–  Hamas asetti uhkavaatimuksen, että Israelin poliisin pitää vetäytyä Temppelivuorelta ja Sheikh Jarrahin alueelta, tai järjestö aloittaa raketti-iskut, Stewart kertoo.

Temppelivuorella Jerusalemissa sijaitsee islamilaisten pyhimpiin paikkoihin kuuluva al-Aqsan moskeija.

Sheikh Jarrahin lähiössä useita palestiinalaisperheitä on häätöuhan alla. Heidän kotejaan tavoittelee siirtokuntalaisjärjestö, joka haluaa asuttaa kaupunginosaan Israelin juutalaisia.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Gazasta on ammuttu Israeliin yli tuhat rakettia. Hamasin raketti- ja Israelin ilmaiskuissa on kuollut jo noin 50 ihmistä, valtaosa heistä palestiinalaisia.

Hienostuneimmillaan raketit ovat aseita, joita on salakuljetettu esimerkiksi Iranista. Karkeimmillaan ne on rakennettu Gazan nyrkkipajoissa, eikä niiden kantama ole kovin kummoinen.

Stewart arvioi, että lähitulevaisuudessa suuri kysymys on, että milloin saadaan voimaan aselepo Israelin ja Hamasin välillä.

–  Joitakin tietoja on kiertänyt Israelin mediassa, että tunnusteluja olisi ehkä jo tehty. Toteutuvatko ne vai ei, on eri asia, Stewart sanoo.

Hänen mukaansa aiemmat kriisit ovat osoittaneet, että iskut voivat loppua hyvin nopeasti.

Stewartin mukaan tämän hetken levottomuuksien taustalla ovat samat juurisyyt kuin ennenkin. Miehitys Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa jatkuu, eikä ole mitään prosessia näköpiirissä, millä siihen pyrittäisiin puuttumaan.

–  Paine kasaantuu ja purkautuu nyt tällä tavalla, Stewart kertoo.

Palestiinalaisten oli määrä pitää vaalit 22. toukokuuta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2006, mutta palestiinalaisten presidentti, Fatahin johtaja Mahmud Abbas päätti lykätä vaalit.

Vuoden 2006 jälkeen palestiinalaisten hallinto on jakautunut siten, että Länsirantaa hallitsee Fatah ja Gazan kaistaa Hamas.

Stewart pitää vaalien perumista takapakkina Hamasille, jonka odotettiin menestyvän vaaleissa hyvin.

–  Vaalit olisivat tarjonneet mahdollisuuden paitsi uusien johtajien valitsemiselle myös läheisemmälle yhteistyölle Hamasin ja Fatahin välillä. Viime kädessä se olisi avannut mahdollisuuden sille, että Gaza ja Länsiranta voisivat palata saman hallinnon alle, Stewart pohtii.

Jerusalemissa on noin kuukauden ajan ollut hyvin kireät tunnelmat Temppelivuoren ja Sheikh Jarrahin lähiön tapahtumien vuoksi. Mellakoissa on loukkaantunut kymmeniä palestiinalaisia.

Stewartin mukaan Sheikh Jarrahin kaltaisia tapahtumia on ollut pitkään. Juutalaisten siirtokuntarakentamista on muun muassa Jerusalemin eteläpuolella, mikä erottaisi Jerusalemin Betlehemistä.

Islamilaisilla on päättymässä heidän pyhä kuukautensa ramadan. Ramadanin aikana he menevät mielellään al-Aqsan moskeijaan Temppelivuorelle.

Damaskoksen portin edessä palestiinalaiset puolestaan ovat perinteisesti viettäneet aikaa. Israel kielsi kokoontumiset vedoten koronarajoituksiin.

–  Kun koronarajoituksia on Israelissa purettu, ihmiset odottivat normaalimpaa ramadania, Stewart kertoo.

Hänen mukaansa palestiinalaiset näkivät tämän uutena yrityksenä kaventaa heidän elintilaansa omassa kaupungissaan. Se johti mielenosoituksiin.

Israelin poliisi tunkeutui Temppelivuorelle al-Aqsan moskeijan ympäristöön ja on yrittänyt kovaa väkivaltaa käyttäen hajottaa mielenosoitukset.

–  Tässä tulenarassa tilanteessa Hamas valitsi hetken puuttua peliin ampumalla raketteja Israeliin, Stewart sanoo.

Jerusalemin päivä kiristi tunnelmia

Tilanteen kiristymiseen vaikutti se, että maanantaille ramadanin keskelle osui Jerusalemin päivä, jota uskonnolliseen oikeistoon kuuluvat juhlistavat järjestämällä marsseja. Marssit liittyvät vuoden 1967 kuuden päivän sotaan, jolloin Israel valtasi palestiinalaisten asuttaman Itä-Jerusalemin.

Palestiinalaiset pitävät marsseja provokatiivisina. Israelin hallitus muutti kuitenkin tällä kertaa reittiä vähemmän provokatiiviseksi ja kielsi israelilaista uskonnollisia oikeistoryhmiä menemästä Temppelivuorelle.

STT-Antti Autio