Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Hallitut muuttoliikkeet ovat Euroopan etu

Kari Hulkko

Kansakunnat ovat syntyneet muuttoliikkeiden kautta. Muuttoliikkeet olivat helpompia aikana, jolloin maapallolla oli vain muutamia kymmeniä tai satoja miljoonia ihmisiä. Ne, jotka aikanaan tulivat jääkauden alta vapautuneeseen Suomeen, eivät silloin syrjäyttäneet alkuperäistä kantaväestöä toisin kuin niissä usein väkivaltaisissa prosesseissa, jotka myöhemmin synnyttivät uusia valtiota.

Antti Vuorenrinne

7,3 miljardin ihmisen asuttamassa maailmassa kokonaan uusia valtioita muodostavat muuttoliikkeet eivät ole enää mahdollisia, mutta se ei muuttovirtoja pysäytä. Valtiot, joista monet ovat aikanaan olleet homogeenisiä, joutuvat väistämättä toteamaan, että ovat peruuttamattomasti monikulttuurisia, monietnisiä, moniuskonnollisia ja usein myös monikielisiä maita.

Maailmassa on yli 230 miljoonaa siirtolaista. Siirtolaisuus on kasvava ilmiö, jonka pysäyttäminen ei ole mahdollista, eikä myöskään toivottavaa. Oikein hallittuina muuttoliikkeet ovat sekä vastaanottaville maille että muuttaville ihmisille hyvinvointia kasvattava mahdollisuus.

Eurooppaan suuntautuva muuttoliike on hyvin monipuolista: tänne tullaan muun muassa työteon takia, perhesyistä, turvapaikanhakijoina ja pakolaisina. On myös EU:n sisäistä vapaata liikkuvuutta, joka on EU:n sisämarkkinoiden tärkeä pilari.

Monille kymmenille lähtömaille siirtolaisten pienistäkin minimituloistaan säästämä ja kotimaahan palautettujen rahalähetysten summa on jo kolme kertaa suurempi kuin koko virallinen kehitysapu.

Tilanne Välimerellä on kestämätön

Osana muuttoliikettä pakolaistilanne on tällä erittäin huolestuttava. Maailmassa oli vuoden 2013 loppuun mennessä 16,7 miljoonaa pakolaista, 33,3, miljoonaa sisäisesti siirtymään joutunutta eli niin sanottua maan sisäistä pakolaista ja 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa.

Konfliktit Euroopan naapurustossa aiheuttavat kuolemaa ja tuhoa pakottaen ihmisjoukkoja liikkeelle. Syyria on nopeasti noussut maailman pahimmaksi pakolaiskriisiksi. Syyrialaispakolaisia on jo 3,8 miljoonaa.

Tilanne Välimerellä on kestämätön ja äärimmäisen huolestuttava. Meriteitse Eurooppaan saapuneiden pakolaisten ja siirtolaisten määrä lähes nelinkertaistui vuoden 2014 aikana ja yli 3500 ihmistä kuoli pyrkiessään Eurooppaan ja yrittäessään ylittää Välimerta. Tämän alkuvuoden aikana kuolleita on jo yli 300.

Vastaanottopaineet kohdistuvat ennen kaikkea EU:n eteläisiin jäsenmaihin. Suomi ei voi kääntää selkäänsä, vaan meidän on kyettävä osoittamaan solidaarisuutta.

Pakolaisten uudelleensijoittaminen kolmansista maista eli niin sanottu kiintiöpakolaispolitiikka on tärkeä keino lievittää globaalia pakolaistilannetta. Suomen kiintiö on viime vuosina ollut 750 henkilöä. Määrää nostettiin viime vuonna 300 henkilön lisäkiintiöillä, kuten tehdään myös tänä vuonna. Pakolaismäärä on kasvanut nopeasti, joten Suomenkin tulee harkita kiintiötä ja nostaa sitä pysyvästi korkeammalle tasolle.

Liikkuvuutta ei voi pysäyttää

Eurooppa ei voi pysäyttää rajoittavilla toimilla liikkuvuutta, vaikka monet näin uskottelevatkin. EU:n politiikan tulee heijastaa monitahoisuutta ja perustua tutkitulle tiedolle. On kehitettävä laillisen maahantulon mahdollisuuksia, edistettävä integraatiopolitiikkaa, sekä torjuttavaa vihapuhetta ja rasismia.

EU voi puuttua pakottavaan muuttoliikkeeseen liittyviin taustatekijöihin tukemalla kolmansia lähtö- ja kauttakulkumaita muun muassa rakentamalla demokraattisia instituutioita, lisäämällä alueellista vakautta sekä vähentämällä köyhyyttä.

Maahanmuuttopolitiikassa lähtökohtana on maahanmuuttajien ihmisoikeuksien täysimääräinen turvaaminen ja kunnioittaminen. Periaatteiden ja eletyn todellisuuden välillä on usein suuri ero. Kaikki eivät ole ymmärtäneet vierastyövoimaa tuoneissa Saksassa ja Ruotsissa jo 60-luvulla tehtyä havaintoa: luulimme tuovamme työvoimaa, mutta saimmekin ihmisiä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE