Politiikka
26.4.2018 05:29 ・ Päivitetty: 26.4.2018 05:29
Harakalta hurjat laskelmat Kalevassa: “Kuinka syvä kraateri tässä on kyseessä?” – alijäämä jopa 2–5 miljardia euroa
Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) vaatii Kalevan haastattelussa tarkkaa arviota sote- ja maakuntauudistuksen rahoituksesta päätöksentekoa varten.
Harakka pelkää, että uudet maakunnat voivat pahimmillaan olla heti rahapulassa, kun ne aloittavat kunnolla toimintansa vuonna 2020. Valtiovarainministeriön huhtikuussa julkistaman talouskatsauksen mukaan maakunnilta puuttuisi yhteensä miljardin euron verran rahaa. Maakuntien menoiksi on laskettu noin 24 miljardia ja tuloiksi 23 miljardia euroa.
– Akuutein kysymys on nyt se, ettei ole olemassa vastuullista arviota kustannuksista. Hallitus yrittää pakottaa eduskunnan megaluokan taloudelliseen riskiin, Harakka sanoo lehden haastattelussa.
Harakka arvioi, että maakuntien rahapula on paljon suurempi kuin yksi miljardi.
– Miljardin euron alijäämäarvioon ei edes sisälly muutoskustannuksia. Alijäämä voi olla jopa 2–5 miljardin suuruinen, hän miettii.
Muutoskustannuksia ovat esimerkiksi palkkojen harmonisointi, uusien hallintorakenteiden luominen ja tietotekniikan sekä tilojen investoinnit.
– Kuinka syvä kraateri tässä on kyseessä? Emme laita nimeämme avoimeen vekseliin. On vastuutonta, jos edellytetään päätöksentekoa ilman tietoa taloudellisista riskeistä. Miljardikustannuksia syntyy ennen kaikkea siitä, että sadat tuhannet asiakkaat siirtyvät kertarysäyksellä yksityiseltä puolelta julkiseen terveydenhuoltoon, Harakka painottaa.
Lisää aiheesta
“Taloudellista tilannetta ei voi vielä tarkasti arvioida.”
Valtiovarainministeriön maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtajan Päivi Nergin mukaan maakuntien taloudellista tilannetta ei voi vielä tarkasti arvioida.
– Valtiovarainministeriön katsauksessa oli laskettu maakuntien rahoitusta kansantalouden tilinpidon menetelmin. Alijäämä syntyy toimitilainvestoinneista, jotka kuuluvat kuitenkin valtion omistamalle
Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Maakunnat maksavat vuokraa tilakeskukselle käyttämistään tiloista. Kaikki ennusteessa huomioidut investoinnit eivät välttämättä toteudu, Nerg arvioi Kalevassa
Hän painottaa, ettei tämän kevään katsauksen perusteella voi vetää johtopäätöksiä maakuntien rahapulasta.
– Toimintatapojen muutoksia tai muutoskustannuksia ei ole huomioitu. Tilanne näkyy kunnolla vasta sitten, kun maakunnat aloittavat. Maakunnille annetaan tarkennettava könttäsumma vuonna 2020 muutoskustannuksia varten, jotta ne eivät joudu heti käymään yt-neuvotteluja, Nerg sanoo.
Tarkkoja kustannusarvioita eduskunta ei saa kesäkuun ratkaiseviin sote-päätöksiin.
– Maakuntien talousarvioihin tarvittavat vuoden 2019 tilinpäätöstiedot eivät hetkeen vielä valmistu, Nerg sanoo.
“Ei maakunnissa voida ajaa marraskuussa potilaita pakkaseen.”
Rahapula tuntuisi nopeasti ihmisten saamissa palveluissa tai kukkarossa.
– Seuraava hallitus voisi nostaa asiakasmaksujen rajoja tai sitten palveluita heikennetään, jos rahaa ei ole. Ei maakunnissa voida ajaa marraskuussa potilaita pakkaseen, Harakka painottaa Kalevan haastattelussa.
Hallituksen esittämässä mallissa maakunnilla ei ole verotusoikeutta, joten niiden olisi pärjättävä valtion antamien talousraamien mukaan.
– Jo nyt on selvää, että hallituksen kehyksiin varaamat rahat maakunnille eivät tule riittämään tiedossa oleviin kustannuksiin. Tämä on täysin vastuutonta julkisen talouden hoitoa. Kolmen miljardin säästö toteutuisi leikkaamalla näitä raameja joka vuosi. Tavoite, joka asiantuntijoiden mukaan on vähintään “haastava”, Harakka toteaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.