Kirjallisuus

”Halusimme löytää teräviä ehdokkaita” – kirjallisuuden Finlandiaa tavoittelee kuusi teosta

Lehtikuva / Markku Ulander
Tommi Liimatta, Jaakko Yli-Juonikas, Juha Hurme, Hanna Hauru, Miki Liukkonen ja Cristina Sandu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Lehtikuva / Markku Ulander
Tommi Liimatta, Jaakko Yli-Juonikas, Juha Hurme, Hanna Hauru, Miki Liukkonen ja Cristina Sandu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Lehtikuva / Markku Ulander
Tommi Liimatta, Jaakko Yli-Juonikas, Juha Hurme, Hanna Hauru, Miki Liukkonen ja Cristina Sandu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat on julkistettu. Palkintoa tavoittelevat muun muassa Juha Hurme teoksella Niemi, Miki Liukkonen romaanilla O ja Jaakko Yli-Juonikas teoksella Jatkosota-extra.

Muut ehdokkaat ovat Hanna Haurun Jääkansi, Tommi Liimatan Autarktis ja Cristina Sandun Valas nimeltä Goliat.

Palkinnon saajan valitsee ministeri, ihmisoikeuksien puolustaja Elisabeth Rehn. Voittaja julkistetaan 29. marraskuuta.

Valintalautakunnan puheenjohtajana toimi kulttuuritoimittaja Aleksis Salusjärvi ja jäseninä entinen kirjakaupan päällikkö Eva Uggla ja tuottaja Heidi Backström.

Salusjärvi kertoi julkistamistilaisuudessa, että raadin kolme jäsentä lähestyivät kirjoja aivan eri näkökulmista.

– Eva Uggla on kirjakauppiaana lukemisen suuri ystävä. Hän osaa hahmottaa tekstejä hyvin erilaisten lukijoiden näkökulmista. Heidi Backström tunnistaa tuottajana loistavasti sellaiset teokset, jotka tuovat uusia näkökulmia kirjallisuuteen ja kulttuuriin laajemminkin. Minä taas keskityin teosten kieleen, ja innostun uusista tavoista kirjoittaa proosaa.

Salusjärvi kuvaili työtä luultua vaikeammaksi.

– Riitasointuja syntyi paljon, kun jonkun kirjan nostattamat reaktiot eivät useinkaan saaneet samankaltaista vastakaikua kanssalukijoissa. Riitaisuuden lisäksi olimme raivokkaan rehellinen raati, joka ei kaihtanut tuoda lukukokemustaan esille keskusteltavaksi ja ruodittavaksi.

Hänen mukaansa keskustelut koskivat etupäässä sitä, mitkä ovat Finlandia-palkinnon kriteerit.

– Miten romaaneja ylipäätään voi lukea suhteessa toisiinsa? Taidettahan tulisi kokea teos kerrallaan eikä ilmiönä.

Hyvän taideteoksen tunnistaa siitä, että se auttaa elämässä eteenpäin.

Salusjärvi korosti, että realistisen proosan perinne on Suomessa vahva. Samaten suomalaisia kirjailijoita kiehtoo erityisesti Suomen lähihistoria.

– Jos tänä vuonna ilmestyneestä proosakirjallisuudesta valitsee sattumanvaraisesti yhden teoksen, se sijoittuu todennäköisimmin jatkosodan aikaan, ja tarinalla on heterodiegeettinen kertoja sekä suljettu loppu.

Valintalautakunnan puheenjohtaja muistutti, että taiteen kokeminen on henkilökohtaista.

– Hyvän taideteoksen tunnistaa siitä, että se auttaa elämässä eteenpäin ja sen ääreen palaa elämän käännekohdissa. Tämä oli työmme lähtökohta. Mietimme myös, minkälaisille ihmisille mikäkin kirja on tärkeä, minkälaista maailmankatsomusta teokset edustavat, ovatko havainnot riittävän kiinnostavia ja tarkkoja. Moraalisesta selkärangasta annoimme lisäpisteitä.

Salusjärven mukaan raati arvosti myös niitä kirjoja, jotka saivat itkemään – sekä uudenlaisia ääniä kirjallisuudessa.

– Lopulta työmme kilpistyi sellaisen päätöksen tekemiseen finalisteista, jonka kanssa voimme elää – sillä lähtökohtaisesti tällaisessa raatityössä ei voi välttää epäonnistumista. Silti vältimme kompromissien tekemistä. Halusimme löytää teräviä ehdokkaita, Salusjärvi perusteli.

Viime vuonna palkinnon sai Jukka Viikilä romaanistaan Akvarelleja Engelin kaupungista.

Finlandia-kirjallisuuspalkinto on perustettu vuonna 1984. Ensimmäisen palkinnon sai Erno Paasilinnan teos Yksinäisyys ja uhma.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat