tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Hänen pitäisi tietää” – Stubb hämmästelee ”Rinteen hämmennystä” ja kiistää sooloilun

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Alexander Stubb kritiikki amerikkalaishävittäjien tulosta Suomeen on turhaa.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) hämmästelee kohua, joka on syntynyt amerikkalaisten harjoittelusta Suomessa.

– Harjoittelu Suomen omalla maaperällä sopii meille erittäin hyvin. Se on järkevää jo pelkästään taloudellisesti, Stubb kirjoittaa blogissaan.

Hän toivoo, että ”vuonna 2016 voisimme käsitellä näitäkin, täysin tavanomaisia, ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyviä asioita kylmänrauhallisesti ja maltilla”.

Transatlanttisen yhteistyön vahvistamisen ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä kenellekään.

– Kaikki on nimittäin kirjattu kristallinkirkkaasti pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan, Stubb väittää.

Stubb kirjoittaa ymmärtävänsä, että Paavo Väyrynen on huolissaan puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistyöstä.

– Väyrynen ehkä toivoo, että Suomi palaisi ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan Venäjän ja lännen välimaastoon 1970-luvun tapaan. Meillä ei kuitenkaan ole aikomustakaan muuttaa Suomen vakaata asemaa osana EU:ta ja länttä.

Tiedonkulun eduskuntaan täytyy olla tiiviimpää.

Enemmän Stubb ihmettelee SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen hämmennystä.

– Rinne oli oman hallitukseni ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen. Näin ollen hänen pitäisi tietää, mistä siellä on linjattu. Siitä, että Suomi tiivistää kansainvälistä yhteistyötä ja osallistuu sotilaallisiin harjoituksiin.

Stubbilla on terveisiä myös ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd.).

– Hän puolestaan epäili, että uusissa harjoituksissa on kyse puolustusministerin sooloilusta. Ei ole, vaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisestä linjauksesta.

Stubbin mukaan kritiikki osuu yhdessä asiassa oikeaan.

– Tiedonkulun eduskuntaan täytyy olla tiiviimpää. Eduskunta saa tiedot, mutta kokonaisuuksina liian harvoin. Tietoa on välitettävä tiiviimmällä tahdilla. Uskon, että tähän saadaan pikainen korjaus.

Otava julkaisee kirjan Mauno Koiviston idänsuhteista

Mauno Koivisto.

Otava julkaisee lokakuussa kirjan viime toukokuussa menehtyneen presidentti Mauno Koiviston idänsuhteista. Valtiotieteiden maisteri Juho Ovaskan (s. 1989) kirja Mauno Koiviston idänkortti – Sotamiehestä presidentiksi perustuu uusimpaan tutkimustietoon, Koiviston omiin arkistoaineistoihin ja käytössä oleviin neuvostolähteisiin. Kirjassa hahmotetaan kokonaiskuva Koiviston neuvostosuhteiden kehityksestä ja puretaan myyttejä, joita hänen idänsuhteistaan on syntynyt.

 

 

 

Mauno Koivistosta tulee nyt paljon uutta tutkimustietoa nuorenkin polven kirjoittamana.

Kirja tarjoaa uusia vastauksia siihen, kuinka Neuvostoliittoa vastaan sotineesta rintamamiehestä kasvoi valtioidenväliseen diplomatiaan perehtynyt poliitikko ja Suomen ulkopolitiikkaa kylmän sodan aikana johtanut valtionpäämies. Kirjassa tarkastellaan rinnakkain Koiviston neuvostosuhteita molempien osapuolten näkökulmasta 1940-luvulta vuoden 1982 presidentin virkaanastujaisiin. Tuloksena on yllättävä kuvaus taitavasti ja matalaa profiilia noudattaen idänkorttia käyttäneestä valtiomiehestä. Kirja täyttää merkittävällä tavalla vasta käynnistymässä olevan Koivisto-tutkimuksen aukkoa.

 

Pitääkö palautuskeskuksia perustaa? – 3 kysymystä turvapaikkapolitiikasta SDP:n presidenttiehdokkaiksi pyrkiville

Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero kouvolalaisessa kauppakeskuksessa. SDP:n eduskuntaryhmä pitää kesäkokoustaan tänään Kouvolassa ja huomenna Kotkassa.

Demokraatti kysyi SDP:n presidenttiehdokkaiksi pyrkiviltä Maarit Feldt-Rannalta, Tuula Haataiselta ja Sirpa Paaterolta Kouvolassa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa kolme turvapaikkapolitiikkaan liittyvää kysymystä.

Katsovatko kansanedustajat, että paine tiedustelulain säätämiselle on tällä hetkellä niin voimakas, että se säädetään eduskunnassa nopeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Lisäksi ehdokkaat kommentoivat, pitäisikö kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautusprosessia nopeuttaa ja miten he suhtautuvat siihen, että Suomeen perustettaisiin erityisiä palautuskeskuksia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on julkisuudessa vaatinut, että tiedustelulait käsiteltäisiin eduskunnassa kiireellä. Maarit Feldt-Ranta näkee tässä opportunismiakin.

– Kyllä eduskunta sen vamasti käsittelee, kun hallitus tuo sen sinne, hän muistuttaa.

– Odotan hallituksen esitystä. En ennakoi. On kohtuuton pyyntö, että eduskunnassa opposition edustajat ottaisivat sokkona kantaa esitykseen, jota ei ole olemassakaan, Feldt-Ranta ihmettelee.

Matti Eloranta Kouvolasta jutteli Maarit Feldt-Rannan kanssa tänään kouvolalaisessa päiväkeskuksessa.

Feldt-Ranta muistuttaa, että asioita ei ratkaista vain tiedustelulainsäädännöllä, vaan tarvitaan moninaisia toimia. Monissa eurooppalaisissa maissa, joissa viranomaisilla on jo nyt laajat tiedusteluvalmiudet, on silti tapahtunut terroiskuja.

– Toki kaikki, mitä on tehtävissä, on tehtävä.

Kielteisen turvapaikkapäätösten saaneiden palauttamiseen Feldt-Ranta toteaa, että se on ollut SDP:n linja, että ne jotka ovat oikeutettuja turvapaikkaan ja apuun, heitä autetaan ja ne jotka eivät, palautetaan nopeutetusti.

Palautuskeskuksiinkaan Feldt-Ranta ei ota tässä vaiheessa kovin suoraa kantaa. Hän painottaa harkintaa ja viranomaisten sekä poliittisten päättäjien yhteistä arviota, jos käytäntöjä muutetaan.

Suomessa on nyt noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.

– Ei ole hyvä tilanne, jos emme tiedä, missä he ovat, Feldt-Ranta sanoo ja muistuttaa samaan hengenvetoon, ettei pidä leimata vaarallisiksi kaikkia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

”Toivon, ettei paniikissa tehdä ratkaisuja.”

Sirpa Paatero puntaroi palautuskeskuksia todeten, että niille voisi olla perusteet kielteisen päätöksen saannin jälkeen. Paatero pohtii, että tällöin kielteisen päätöksen saaneet olisivat jossakin tietyissä paikoissa verrattuna siihen, että heitä olisi jokaisessa vastaanottokeskuksessa.

Kysymyksiin kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisesta Paatero sanoo, että oikeuden päätöksien saamista nopeammin pitäisi kiirehtiä ensin.

– Etteivät ihmiset joudu kohtuuttomasti odottamaan.

Palautuslennot puolestaan pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun kaikki oikeusasteet on käyty läpi.

Tiedustelulainsäädännöstä Paatero toteaa, että haluaa ensin nähdä, onko siihen lausuntojen jälkeen tullut muutoksia.

– Sen jälkeen voi arvioida, miten asiaa menee eteenpäin. Toivon, ettei paniikissa tehdä ratkaisuja, Paatero painottaa.

”On ihmeellistä, miten asiassa nyt hoputetaan oppositiota.”

Tuula Haataisen mielestä tiedustelulakiuudistukselle on todellista tarvetta. Hän kuitenkin katsoo sosialidemokraattien yleisen linjan mukaisesti, että ennen kuin asiasta on mahdollista antaa tarkempia lausuntoja, on odotettava, miten hallituksen esitys lopulta jäsentyy. Hän ei haluakaan vielä ottaa kantaa siihen, kuinka todennäköisesti lait säädetään kiireellisessä järjestyksessä.

– Tätä tulemme käsittelemään yhdessä eduskuntaryhmän kanssa. Laki tarvitaan, mutta sen kokonaisuuteen pitää perehtyä huolella. Sen tulee täyttää oikeusvaltion periaatteet, Haatainen sanoo.

– Hallituksella on ollut kaksi vuotta aikaa toteuttaa laki. On ihmeellistä, miten asiassa nyt hoputetaan oppositiota. Laki on hallituksen käsissä, heidän pitää tehdä sellainen esitys joka menee eduskunnassa eteenpäin.

Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautusprosessien pitää Haataisen mukaan hoitaa perusteellisesti ja oikeusvaltion toimintaperiaatteita noudattaen, mutta myös riittävän nopeasti.

– Kysymys on aina siitä, minkälaiset resurssit ovat käytettävissä.

Hänen mukaansa prosessin nopeuteen voi vaikuttaa varmistamalla, että asioita käsittelemässä on riittävästi osaavia ihmisiä.

– Ennen kaikkea kansainvälisiä sopimuksia pitää kuitenkin kunnioittaa. Ja palautukset pitää toteuttaa hallitusti.

Palautuskeskusten tarpeellisuudesta kysyttäessä Haatainen korostaa, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo turvapaikanhakijoiden sijoittamisen erilliseen vastaanottokeskukseen, jonka asukkaille voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuus sekä asumisvelvollisuus. Tällöin asukkailla on kuitenkin myös oikeus liikkua keskuksen ulkopuolella.

– Viranomaisten toimintaan pitää voida luottaa, että he arvioivat nykylainsäädännön perusteella, mitä yksittäisissä tapauksissa tehdään.

