”Haluamme luoda painetta” – EU-maa teki rajun ratkaisun

Muuttoliikkeen hillitseminen on kohtalonkysymys Euroopan unionille, sanoo Itävallan sisäministeri Johanna Mikl-Leitner.

Itävallan ja Balkanin maiden ministerit ovat kokoontuneet Wieniin etsimään keinoja, joilla rajoittaa Eurooppaan pyrkivien määrää.

Maat ovat ryhtyneet viime päivinä itsenäisiin toimiin ja kiristäneet merkittävästi rajavalvontaansa. Sen takia yhä useamman pakolaisen tie on noussut Balkanilla pystyyn.

Itävalta on saanut Saksan ja EU-komission hermostumaan asettamalla päivittäisen katon maahanpyrkijöille. Sisäministeri Mikl-Leitnerin mukaan itsenäiset ratkaisut johtuvat siitä, että muuttoliikettä ei ole saatu rajoitettua EU:n yhteisin toimin.

– Haluamme luoda painetta, jotta EU voi löytää ratkaisun, hän sanoi Wienissä.

EU-komissio on varoittanut, että omaehtoiset toimet uhkaavat suistaa Balkanin maat ja etenkin Kreikan humanitääriseen kaaokseen. Kreikkaan on pakkautunut tuhansia pakolaisia, koska Makedonia estää heidän pääsynsä Kreikan rajan yli.

Kreikka on raivostunut siitä, että sitä ei ole kutsuttu Wienin kokoukseen.

Itävallan sisäministeri sanoo olevansa toiveikas, että EU:n yhteinen ratkaisu löytyy. EU:n pakolaispolitiikka nojaa vahvasti Turkin apuun, mutta toistaiseksi yhteistyö ei ole tuottanut toivottua tulosta.

Keskustelua aiheesta

Venäjä kielsi Avoin Venäjä -liikkeen

Kuva: Thinkstock

Venäjä on kieltänyt Avoin Venäjä -liikkeen, jonka on tarkoitus järjestää lauantaina hallitusta vastustavia mielenosoituksia ympäri maata, kertoo muun muassa Moscow Times.

Venäjän pääsyyttäjä on julistanut järjestön ”ei-toivotuksi”.

Avoimen Venäjän perustaja on maanpaossa elävä entinen oligarkki Mihail Hodorkovski.

 

 

AVAINSANAT

Turkin kansanäänestys Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Kuva: Lehtikuva
Turkin kansanäänestys menee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Turkin pääoppositiopuolue CHP on kertonut vievänsä presidentin valtaoikeuksia laajentaneen kansanäänestyksen tuloksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Sen valitus koskee vaalilautakunnan päätöstä hyväksyä leimaamattomat äänestyslaput mukaan ääntenlaskuun.

Turkin korkein oikeusaste on kieltäytynyt käsittelemästä CHP:n valitusta.

STT-AFP–AP, Ankara

EU-komissiolta rajut ukaasit Unkarille – Yliopiston sulkeminen oli viimeinen pisara

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Ihmiset osoittivat mieltään Central European Universityn sulkemista vastaan Budapestissa huhtikuussa.

EU-komissio on päättänyt ottaa ensimmäisen askeleen, jolla se aloittaa rikkomusmenettelyn Unkaria vastaan. EU ei hyväksy maan lakiuudistusta, joka on johtamassa tunnetun yliopiston sulkemiseen.

Euroopan komission sivuilla kerrotaan, että EU:n perussopimusten mukaan komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn EU-maata vastaan, jos tämä laiminlyö EU-lainsäädännön täytäntöönpanon. Komissio voi viedä asian unionin tuomioistuimeen, joka voi määrätä EU-maalle taloudellisia seuraamuksia.

Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman vanhempi tutkija Kristi Raik pitää rikkomusmenettelyn aloittamista poikkeuksellisena ja järeänä toimenpiteenä.

– Rikkomusmenettelyssä ei ole käsittääkseni aikaisemmin menty näin pitkälle. Puolan kohdalla on meneillään jonkinasteinen Euroopan komission selvitys, mutta sen etenemisessä ollaan oltu hyvin varovaisia, Raik täsmentää.

EU on antanut Unkarille prosessin käynnistämisestä virallisen ilmoituksen, johon maa voi vastata. EU päättää jatkosta tämän jälkeen.

Kovimmillaan rikkomusmenettelyn seurauksena EU saattaa pysäyttää tukirahojen maksamisen Unkarille, tai rajoittaa Unkarin äänioikeutta EU:ssa.

Raikin mukaan rikkomusmenettelyssä edetään askel askeleelta ja prosessin voi keskeyttää. Kovimmillaan rikkomusmenettelyn seurauksena EU saattaa puolestaan pysäyttää tukirahojen maksamisen Unkarille, tai rajoittaa Unkarin äänioikeutta EU:ssa.

