tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Hämmästyn siitä, että näin vielä puhutaan” – Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja kommentoi otsikkokohua

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen, presidentti Sauli Niinisto, Savonlinnan oopperajuhlien festivaalijohtaja Jan Strandholm ja Venäjän presidentti Vladimir Putin eilen Olavinlinnan laiturilla.

Keskustan kansanedustaja, Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen huomasi eilen illalla olevansa some-myrskyn silmässä.

Hänen asuvalintansa oli ylittänyt valtakunnallisen iltapäivälehden otsikkokynnyksen.

”Keltamekkoinen nainen varasti huomion Olavinlinnan laiturilla – Putinin vieressä myös illallisella”. Otsikointi on puhuttanut sosiaalisessa mediassa. Sitä on pidetty tyylittömänä ja alentavana.

Moni poliittinen kollega ministeritasoa myöten on pahoittanut mielensä Hanna Kososen puolesta.

Ei Kosonen ollut paikalla yllättäen eikä huomiota ”varastamassa”. Hän edusti Savonlinnaa, vierailun isäntäkaupunkia kaupunginhallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa.

Keskustalainen Kosonen toimi Vladimir Putinin työvierailun iltavastaanoton toisena emäntänä. Toinen oli Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.).

He edustivat kaupunkia virallisella päivällisellä, jonka Putin ja presidentti Sauli Niinistö nauttivat Olavinlinnassa ennen illan oopperaesitystä.

”Suhtaudun siihen otsikkoon varsin huvittuneesti. Lähinnä tuo minua naurattaa.”

Hanna Kosonen ottaa kohun keskellä rauhallisesti, provosoitumatta.

– Suhtaudun siihen otsikkoon varsin huvittuneesti. Lähinnä tuo minua naurattaa, hän sanoo Demokraatille.

– Eli jos ajatellaan tilannetta, että tällainen mystinen nainen keltaisessa mekossaan pystyisi pelmahtamaan 800 poliisin ja sotilaan läpi yllättäen laiturille vastaanottamaan presidenttejä. Onhan mielikuva siitä tilanteesta kiinnostava ja erikoinen – ja sitähän se otsikko varmasti hakikin, että nyt tulee klikkauksia.

– Mutta onhan se ajatus aivan älytön!

Jutusta kävi ilmi, kenestä on kysymys. Silti se kertoi Kososelle, että vielä eletään Suomessa aikaa, jolloin nainen voi olla henkari.

– Suhtaudun tähän paitsi huvittuneena, myös surullisena – ja hämmästyn siitä, että näin yhä puhutaan, hän vakavoituu.

– Töitä pitää vielä tehdä aika paljon. Jotta päästään selkeästi sellaiseen tilanteeseen, että asema se on naisellakin.

Kosonen lähtee siitä, että lopulta teot ja puheet tilanteissa ratkaisevat.

– Siinä kohtaa minulla ei ole ikinä ollut ongelmia, etteikö minua otettaisi vakavasti. Jos ulkopuolelta joku kiinnittää huomiota vain mekkoon, en sille suoraan mitään voi. Pystyn vaikuttamaan vain niissä kontaktitilanteissa.

Presidentit olivat todella hyväntuulisia ja tyytyväisiä.

Kosonen kertoo huomanneensa sellaistakin kirjoittelua, että hänellä olisi ollut tarkasti harkittu strategia saada asullaan näkyvyyttä.

– Kun ei ollut, oikeasti. Satuin menemään kauppaan, jossa tämä näytti parhaimmalta tai kivoimmalta. Pukukoodin mukaan värillä ei ollut väliä, mutta materiaali on oltava juhlava, ja tässä on silkkimekosta kysymys. Lisäksi se on erittäin käytännöllinen, mukava päällä.

– Ei mitään tekemistä minkään strategisen ajattelun kanssa, hän naurahtaa.

Vierailun tunnelmaa otsikointi ei päässyt pilaamaan. Ei maksanut vaivaa pahoittaa mieltänsä hienona, ainutlaatuisena iltana.

– Kaiken kaikkiaan ilta ohjelmineen onnistui hirmu hyvin, Kosonen iloitsee.

Sääkin suosi, ja kaikki saatiin läpiviedyksi tiukasta aikataulusta huolimatta.

– Presidentit olivat todella hyväntuulisia ja tyytyväisiä, Hanna Kosonen kertoo.

Keskustakonkari ministeri Niinistön keskustalaisten puolueiden yhdistymisestä: ”Kaunis ajatus, mutta…”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Keskustakonkari Timo Laaninen pitää kuolleena syntyneenä ministeri Jussi Niinistön (uv) ajatusta alkioilaisen perillisten yhdistymisestä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (uv) esitteli tiistaina Helsingin asema-aukiolla ajatuksiaan entisten ja nykyisten enemmän tai vähemmän keskustalaisten yhdistymisestä.

– Perussuomalaiset, perussuomalaisista irronneet sininen tulevaisuus ja keskustapuolue voisivat joskus tulevaisuudessa liittyä yhteen ja muodostaa Suomen suurimman puolueen, Niinistö  visioi Iltalehdessä.

Keskustan pitkäaikainen vaikuttaja, ex-puoluesihteeri Timo Laaninen pitää Niinistön ajatusta kauniina, mutta samaan hengenvetoon hän lisää, ettei ajatus tule koskaan toteutumaan.

– Keskustan perinteessä on kyllä tämä populistinen perinne pykäläläisyys. Laaninen kertoo.

Seppo Kääriäinen (kesk.) puolestaan nimeää väitöskirjassaan pykäläläisyyden ”yhteiskunnan eliitin toimien oikeuden- ja lainmukaisuuden vartioimiseksi”. Eli herrat tuli haukkua tarpeen vaatiessa maan rakoon.

Laaninen ei kuitenkaan halua sulkea keskustan ovia niiltä, jotka ovat kyllästyneet erillisiin organisaatioihin.

– He voivat liittyä suoraan keskustan riveihin, Laaninen sanoo.

Aikaa on kulunut hänen mielestään liikaa siitä, kun Veikko Vennamo erosi maalaisliitto-keskustasta ja perusti SMP:n.

Hän pitää Jussi Niinistön puheita epätoivon osoituksena sinisen puolueen perustamisvaikeuksista.

– Lähtökuopissa jo haaveillaan tällaisesta, Laaninen sanoo.

Muutenkin hänen mielestään puoluefuusiot Suomessa ovat olleet harvinaisia. Esimerkkinä onnistumisesta hän pitää SDP:n ja TPSL:n yhdistymistä vuonna 1973, vaikkei sekään sujunut soraäänittä.

Myös Liberaalinen kansanpuolue liittyi aikoinaan suurella ryminällä keskustan jäsenjärjestöksi Paavo Väyrysen ollessa puheenjohtajana.

– Keskusta ei siitä voimaa saanut, vaan joutui lähinnä maksamaan LKP:n velat, Laaninen hymähtää.

 

Berner taipui keskustelemaan kuljetusliittojen kanssa ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva
Helsingin rautatieasemalla oli näin tyhjää viime maanantaina.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) tapaa kuljetusliittojen puheenjohtajat ensi viikolla, liikenneministeriö tiedottaa. Berner sanoo pitävänsä tärkeänä, että rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä.

Kuljetusliittoihin kuuluu seitsemän kuljetusalan liittoa. Kuljetusliitot esittivät alkuviikosta tekemässä kannanotossaan, että Bernerin esittämä uudistus romuttaa kansallisen kilpailukyvyn ja aiheuttaa tappioita Suomen vientiteollisuudelle.

Veturimiesten liitto pysäytti junat alkuviikosta vastalauseen Bernerin toimille.

Yle: Niinistö kuittaili Salossa Huhtasaarelle – ”Kaikkikko on mennyt päin mäntyä?”

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
Presidentti Sauli Niinistö Sauli Niinistö aiheutti melkoisen tungoksen Pakkahuoneen torilla Uudessakaupungissa tänään.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili keskiviikkona Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa. Tehdasvierailun jälkeen presidentti tapasi kansalaisia ja toimittajia Uudenkaupungin Pakkahuoneen torilla. Yleisradio kirjoittaa verkkosivuillaan tapaamisesta.

– Yle kysyi torilla Niinistöltä, mitä hän vastaa arvosteluun, jota hän on saanut osakseen jo presidenttikisan tässä vaiheessa. Niinistön toimintaa presidenttinä on moitittu sekä perussuomalaisten että SDP:n suunnalta.

– Tämä alku näyttää nyt siltä, että olen tehnyt kaiken päin seiniä, jos heiltä kysytään.

– Vastailen, kun tulee aika vastata, Niinistö kuittasi.

Perussuomalaiset, presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kärjessä, ovat arvostelleet Niinistöä puuttumisesta puolueen sisäisiin asioihin, kun hän kommentoi perussuomalaisten poliitikkojen saamia rikostuomioita Jussi Halla-ahon puheenjohtajavalinnan jälkeen.