– Nyt päättäjienkin pitää puntaroida asioita tarkkaan ja laittaa ne oikeisiin mittasuhteisiin. Keskeistä on pohtia sitä, miten voimme estää iskuja, miten voimme tiivistää kansainvälistä yhteistyötä sekä miten radikalisoitumassa olevista ihmisistä saadaan tieto liikkumaan.

Toimittajat: Topi Juga, Johannes Ijäs

Keskustelua aiheesta

”Oikeus olla ja unelmoida” – koulurauha julistetaan torstaina Helsingissä

Kuva: Jari Soini

Valtakunnallinen koulurauha julistetaan alkaneelle lukuvuodelle torstaina aamupäivällä Helsingissä. Julistus muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja viihtyisään kouluun.

Koulurauhan teemana on tällä kertaa Oikeus olla ja unelmoida. Se kannustaa kouluja oppilaiden oman toiminnan vahvistamiseen kiusaamisen ja syrjinnän vastaisessa työssä.

Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, poliisin, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma. Koulurauha on julistettu vuodesta 1990 lähtien.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hätkähdyttävä laskelma: Näin voidaan ehkäistä yli 350 ennenaikaista kuolemaa vuonna 2030

Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisellä olisi saatavissa Suomessa terveyshyödyt, joiden arvo olisi yli 13 miljardia euroa vuosina 2011–2030. Asia ilmenee Pyöräliiton teettämästä laskelmasta.

Jos kävellen ja pyöräillen tehtäviä matkoja lisättäisiin 30 prosenttia, ehkäistäisiin pekästään vuonna 2030 yli 350 ennenaikaista kuolemaa.

Hallitus asetti energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi, että pyöräily- ja kävelymatkat lisääntyvät 30 prosentilla.

– Laskelma osoittaa, että ilmastopolitiikka voi olla myös taloudellisesti erittäin kannattavaa. Arkiliikunta on tehokkain tapa vähentää liikkumattomuuden kustannuksia, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Kävelyn osalta laskenta ottaa huomioon 20‒74 -vuotiaat ja pyöräilyn osalta 20‒64 -vuotiaat. Pyöräliitto teetti laskelman WSP Finlandilla.

Korjaus otsikkoon ja juttuun: yli 350 säästettyä ennenaikaista kuolemaa koskee ainoastaan vuotta 2030. Näistä syntyisi 1,65 miljardin säästöt vuonna 2030. Koko selvityskaudella ennenaikaisia kuolemia säästetään huomattavasti enemmän ja niistä syntyy 13,3 miljardin kokonaissäästö vuosina 2011-2030.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Silti hän oli onnistunut oleskelemaan Suomessa toista vuotta turvapaikanhakijana” – Räsänen huolissaan Dublin-menettelyn toimimattomuudesta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen on huolissaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden kyvyttömyydestä noudattaa tehokkaasti niin sanottua Dublin-menettelyä osana unionin yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.

Räsäsen mielestä tiedot siitä, että Turun puukotustapauksen epäiltyjen joukossa olisi henkilöitä, jotka olisi rekisteröity tai olisivat hakeneet aikaisemmin turvapaikkaa toisesta jäsenvaltiosta ennen Suomeen saapumista, ovat merkki menettelyn toimimattomuudesta.

– Dublin-menettelyn nojalla kyseiset henkilöt olisi pitänyt saada palautettua Suomesta suhteellisen nopeasti heidän saavuttuaan Suomeen siihen jäsenvaltioon, johon he ovat ensimmäisenä saapuneet. Dublin-menettely perustuu EU:n asetukseen siitä, että hakemus turvapaikasta käsitellään aina vain yhdessä jäsenvaltiossa. Turvapaikkahakemusten käsittely kuuluu siten aina sille valtiolle, jossa hakijan sormenjäljet on ensimmäisenä otettu tai johon turvapaikkahakemus on ensimmäisenä jätetty, Räsänen sanoo.

─ Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Turun pääepäillyn biometriset tunnisteet on aikaisemmin rekisteröity Saksassa, mutta silti hän oli onnistunut oleskelemaan Suomessa toista vuotta turvapaikanhakijana. Dublin-menettely on EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan perusta, jonka toimimattomuuden pitäisi soittaa hälytyskelloja kaikkialla Euroopassa. Menettelyn tehokas noudattaminen nopeuttaa hakemusten käsittelyä, kun turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä jäsenmaassa. Näin myös vähennetään perusteettomia turvapaikkahakemuksia, Räsänen toteaa.

Räsäsen mukaan nämä viimeaikaiset esimerkit Euroopan yhteisten pelisääntöjen toimimattomuudesta antavat aihetta sille, että Suomen täytyy painokkaammin vaatia kaikilta jäsenmailta yhteisten sääntöjen noudattamista turvapaikkapolitiikassa.

– Tässä on nyt ministereillä Risikko (kok.) ja Häkkänen (kok.) vastuu viedä tätä viestiä painokkaasti unionissa eteenpäin, Räsänen päättää.

Keskustelua aiheesta