– Pointti on se, että en tiedä, mikä hallituksen ajatus on ollut, että miksi tehtiin nämä kolmen miljardin menojen lisäykset, mikä se heidän kuva tässä suhdannetilanteessa on ollut. Jos kysytään minun henkilökohtaista mielipidettäni, niin minä luulen, että hallituksen ajatus on ollut se, että yritetään turvata työllisyyden taso tai mahdollisesti nousu pumppaamalla kysyntää lisää talouteen, arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen perustelee neuvoston raporttia Demokraatille.

Nykyinen hallitus on päättänyt lisätä pysyviä menoja 1,4 miljardilla eurolla, mitä katetaan työllisyyttä petraamalla ja verotusta kiristämällä. Lisäksi enintään kolmen miljardin potti on varattu tulevaisuusinvestointeihin.

Arviointineuvoston mielestä julkisyhteisöjen alijäämän kasvattaminen juuri suhdannehuipun jälkeen sisältää riskejä.

Tarkoittaako hän siis säästö- tai leikkauslinjalle siirtymistä?

– Finanssipolitiikkaa voidaan kiristää myöskin verotuksen kautta, mutta mikä verotus sitten otetaan käyttöön, on eri kysymys. Onko niin, että tämän hetken kasvu nojaa yksinomaan yksityiseen kulutukseen. Jos näin on ja meillä on liikakysyntätilanne taloudessa, silloin on luontevaa ajatella, että meidän pitää katkaista yksityisen kulutuksen kasvua, Vilmunen toteaa.

Miten verotusta sitten voitaisiin käytännössä rukata.

– Varmasti tämän hallituksen kohdalla olisi se, että nostetaan esimerkiksi välillistä verotusta ja kompensoidaan se sitten pienempituloisille. Sehän pitäisi sitten yhtä aikaa huolen siitä, että katkaistaan kysyntää ja siirretään resursseja pienituloisille. Se on sillä tavalla sopusoinnussa sen kanssa, joka jo tehtiin, kun nostettiin energiaverotusta. Sehän kompensoitiin matalatuloisille.

Oppositiopuolue kokoomuksessa on puhuttu miljardin veronalennuksista (tosin esimerkiksi haittaveroilla kompensoiden).

– En minä oikein usko siihen, että veronalennus olisi tässä suhdannetilanteessa se oikea tapa tehdä se. Enemmänkin pitäisi katsoa verotuksen rakennetta, onko se kohdallaan. Kuitenkin se verotuksen rakenne ohjaa käyttäytymistä voimakkaasti, Vilmunen huomauttaa.

Vilmusen mukaan pitäisi katsoa, onko välillisten ja tuloverojen suhde kohdallaan ja toisaalta pääoma- ja ansiotulojen verotus.

Jos arviointineuvosto ei suhtaudu vallitsevassa suhdannetilanteessa suopeasti valtion omaisuuden myyntiin hallituksen listalleen piirtämiä investointeja varten, Vilmusen mukaan näihin investointeihin ei pitäisi käyttää myöskään velkaa.

– Velka ja omaisuuden myynti vaikuttaa rahoitusasemaan samalla tavalla. Nyt kysymys on lähinnä siitä, että jos siellä on kulutuksia muistuttavia asioita siellä listalla, niin niitä ei ole ehkä tässä tilanteessa järkevä rahoittaa velalla tai sitten omaisuuden myynnillä. Pitäisi keskittyä siihen, että olisi hyvä investointiohjelma. Se tarkoittaa sitten sitä, että ne investoinnit tuottavat, hän täsmentää.

Vilmunen näkee, että koulutukseen ja korkeakoulutukseen pitäisi investoida voimakkaasti ja lyhentää valmistumisaikaa. Näin saataisiin työmarkkinoille koulutettua väkeä, minkä hän näkee olevan kasvun kannalta avainasemassa.

Vilmunen ja arviointineuvosto peräävät pitkäjänteistä talouden suunnittelua.

– Muistan ne hallitukset, joilla oli kehysraamit, ainoastaan voi lisätä menoja jos ne on budjetin sisältä. Lipponenhan (sd.) sen aloitti. Se on sitä pitkän aikavälin kestävyydestä huolehtimista, että tulon täytyy löytyä budjetin sisältä.