Unkarin pääministeri Viktor Orban puolustaa tänään kovan arvostelun kohteeksi joutunutta politiikkaansa Euroopan parlamentissa. EU on syyttänyt Unkaria unionin perusarvojen ja oikeusvaltioperiaatteen loukkaamisesta.

Unkari on muun muassa kieltäytynyt ottamasta vastaan turvapaikanhakijoita EU:n sisäisin siirroin. Myös maan päätöstä sulkea kaikki turvapaikanhakijat rajalla sijaitsevalle konttileirille on arvosteltu.

Viimeksi kohua Unkarissa on herättänyt amerikkalaisen suursijoittajan George Sorosin perustamaa yliopistoa uhkaava sulkeminen. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tapaa Sorosin huomenna.

Tutkija Raik näkee Central European Universitya uhkaavan sulkemisen olevan EU:lle viimeinen pisara laajemmassa kokonaisuudessa.

– Unkarissa on rajoitettu oikeusvaltion ja vapaan median toimintaa, ja nyt vielä vapaata tutkimusta. Nähtävissä on erilaisia autoritääriseen suuntaan menevän poliittisen kehityksen ilmentymiä.

Raik toteaa koko ajan olevan kyseenalaisempaa, missä määrin Unkari noudattaa EU:n perusarvoja.

Komissio on seurannut huolestuneena myös hallituksen kansalaisille lähettämää Stop Brussels -kyselyä, jossa kysytään, miten kansalaiset haluaisivat muuttaa EU-politiikkaa. Komissaari Valdis Dombrovskis kertoi keskiviikkona, että EU aikoo korjata kampanjassa liikkuvia useita selvästi virheellisiä tai harhaanjohtavia väittämiä.

Unkarissa on myös tekeillä lakiesitys, joka velvoittaisi yli 23 000 euron arvosta ulkomaista tukea saavat kansalaisjärjestöt rekisteröitymään.

Unkarin mukaan EU sekaantuu sen sisäisiin asioihin ja uhkaa maan itsenäisyyttä.

Brexit-neuvotteluille haetaan asetelmia – May ja Juncker tapaavat

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Britannian pääministeri Theresa May ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tapaavat tänään Lontoossa. Tapaamiseen osallistuu myös Euroopan unionin brexit-neuvotteluja johtava Michel Barnier.

Juncker on jo kolmas EU:n nokkamies, joka saapuu Mayn puheille. Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani käväisi Downing Streetillä vajaa viikko sitten ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk alkukuusta.

Mayn edustajan mukaan lukuisat tapaamiset EU:n johdon kanssa osoittavat, että Britannia lähtee neuvotteluihin ”rakentavalla tavalla ja täynnä hyvää tahtoa”.

– Tämän päivän kokouksessa tuskin on paljonkaan substanssia. Osapuolet kertaavat lähtökohtansa brexit-neuvotteluihin, arveli Hanbury Strategy -laitoksen edustaja Nina Schick.

Schickin mukaan EU:n jyrkkä neuvottelulinja voi vielä yllättää britit.

– Jos ajatellaan positiivisesti, Britannian odotuksia neuvotteluista voi pitää optimistisina. Huonoimmillaan kyse voi kuitenkin olla siitä, että Britanniassa ei lainkaan ymmärretä, mitä EU:ssa halutaan, Schick kiteytti.

EU-maiden johtajat kokoontuvat lauantaina hyväksymään suuntaviivat neuvotteluille. Itse neuvottelut alkavat vasta kesäkuussa, sen jälkeen kun Britanniassa on käyty ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Näin USA:ssa: Lääkeaine loppumassa – tuli kiire teloituksille

Kuva: Thinkstock

Yhdysvalloissa Arkansasin osavaltio on teloittanut kaksi vankia samana päivänä. Osavaltio kiirehtii teloituksia, koska niissä käytettävän lääkeaineen käyttöaika on umpeutumassa. Lääkettä ei saada lisää, sillä lääkeyhtiöt eivät halua toimittaa sitä vankien surmaamiseen.

Teloitukset tehtiin maanantaina. Kyseessä oli ensimmäinen kerta 17 vuoteen, kun Yhdysvalloissa teloitetaan kaksi ihmistä samana päivänä.

Molemmat teloitetut miehet oli tuomittu kuolemaan 1990-luvulla.

Arkansasin alkuperäisenä tarkoituksena oli teloittaa kahdeksan vankia 11 päivässä. Heistä kolme on nyt teloitettu. Neljä vankia on saanut lykkäyksen.

Seuraava teloitus on suunniteltu torstaiksi.