Omakuva: Maaret Ollila – ”Olen koko kunnan edustaja, en vain yhden kylän tai asian ihminen”

Maaret Ollilla kotiseudullaan Posiolla.

Maaret Ollila nousi Hausjärven valtuustoon kevään kuntavaaleissa. Hän asuu tällä hetkellä Hausjärven Ryttylässä, mutta on kotoisin Posiolta.
– Olen yksin asusteleva 58 – vuotias lähihoitaja. Nykyisen työurani yli kaksikymmentäyksi vuotta (21) olen tehnyt Hausjärven kunnan vanhustenhuollossa, josta viimeiset neljä vuotta Helmikoti – nimisessä yksikössä.

Maaretille tärkeää on päästä vuosittain pohjoiseen Posion karuihin ja kauniisiin maisemiin. Hän toimii myös sukuseurassa puheenjohtajana, joka on mukava harrastus työn ohella.

– Kuntapäättäjäroolin takana pyrin olemaan asioista selkoa ottava, kuunteleva, tarkkaileva sekä asioita eteenpäin vievä henkilö. Olen myös koko kunnan edustaja, en vain yhden kylän tai asian ihminen.

Ensimmäisen kerran kun Maaretia pyydettiin mukaan kuntapolitiikkaan, hän oli juuri aloittanut kautensa ammattiliiton
liittohallitusjäsenenä.

– Tästä syystä mukaan lähteminen viivästyi ja olin vaaleissa mukana lopulta kahdeksan vuotta sitten. Tuolloin jäin
ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja tästä kipinä jäi itämään. Kevään vaaleissa pääsin läpi. Varavaltuutettuna pääsin viime kaudella osallistumaan lähes kaikkiin valtuuston kokouksiin ja olin myös viimeiset kaksi ja puolivuotta kunnanhallituksen jäsenenä.

Kokemusta päätöksenteosta Maaret Ollilalle on kertynyt lisäksi sivistyslautakunnan varapuheenjohtajan tehtävässä.

– Kuntapolitiikassa innostaa vaikuttamisen mahdollisuus ja kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon ja siksi olen
mukana.

Maaret Ollila näkeekin haasteena työpaikkojen säilymisen omassa kunnassa ja tämän hetkisten palveluiden ylläpitämisen sekä kulkuyhteyksien säilyttämisen.

Ollila on parhaillaan paitsi valtuutettu Hausjärvellä, myös kunnanhallituksen jäsen, Kiertokapula Oy:n hallintoneuvoston
jäsen, veteraaniasiain neuvottelukunnan jäsen ja Hausjärven talo Oy: n yhtiökokousedustaja. Hän toimii myös oman puolueosastonsa Hausjärven Demarit ry:n sihteerinä.

– SDP: n olen aina kokenut itseäni puhuttelevaksi ja omia arvojani edustavaksi puolueeksi. Omassa kunnassani Hausjärvellä koen parhaaksi puoleksi kylien erilaisuudet sekä mahdollisuudet mm. ulkoiluun ja harrastuksiin. Maaston moninaisuus ja vehreys etenkin kesällä herää eloon ja kukoistukseen.

Tehtävää riittää ja Maaret Ollila näkeekin haasteena työpaikkojen säilymisen omassa kunnassa ja tämän hetkisten palveluiden ylläpitämisen sekä kulkuyhteyksien säilyttämisen.

– Voisimme harkita esimerkiksi tyhjien tilojen vuokraamista ja ostamista erilaisten toimijoiden käyttöön. Mainostamalla tiloja ja informoimalla eri tahoja tilojen käyttömahdollisuuksista voisimme saada myös uusia yrittäjiä ja työpaikkoja alueelle.

Jos Maaretilla olisi mahdollisuus korjata jokin asia päätöksenteossa, se olisi päättäjien jalkautuminen kunnan alueella oleviin palveluihin osallistumalla päivän töihin. – Olisi tärkeätä, että tiedettäisiin mistä päätetään, kun päätöksiä tehdään, Ollila summaa.

Omakuva -juttusarjassa esittelemme kuntapolitiikan toimijoita piirin alueelta.

Keskustelua aiheesta

Filatov: Työ ei saa tappaa

Kuva: Thinkstock

Euroopan unioni tarjoaa parhaat välineet kansalaisten suojelemiseen, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden, reilumman työelämän sekä yhteisen vaikutusvaltansa kasvattamiseen, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) sanoo. Hän puhui Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta käsittelevässä tilaisuudessa Kumppanuustalolla Hämeenlinnassa maanantaina.

– Maailmassa, jossa erilaiset uhat ja epävarmuustekijät lisääntyvät, tarvitaan kansallisvaltiota vahvempia hartijoita edistämään reilumman kaupan ja työelämän pelisääntöjä.

Koko maailmassa kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan työnsä vuoksi kuolee yli 2 miljoonaa ihmistä vuosittain. Joka päivä 5000 ihmistä kuolee työtapaturmien ja työperäisten sairauksien vuoksi.

Tulokset ovat menneet huonompaan suuntaan mm. Kiinassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Työturvallisuus on jakautumassa kahtia. Osassa maailmaa työolot paranevat, mutta osa kilpailee yhä keinoilla, jotka vaarantavat jopa työntekijöiden hengen.

-Suomi ei yksin kykene muuttamaan maailman työelämän pelisääntöjä paremmaksi, mutta Euroopan unionilla jo enemmän painoarvoa, kunhan sitä halutaan käyttää.

– Maailmassa, jossa erilaiset uhat ja epävarmuustekijät lisääntyvät, tarvitaan kansallisvaltiota vahvempia hartijoita edistämään reilumman kaupan ja työelämän pelisääntöjä.

-Eurooppa voi toimia esimerkkinä siitä, että vahva globaali kilpailukyky ja sosiaalinen ulottuvuus voidaan yhdistää. Ne jopa tukevat toinen toisiaan.

Euroopan unionilla on aina ollut sosiaalinen ulottuvuus ja se on tiiviisti kytköksissä alueen taloudellisiin päämääriin.

Työ- ja elinolojen kohentaminen ja sukupuolten tasa-arvo

EU:n keskeisiä tavoitteita siitä asti, kun naisten ja miesten samapalkkaisuusperiaate kirjattiin Rooman sopimuksiin vuonna 1957.

Sosiaalista ulottuvuutta on kehitetty rinnan sisämarkkinoiden syventämisen ja EU:n kansalaisuuden kanssa. Tämä on taannut yhdenvertaiset mahdollisuudet ja keskeiset oikeudet jäsenvaltioissa. Tästä periaatteesta ei saa luopua.

-Suomen on oltava aktiivinen EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäjänä. Se, että uudistukset pakottavat muuttamaan myös omaa lainsäädäntöämme ei saa olla inhimillisemmän unionin kehittämisen esteenä.

 

Keskustelua aiheesta

Omakuva: lahtelainen Maria Mäkynen – sivistyksen, tasa-arvon ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja.

Kuva on otettu Lahden matkakeskuksen edessä, josta Maria kulkee päivittäin töihin Helsinkiin. Asema-alueen kehittäminen osana Lahden menestystä on keskeistä.

Esittelyvuorossa on Maria Mäkynen. Hän on koulutuksen asiantuntija ja koulutuspäällikkö Työväen Sivistysliitossa. Maria kertoo olevansa ennen kaikkea sivistyksen, tasa-arvon ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja.

– Taustani on koulutuksen tutkijana ja poliittista kokemusta olen kerryttänyt useissa luottamustoimissa ja poliittisena avustajana kansanedustajille SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin, Ilmari Nurminen ja lyhyen aikaa myös Timo Harakka ja Nasima Razmyar.

Maria Mäkynen arvostaa kulttuuria ja taidetta, erityisesti vaihtoehtoinen ja kantaaottava kulttuuri puhuttelee häntä ja siksi hän viihtyy paljon taidegallerioissa, hämyisissä keikkabaareissa tai konemusiikkiklubeissa sekä filosofian kirjojen parissa viinilasi kädessä.

– Kiireisen ja aktiivisen elämäntyylimme takia pyhitämme aviopuolisoni Matias Mäkysen kanssa vapaa-ajan matkusteluun, mutta muulloin viihdymme erittäin hyvin yhdessä erilaisen yhteiskunnallisen aktiivisuuden parissa ympäri Suomea, Maria kertoo.

Henkilö kuntapäättäjäroolin takana

Kuntapäättäjäroolin takaa löytyy koulutussosiologian ja pian yhteiskuntatieteiden maisteri.

– Ammennan ajatukseni yhteiskuntatieteellisestä analyysista, jota yritän saada käytäntöön ja arjen päätöksiksi. Demokraattisen yhteiskunnan toiminnan ehto on sivistys ymmärtää itseensä ja ympäristöönsä vaikuttavia asioita sekä kyvykkyys toimia yhdessä muiden kanssa niiden puolesta. Siksi minulle koulutus ja kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys on meidän kaikkien kannalta keskeistä. Tasa-arvo ja resurssien tasainen jakautuminen on yhteiskunnan ja talouden vakauden kannalta perusteltuja arvoja. Näitä pyrin edistämään myös Lahdessa, jossa työttymyys ja koulutuksen periytyvyys on korkea, Maria Mäkynen painottaa.

Kuntapolitiikassa Maria Mäkynen haluaa vaikuttaa konkreettisesti rakkaan kotikaupunkinsa Lahden ja sen kaupunkilaisten menestykseen. Kuntapolitiikassa tehdään ne ratkaisut, jotka todella vaikuttavat ihmisten elämään; millainen peruskoulutus, millainen elinympäristö, millaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään ja tehdä töitä?

Ymmärrys yhteiskunnan kilpailuhenkisestä luonteesta ja yhdenvertaisen ihmisyyden puolustaminen on syy SDP:n valinnalle.

Maria haluaa päästä vaikuttamaan ennen kaikkea ihmisten mahdollisuuteen kehittää ja toteuttaa itseään. Hän toimii tällä hetkellä Lahden kaupunginvaltuutettuna ja sivistyslautakunnan jäsenenä sekä Wellamo-opiston johtokunnan puheenjohtajana. Hän on myös Vapaus valita toisin -yhdistyksen varapuheenjohtaja sekä Urheiluopistosäätiön hallituksen jäsen. Lisäksi hän toimii Lahden Työväen yhdistyksen johtokunnassa ja Hämeen piirin piirihallituksessa.

Vahva näkemys kestävästä politiikasta

SDP:n Maria valitsi, koska hän näkee, että kestävää politiikkaa on purkaa sortavia rakenteita ja arvioida kriittisesti yhteiskuntaa sen jatkuvassa muutoksessa rakentavasti yhteistyössä kehittäen kohti tasa-arvoista ja demokraattista yhteiskuntaa. Juuri ymmärrys yhteiskunnan kilpailuhenkisestä luonteesta ja yhdenvertaisen ihmisyyden puolustaminen on syy SDP:n valinnalle.

– Demareiden syväymmärrys taloudellisista lainalaisuuksista ja pyrkimys rakentaa taloutta ihmisten välineeksi eikä ihmistä talouden välineeksi ovat syitä miksi tämän puolueen itselleni valitsin. Yhden asian liikkeet ilmentävät ehkä tavoitteita selkeästi, mutta monimutkaisissa kysymyksissä kokonaisvaltainen yhteiskunta-analyysi kantaa pidemmälle muuttuvassa maailmassa, Maria tiivistää valintansa perusteita.

– Lahden haasteena on korkea työttömyys ja matala koulutustaso. LUT-konserni tulee korjaamaan koulutustasoa jatkossa, mutta samalla tulee tehdä töitä sen eteen, että korkeakouluopiskelijat myös jäävät kaupunkiin. Koulutuksen periytyvyyttä täytyy tasoittaa nostamalla kaikkien koulujen koulutuksen laatua ja lisäämällä resursseja sinne, jossa sitä enemmän tarvitaan. Varhaiskasvatuksessa subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee palauttaa ja pitää huoli, ettei koulutuksellinen segregaatio synny lasten välille jo varhaisiässä, Maria Mäkynen listaa suuntaa ja toimenpiteitä koulutuksen kehittämiselle.

Maria kuvaa Lahtea rehellisen aidoksi urbaanikaupungiksi, jossa olisi potentiaalia trendikkääksi kulttuurikaupungiksi ja viihtyisäksi lapsiperheiden kodiksi.

Jos Maria Mäkynen saisi korjata yhden asian päätöksenteossa, se olisi Lahden koulutustaso.

 

Keskustelua aiheesta

SDP:lle tärkeät arvot esillä Hämeenlinnan vuoden 2018 talousarviossa

Kuva: Timo Sparf

 

Hämeenlinnan työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja valtuutettu Kirsti Suoranta on ilahtunut siitä, että SDP:lle tärkeät arvot näkyvät vahvasti ensi vuoden talousarviossa. Heti strategisessa osassa oleva tavoite hyvinvointia edistävästä kaupungista, jossa asuvat aktiiviset kansalaiset on kannatettava kehityssuunta.

Tavoitteena on, että hämeenlinnalaisten hyvinvointi- ja terveyserot pienevät. Hämeenlinnan SDP:n valtuustoryhmä pitää tavoitetta tärkeänä. – On hienoa, että kaupungissamme tehdään työtä kaikkien asukkaiden hyvinvointi- ja terveysolojen kohentamiseksi. Emme tokikaan toivo, että tällä hetkellä hyvinvoivien ja terveiden ihmisten olot heikkenisivät, vaan sitä, että päinvastaisessa tilanteessa olevien ihmisten olot paranisivat, Kirsti Suoranta toteaa.

Kaupungin strategian mukaan tavoitteeseen pääsyä mitataan muun muassa elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden lisääntymisellä.  SDP:n edustajat toteavat, että mitä paremmin kaupunkilaisemme voivat, sitä dynaamisempi kaupunkimme on.

– Kuntavaaliohjelmamme mukaan tätäkin tavoitetta edistetään muun muassa työntekijöiden täydennyskoulutuksella. Työntekijöiden tehtävänä on ohjata kaupunkilaisia omaehtoiseen sairauksia ennaltaehkäisevään toimintaan sekä tarpeen mukaan oikea-aikaisesti oikeanlaisten palvelujen piiriin, Suoranta korostaa.

Sivistys- ja hyvinvointi

Varhaiskasvatus luo pohjan lapsen ja nuoren opinpolulle. SDP:n valtuustoryhmä näkee tärkeänä, että lapsi saa hyvää ja laadukasta varhaiskasvatusta. Sosialidemokraatit kannattavat kuluvalle syksylle suunniteltua varhaiskasvatuksen eri palvelumuotojen kustannuksia ja toimivuutta koskevaa selvitystä. Saadun selvityksen pohjalta lautakunta pystyy tarkemmin arvioimaan päivähoidon laatua, toimintoja ja niiden kustannustehokkuutta.

– Olemme tyytyväisiä, ettei viime vuoden budjettiin esittämäämme subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen tehty muutoksia. Meille on erityisen tärkeää, että lapsen subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy tulevaisuudessakin. Tällä varmistetaan muun muassa se, että lapsi pääsee tarvittaessa päivähoidon ammattilaisten hoitoon, jolloin myös lapsen mahdolliset henkilökohtaiset tuen tarpeet tulee huomioiduksi. Hämeenlinna kuvaa itseään lapsiystävälliseksi kaupungiksi, jota tämä päätös tukee, Kirsti Suoranta iloitsee.

Hämeenlinnassa myöskään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ei edelleenkään nostettu lain sallimaan maksimiin. Suoranta on huolissaan siitä, että jo tällä hetkellä monessa päiväkodin ryhmässä ollaan liian usein tilanteessa, jossa lapsiluku yhtä aikuista kohden ylittyy. Kyse on tai ainakin pitäisi olla tilapäisestä tilanteesta, jos esimerkiksi joku ryhmän aikuisista on poissa työpaikalta. Kun samanaikaisesti varhaiskasvatuksen sijaismäärärahojen ylittymiseen kohdistuu säästöpaineita, voi lapsikohtaisesta ylityksestä tulla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Siksi SDP:n edustajat pitävät tärkeänä ryhmäkoon säilyttämistä korkeintaan nykyisessä mitoituksessa.

Kaupungin strategian mukaan tavoitteeseen pääsyä mitataan muun muassa elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden lisääntymisellä.

Perusopetuksen osalta lautakunnan sitovissa tavoitteissa mainitaan muun muassa tavoite, että kaikki oppilaat saavat perusopetuksen päättötodistuksen ja perusopetuksen jälkeisen toisen asteen koulutuspaikan. – Tämä on hyvä tavoite, jolla lisätään nuorten tasa-arvoisuutta, vähennetään syrjäytymistä ja autetaan nuoria luomaan uskoa tulevaisuuteen. Tavoitteen saavuttamisella saadaan myös taloudellista säästöä, kuten kaikki tiedämme, Suoranta painottaa.

SDP:n valtuustoryhmä pitää ensiarvoisen tärkeänä, että lapsille ja nuorille sekä kaikille tiloissa työskenteleville taataan turvalliset ja terveelliset tilat. Tämä tulee olemaan lautakunnalle suuri haaste, joka tullee määrittelemään vahvasti myös palveluverkkoa.

Viimeisenä kohtana lautakunnan tavoitteista Kirsti Suoranta nostaa esiin kulttuuripolun. Hämeenlinna tunnetaan historiastaan ammentavana vahvana kulttuurikaupunkina. – Päiväkodeille ja kouluille on laadittu kulttuuripolku, jonka ansiosta lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan eri ikäkausina erilaisiin kulttuuritapahtumiin. On tärkeää, että tämä mahdollisuus säilyy ja sille taataan riittävät resurssit muun muassa kuljetusmäärärahoja varaamalla. Oman kulttuurin tuntemisen myötä opetamme lapsiamme ja nuoriamme arvostamaan itseään ja ympäröivää maailmaa ja annamme heille tunteen, että hekin ovat tärkeä osa hämäläisyyttä, muistuttaa Suoranta.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut- toimiala tavoittelee sitä, että Hämeenlinna on ja tulee jatkossakin olemaan aktiivisten, hyvinvoivien ja toimintakykyisten ihmisten kaupunki, jonka alueelta löytyvät modernit, tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut. Asiakkaan näkökulmasta tarjolla olevien palveluiden täytyy olla suositusten ja laatuvaatimusten mukaisia ja niiden tulee olla saavutettavissa oikeaan aikaan ja oikean laatuisina.

Hämeenlinnan SDP:n vaaliohjelman mukaisesti päätöksenteossa pideätään tärkeänä, että perusterveydenhuollon toiminnan edellytykset turvataan ja sosiaali- ja terveyspalveluissa turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut. Palveluissa tulee hyödyntää myös kolmannen sektorin toimijoita. Sähköisten palvelujen käyttöä tulee hyödyntää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja laajasti.

Suoranta kertoo, että perusterveydenhuollon asiakasmaksuista käytiin mittava keskustelu ja korottamatta jättämisestä äänestettiin. Onneksi sosialidemokraatit saivat asetetun tavoitteen läpi eli maksuja ei koroteta. – Meille on tärkeää, että hoitoon pääsy on varallisuudesta riippumatta mahdollista.

SDP:n edustajat pitävät hyvänä budjettikirjan kirjausta asiakasmaksulain 11 §:stä, jonka mukaan asiakkaan maksua voidaan alentaa tai asiakas voidaan vapauttaa maksusta tapauskohtaisen tapaus- ja tilannearvion mukaan. He kannattavat käyttöönoton terävöittämistä ja asiakkaiden parempaa tiedottamista k.o. pykälän tarjoamista mahdollisuuksista. Kirsti Suorannan mukaan sosialidemokraatit pitävät hyvänä kirjausta, jonka mukaan hoitoon pääsyn parantaminen vuonna 2018 on tavoitteena kaikilla lautakunnan palvelualoilla.

 

 

Keskustelua aiheesta

”Karmivaa luettavaa” – ex-ministeri kommentoi kokoomuksen kiistakapulaa

Kuva: Kari Hulkko

Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) kommentoi kokoomuksen esitystä eduskunnassa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumisesta.

Filatov sanoo, että työvoiman saatavuudesta on huolehdittava.

”Tämä on ehdottoman tärkeää hyvinvointivaltion rahoituksen näkökulmasta. Yhtä tärkeää on, että työstä maksetaan verot. Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että työvoimaa ei käytetä väärin.”

Filatov kirjoittaa blogissaan, että ikävä kyllä esimerkiksi alkukesästä julkaistu Lounais-Suomen AVI:n  raportti on karmivaa luettavaa.

”Ulkomaista työvoimaa käytetään väärin. Ihmisten tietämättömyyttä käytetään väärin.  Liiketoimia solmitaan liiketoimintakieltoon määrättyjen yritysten kanssa. Riisto ja työvoiman hyväksikäyttö on totta nykypäivän Suomessa. Poliisille tehnyt rikosilmoitukset eivät johda jatkotoimiin. ”

Filatovin mielestä valvontajärjestelmämme ei toimi. Työsuojelun resurssit ovat liian pienet ja valtuuksia olisi syytä lisätä.

”Työvoiman kapeikkoihin voidaan vastata monella tavalla, etsimällä tehokkaammin työvoimaa kotimaasta ja kouluttamalla työttömiä, hyödyntäen Euroopan unionissa olevaa ihmisten vapaata liikkuvuutta tai rekrytoimalla kolmansista maista, jos omalta mantereeltamme ei osaajia löydy.”

Filatovin mukaan oleellista on, että kehitämme reilua työelämää tulipa työvoima kotimaasta, Euroopan unionin alueelta tai kolmansista maista.

Lue koko blogikirjoitus täältä.

Keskustelua aiheesta

Demokraatti löysi Suomen kauneimman työväentalon – ”Olemme tietysti itsekin sitä mieltä, että voitto on ansaittu”

Kuva: Kuvat Jari Soini

Suomen kaunein työväentalo -kilpailussa lukijat  äänestivät Demokraatin esiraadin valitsemasta viidestä finalistista suosikkiaan. Äänestysintoa riitti – sähköpostitse ja perinteisen postin välityksellä kilpailuun saapui kaikkiaan 500 ääntä, joista kilpailun voittaja nappasi 32,6 prosenttia.

Forssan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Lepola on mielissään kuullessaan yhdistyksen kotitalon saaneen Suomen kauneimman työväentalon tittelin.

– Kiitän kaikkia äänestäjiä mitä nöyrimmin, otamme tittelin ylpeydellä vastaan. Olemme tietysti itsekin sitä mieltä, että voitto on ansaittu. Talon kunnossapidon eteen on tehty paljon työtä ja tehdään edelleen. Voitto on meille iso kannustus ja kiitos sekä osoitus siitä, että työtä ei ole tehty turhaan, Lepola sanoo.

Lepola arvelee, että voittoon vaikutti talon ulkokuoren lisäksi sen historiallinen merkitys sosialidemokraattiselle liikkeelle.

– Forssan kokous oli kuitenkin lähtölaukaus koko puolueen toiminnalle, hän kiteyttää.

 

Forssan työväentalo on ollut historian saatossa koti poliittiselle toiminnalle, sivistystyölle, kulttuurille ja ilonpidolle. Työväentaloa käytetään nyt demareiden omassa toiminnassa, ja sen tiloja vuokrataan monenlaiseen juhla-, kokous-, harrastus- ja tapahtumatoimintaan.

– Tänä kesänä talon piha on ollut auki, kun taloon tehtiin salaojitus ja asfaltti uusittiin. Vaikka piha oli auki, on talossa järjestetty kesällä myös juhlia, Lepola kertoo.

Talon lähitulevaisuuteen kuuluu samaa kuin ennenkin – aktiivista markkinointia, jotta talolla riittää käyttäjiä, ja talon kunnossapitoa remonttiavustusten turvin. Ensi vuodeksi on suunnitteilla myös kunnianosoitus SDP:n entiselle kansanedustajalle ja ministerille.

– Työväentalon vieressä oli ennen Eino Raunion katu, mutta kaupunki poisti kadun jossain vaiheessa. Nyt ajattelimme perustaa talon tontille Eino Raunion aukean, jonne tulee muistolaatta, Lepola selvittää.

Luvassa on tietysti myös Suomen kauneimman työväentalon palkitseminen komealla plakaatilla. Se ripustetaan talon seinään ensi vappuna, jolloin Demokraatti järjestää voittajatalossa kansalaissodan muistovuoden juhlaseminaarin.

 

Kaisa Lepola, Leena ja Juhani Anttila, Tapio Talikainen, Hannu Rekunen ja Matti Uutela ovat ylpeitä historiaa pullollaan olevasta Forssan työväentalosta.

 

Näin valittiin Suomen kaunein työväentalo

Vuoden alussa lukijat esittivät kaikkiaan 33 taloa tavoittelemaan Suomen kauneimman työväen talon titteliä. Lukijoiden ehdotuksista  Demokraatin esiraati valitsi viisi finalistia.

Esiraatiin kuuluivat Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste, Visa Tammi Suomen työväentalojen liitosta sekä Demokraatin myyntijohtaja Aila Pääkkö. Demokraatin toimittaja ja kuvaaja kiersivät finalistitalot  kevään aikana ja talot esiteltiin lehdessä kesän aikana.

500 ihmistä äänesti kilpailussa, jossa Forssa sai 163 ääntä, Uusikaupunki 124, Kuhmoinen 90, Iisalmi 75 ja Vihti 48 ääntä.

Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin kirjapalkintoja. Arpaonni suosi Maija-Liisa Leppästä Orimattilasta, Eija Louhelaista Vantaalta, Mirja Buskia Forssasta, Juhani Alkiota Uudestakaupungista ja Kimmo Saleniusta Vihdistä.

Keskustelua aiheesta