Politiikka

Hälytyskellot soivat – parlamentaarinen työryhmä koulutuspolitiikkaa pelastamaan?

Jukka-Pekka Flander
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.)
Jukka-Pekka Flander
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.)
Jukka-Pekka Flander
Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.)

Kansanedustajat, sivistysvaliokunnan jäsenet Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ja Mikaela Nylander (r.) ehdottavat parlamentaarista työryhmää pohtimaan koulutuspolitiikan strategiaa, visioita ja tulevaisuuden kuvaa hallitusohjelmaa pidemmäksi ajaksi. Työryhmä laatisi sivistyspoliittisen selonteon jossa hahmotellaan koulutuspoliittisia tavoitteita ja keinoja päästä tavoitteisiin nykyisten resurssien puitteissa.

Edustajat ovat jättäneet aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

– Koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen panostaminen on meille suomalaisille välttämätöntä, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa. Taloudellisesti vaikeina aikoina koulutusta ei saa nähdä vain kulueränä, vaan keinona synnyttää uutta kasvua. Suomalaisten osaamistason nostaminen on yksi hallituksen linjauksista ja tämän saavuttamiseksi tarvitaan nyt yhteisiä toimenpiteitä. Suomi pärjää vain edelläkävijäosaamisella, Eloranta toteaa.

Koulutuksesta on tämän hallituskauden aikana tehty suuria leikkauksia, edustajakaksikko muistuttaa.

– Myös tästä syystä olisi erityisen tärkeää ottaa laajemmin kantaa siihen, miten voimme niukentuvilla resursseillamme tavoitella maailman osaavimman kansakunnan asemaa. Päätöksiä tehdessä pitäisi tehdä arviointeja myös siitä, miten ja mihin päätökset vaikuttavat ja niiden tulisi perustua tukittuun tietoon. Myös mittavien säästöjen taustalla tulisi olla parlamentaarinen, kaikkien puolueiden yhteinen visio ja kokonaisvaltainen kuva sivistyksestä.

Myös mittavien säästöjen taustalla tulisi olla parlamentaarinen, kaikkien puolueiden yhteinen visio ja kokonaisvaltainen kuva sivistyksestä.

Elorannan ja Nylanderin mielestä leikkaukset toteutetaan tällä hetkellä ilman koulutuspoliittisia pitkäjänteisiä ja kokonaisvaltaisia linjauksia.

– Esimerkkeinä voidaan mainita ammatillinen koulutus, jossa leikkaukset toteutetaan vuonna 2017, mutta ammatillisen koulutuksen uudistuksen sisältöä koskeva lainsäädäntö joka sisältää normit ja ohjauksen astuu voimaan vasta vuonna 2018. Myös korkeakoulusektoriin kohdistuu voimakkaita säästöpaineita, ja näitä säästöjä tullaan toteuttamaan ilman selkeää korkeakoulupolitiikkaa joka ohjaisi tätä prosessia.

Yksi hallituksen kärkihankkeista on edistää perusopetuksen digitalisaatiota.

– Tarve digiloikalle onkin suuri, mutta perusopetuksessa ollaan vielä kaukana tästä tavoitteesta. Myös digioppiminen tarvitsee kansallista ohjausta ja laatukriteerejä sen toteutumiseen. Samoin kansainvälistyminen, koulutuksen tasa-arvo ja elinikäinen oppiminen ovat teemoja, joissa parlamentaarinen sivistyspoliittinen linjanveto olisi paikallaan, RKP:n Mikaela Nylander painottaa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat