EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina, että Suomi ei sido itseään tiukimpaan yhden prosentin nettomaksajien ryhmään.

EU:n budjetti on ollut noin yhden prosentin jäsenmaiden yhteenlasketusta kansantuotteesta. Brexitin ja EU:lle kaavailtujen uusien tehtävien takia komissio on kuitenkin varoittanut, ettei se enää riitä, vaan suuruus voisi olla noin 1,1 prosenttia.

Hallitus linjaa, että Suomen nettomaksuosuuden on oltava “kohtuullinen ja oikeudenmukainen”.

Joustonvaraa perustellaan sillä, että näin Suomi pystyy paremmin tavoittelemaan hyvää tulosta maataloustuissa ja alueille suunnatuissa koheesiorahoissa kuten myös ajamaan rahaa uusiin tehtäviin kuten puolustukseen ja maahanmuuttoon.

Muun muassa Saksa on osoittanut halua joustaa budjetin koossa kuten myös Baltian maat, Unkari ja Puola.

Tulevien vuosien budjettikehyksistä on tarkoitus keskustella ensi viikon perjantaina epävirallisessa huippukokouksessa.

Suomi ei näytä lämpenevän ehdotuksille yhteiseurooppalaisesta vaalikamppailusta.

EU-vaalien monikansalliset vaalilistat ja komission puheenjohtajan valinta kärkiehdokkaiden joukosta eivät Suomelle kelpaa.

EU-maat neuvottelevat parasta aikaa tavasta, jolla keskeiset henkilövalinnat tehdään, kun nykyinen vaalikausi ensi vuonna päättyy. Varsinkin Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puhunut voimakkaasti monikansallisten vaalilistojen puolesta.

Euroopan parlamentti on puolestaan antanut voimakkaan tukensa sille, että myös ensi vaaleissa jokainen EU-puolue valitsee oman kärkiehdokkaansa, joka on ehdolla komission johtoon.

Britannian jättämiä parlamenttipaikkoja ei Suomen mielestä pitäisi jakaa muiden maiden kesken. Suomi kieltäytyy näin samalla itse yhdestä lisäpaikasta, joka sille olisi ollut tulossa.

Suomi vastustaa myös komission ajatusta yhdistää komission sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat.

STT–ANNIINA LUOTONEN