Niinistö totesi kesäkuussa, etteivät ihmisarvoon kohdistuvasta loukkauksesta tuomitut perussuomalaiset ole hänen mielestään osoittaneet tehokasta katumista.

Halla-aholla itsellään on korkeimman oikeuden tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Tuula Haatainen on puolestaan arvostellut Niinistöä siitä, että toiminta YK:ssa ja globaalit kysymykset kuten köyhyyden vähentäminen ovat jääneet vähemmän huomiolle kuin Tarja Halosen kaudella, Yle muistuttaa

SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Touko Aalto tapasivat – ”Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tavannut vihreiden kesällä valitun uuden puheenjohtajan Touko Aallon.

Rinne on jakanut sosiaalisen median tileillään hauskan kuvan kohtaamisesta.

SDP:n puheenjohtaja kuvailee miesten tapaamisen antia mainioksi.

”Kävimme läpi tulevaa syksyä. Mukava tapaaminen ja hyvää keskustelua!”

Myös Aalto jakanut kuvan Twitterissä. Hän kommentoi tapaamista viittaamalla puhelinkeskusteluunsa pääministeri Juha Sipilän kanssa aiemmin kesällä.

”Hyvä ja rakentava keskustelu jälleen. Tällä kertaa Antti Rinteen kanssa. Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan.”

Keskustelua aiheesta

”Kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia” – Terveydenhoitajaliitto huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Terveydenhoitajaliitto on hyvin huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä Suomessa.

– Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia ja sitä tulee tutkia tarkemmin, jotta voidaan kehittää vaikuttavampia keinoja kansalaisiin vaikuttamiseksi, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki sanoo.

– Haluamme myös Terveydenhoitajaliitossa tukea terveydenhoitajien täydennyskoulusta ja olemmekin mukana järjestämässä tänä syksynä rokotekoulutuksia eri puolilla Suomea.

Keskustelu rokotevastaisuudesta nousi julkisuuteen aikaisemmin, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) patisti Helsingin Sanomien haastattelussa neuvolan työntekijöitä kantamaan vastuuta niillä alueilla, joissa rokotekattavuus on jo laskenut hälyttävästi.

Saarikko kertoi haastattelussa keskustelleensa myös rokottamisen pakkokeinoista virkamiesten kanssa, mutta ei hän ei halua turvautua niihin perustuslain takaaman itsemääräämisoikeuden vuoksi. Saarikko kertoikin uskovansa edelleen valistukseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) toivoi aikaisemmin tänään, että sosiaali- ja terveysministeriö tekisi tilanteesta kunnollisen selvityksen.

– Faktat tulee suhteuttaa olemassa olevaan tilanteeseen, jonka jälkeen asiasta voidaan keskustella ja päättää jatkotoimista.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta.

Terveydenhoitajilla on tärkeä tehtävä väestön rokottamisessa ja siihen motivoinnissa kertomalla tutkimustietoon perustuvaa faktatietoa rokotusten hyödyllisyydestä, vaikuttavuudesta ja sivuvaikutuksista sekä rokottamattomuuden riskeistä.

Kaikkiin faktatieto ei vain kerta kaikkiaan pure. Niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa on kasvava määrä vanhempia, jotka epäröivät rokotusten ottamista ja kokevat ne turvattomiksi ja tarpeettomiksi.

Tauteja ei myöskään pidetä ongelmana, koska vanhemmat eivät ole nähneet lähipiirissä tai itse kokeneet vakavia tartuntatauteja.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta, mutta niiden vaara on kuitenkin olemassa, mikäli osa väestöstä ryhtyy vastuuttomasti vastustamaan rokotuksia eikä riittävää laumaimmuniteettia saavuteta.

Muun muassa tuhkarokkoa vastaan annettavan MPR-rokotteen rokotuskattavuuden tulisi olla 95 prosenttia, jotta laumasuoja toimisi.

Syksyllä käynnistyvät uutena valtakunnalliseen rokotusohjelmaan liitetyt vesirokkorokotukset kaikille vesirokon sairastamattomille, 1 ½ – 11-vuotiaille lapsille ikäkausitarkastusten yhteydessä.

– Se tulee lisäämään entisestään kiireisten terveydenhoitajien työmäärää. Terveydenhoitajille tuleekin järjestää riittävästi aikaa rokottamiseen ja vanhempien kanssa keskusteluun rokotusasioista, toteaa Terveydenhoitajaliiton kehittämispäällikkö Aija Saarinen.

Terveydenhoitajat ovat keskeinen terveydenhuollon toimija rokotusasioissa ja saavat siihen vahvan perusosaamisen koulutuksessaan.