista on erityisen tärkeää miettiä, kenelle antaa äänensä demokraattisessa yhteiskunnassa, ettei historia toistaisi itseään. Ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamisen tulisi olla etusijalla. Hedmanin toiveena on saada eduskuntaan myös romanikansanedustajia.

– Tiedon pitäisi vaikuttaa ja saada aikaan jopa asennemuutosta. Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Yllättävän monella pääväestöönkin kuuluvalla on romanitausta. Turvapaikahankijoiden tulo on parantanut romanien asemaa Suomessa. He ovat jo tuttuja kaukaa tulleisiin verrattuna.

– Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani.

Lue koko laaja Henry Hedmanin haastattelu torstain 23. marraskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT