Tavoitteen toteutuminen edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön mukaan sitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutetaan täysimääräisesti ja että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuvat odotetusti.

Tällä hetkellä rahoituksesta puuttuu vielä useita kymmeniä miljoonia euroja.

– Käynnissä oleva kehysneuvottelu on ratkaiseva ja tässä terveiset valtiovarainministeriöön, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoi tänään tiekarttaa käsitelleessä tiedotustilaisuudessa.

Harakka muistutti tiedotustilaisuudessa tänään, että tiekarttatyö alkoi jo yli 2 vuotta sitten.

Viime toukokuussa hallitus päätti keinoista, joilla tieliikenteen päästöt pyritään saamaan alas. Heinäkuussa julki tuli puolestaan EU:n komission mittava ilmastopaketti.

Suomen tieliikenteen päästöt ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2008 alkaen. Ne ovat vähentyneet noin 14 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2020. Henkilöautoissa päästöt ovat vähentyneet noin viidenneksen, kuorma-autoissa noin viisi prosenttia.

Liikenteen päästökehitykseen vaikuttavat niin liikennesuoritteet, autokanta kuin autojen polttoaineet. Liikennesuoritteen kehitys eli ajokilometrit eivät ole juuri viime vuosina muuttuneet. Tosin koronapandemia on jonkin verran vähentänyt ajamista.

Biopolttoaineen jakeluvelvoite on ollut tähän saakka suurin yksittäinen tekijä tieliikenteen päästöjen vähenemiseen. Biopolttoaineiden osuus kasvaa jakeluvelvoitelain mukaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä jo edellisellä hallituskaudella tehdyn ratkaisun mukaan. Tänä vuonna velvoite on 19,5 prosenttia.

Autokannan kehittyminen on Timo Harakan mukaan ilmastopolitiikan näkökulmasta hyvässä suunnassa. Sähköisen liikenteen murros on yllättänyt positiivisesti. Jopa neljäsosa autokannasta voi olla sähköautoja 2030.

– Tällä hetkellä olemme jo ylittäneet Suomessa 100 000 sähköauton maagisen rajan. Tämä siis tarkoittaa kaikkia ladattavia autoja.

Vuonna 2021 ensirekisteröitiin ennätysmäärä sähköautoja, yli 44 000. Harakka näkee, että suomalaiset ovat käyttövoimamurroksessa teknologian edelläkävijöitä autojen sähköistymiskehityksen oltua ennakoitua nopeampaa.

1,25 miljoonaa tonnia puuttuu tavoitteesta

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n päivitetyn ennusteen mukaan liikenteen päästöt pienenevät nykyisillä toimilla noin 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

– Uuden ennusteen mukaan uusia toimenpiteitä liikenteen päästöjen puolittamiseksi tarvitaan vielä noin 1,25 miljonaa tonnia hiilidioksidia.

Tämä 1,25 miljoonaa tonnia on nyt siis työn alla oleva urakka, Harakka kuvasi tilannetta loppukiriksi hyvässä kehityksessä.

Johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä painotti, että fossiilittoman liikenteen tiekarttaa työstetään nyt kolmessa vaiheessa, jossa kolmas vaihe on ehdollinen.

Nämä kolme kokonaisuutta vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä yhteensä tavoitteena olevat 1,17-1,53 megatonnia.

Ministeriön tiedotteessa todetaan, että ensimmäisen vaiheen toteutuminen täysin edellyttäisi, että toimien rahoitus nostetaan fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetylle tasolle.

Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuvat pääosin vuosille 2022-2026. Vuosina 2022-2024 uusien tukien tarve on vuosittain noin 96 miljoonaa euroa, mutta vuodelle 2022 rahoitusta on valtion budjetissa tällä hetkellä vain noin 33 miljoonaa euroa.

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu 20 erilaista tukea, kannustinta ja muuta toimenpidettä, kuten sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintatukia ja jakeluinfran rakentamiseen liittyviä tukia sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukia.

Toisessa vaiheessa on arvioitu uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista sekä etätyön, liikenteen uusien palveluiden ja tavaraliikenteen yhdistettyjen kuljetusten vaikutusta. Etätyöllä ja liikenteen uusilla palveluilla arvioidaan saatavan hiilidioksidipäästövähennyksiä noin 0,14-0,2 megatonnia.

Antikainen painotti, että uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite on erittäin tehokas toimi liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

– Se on pitkälti syy siihen, miten jo edellisen hallituskauden aikanakin linjatuilla toimenpiteillä on voitu saada merkittäviä päästövähennyksiä aikaiseksi.

Myös sitä on arvioitu, pitäisikö jakeluvelvoitetta edelleen nostaa erityisesti biokaasun lisääntyvän käytön takia. Biokaasu on sisällytetty jakeluvelvoitteeseen, mutta vielä ei ole tehty päätöstä, nostetaanko jakeluvelvoitetta sillä perusteella. Harakan mukaan neljän prosenttiyksikön lisääminen olisi perusteltua, mikäli myös EU:n päästökauppa liikenteen osalta toteutuisi.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen neljällä prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin tuottaisi noin 0,3-0,4 miljoonan tonnin päästövähennyksen liikenteessä. Nosto olisi mahdollista toteuttaa kokonaan tai suurimmaksi osaksi biokaasulla, jos biokaasua saataisiin liikenteeseen noin 2,5 terawattituntia vastaava määrä vuonna 2030.

Velvoitetason nostaminen 34 prosenttiin nostaisi polttoaineiden hintaa, mutta ministeriön mukaan vain maltillisesti verrattuna siihen hinnannousuun, joka on jo nyt odotettavissa maailmanmarkkinahintojen kehityksen ja olemassa olevan jakeluvelvoitteen johdosta. Harakka kuvasi tiedotustilaisuudessa hinnan nousupainetta kuitenkin tuntuvaksi verrattuna vuoden 2018 laskelmiin.

Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2021 ehdotuksen EU:n ilmastopaketista eli 55-valmiuspaketista. Se sisältää lukuisia tieliikennettä koskevia aloitteita. Kaksi niistä on Suomea suoraan sitovia.

Toinen liittyy CO2- eli hiilidioksidin raja-arvoihin, jossa autonvalmistajiin kohdistuvaa vaatimusta kiristetään siinä, kuinka paljon niiden on valmistettava niin kutsuttuja puhtaita ajoneuvoja. Toisella säädellään julkisen latausinfran rakentumista tieverkolle. Nämä on jo aiemmin huomioitu tiekartan laskelmissa. Sen sijaan EU:n tieliikenteen päästökauppaa ei ole aikaisemmin arvioitu.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreen arvion mukaan EU:n päästökauppa vähentäisi Suomessa tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 0,3-0,4 megatonnia vuonna 2030 eli saman verran kuin biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen neljällä prosenttiyksiköllä.

Kansallista päästökauppaa ei haluta, mutta rahaa on tultava riihestä

Kolmas tiekartan vaihe on ehdollinen. Ministeriön työryhmässä on muun muassa pohdittu kansallisen päästökaupan tarvetta. Samanaikaisesti komissio on kuitenkin tehnyt ehdotuksen EU:n laajuisesta päästökaupasta ja työryhmä pitää nyt tärkeänä keskittyä tämän arviointiin ja kehittämiseen. EU:n laajuinen päästökauppa kohtelisi jäsenvaltioita tasapuolisesti.

Komissio on arvioinut myös polttoaineiden hintaa, mikäli EU:n päästökauppa toteutuisi. EU:n komission silloisten arvioiden mukaan polttoaineen hinta nousisi noin 11 senttiä litralta bensiinissä ja dieselissä 13. Sittemmin polttoaineen maailmanmarkkinahinta on kuitenkin noussut.

– Mikäli EU-tason päästökauppa toteutuu, jakeluvelvoitetta nostetaan sekä ensimmäinen ja toinen vaihe toteutuvat esitetyllä tavalla, kolmanteen vaiheeseen ei tarvitse mennä, Antikainen summasi.

Ministeri Timo Harakka vastasi tiedotustilaisuudessa myös median kysymyksiin.

Niissä nousi esiin muun muassa se, että polttomoottoriautoja ovat myös ladattavat hybridit ja niidenkin valmistaminen saattaa valmistajasta riippuen loppua. Ministeri Harakka uskoo, että hybridit ovat välivaiheen ratkaisu. Hän muistutti, että sähköautojen tekniikan kehittämiseen satsataan valtavasti.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Ministeri Timo Harakka menossa Säätytalolle. Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

– Uskoisin, että täyssähköauto perusratkaisuna yleistyy niin nopeasti, että se on valtaosa kymmenen vuoden päästä sähköautojen kokonaisuudessa.

Harakka sanoi myös, että hallitus puolustaa Euroopan unionissa kaasuautoilua. Polttomoottoriautoakin on puolustettu Harakan mukaan sen takia, että suomalaisille olisi sosiaalisesti oikeudenmukaista tarjota vaihtoehto muuttaa polttomoottoriauto kaasukäyttöiseksi, jos sähköautoon ei ole mahdollista satsata.

– Ennen kaikkea näkisin kaasun roolin merkittävänä raskaassa liikenteessä, jossa siirtymä sähköistykseen ei ole ihan tätä päivää, Harakka tarkensi.

Liikenteen kansallisesta päästökaupasta Harakka totesi, että sille on jätetty tiekartassa mahdollisuus.

– Tällä hetkellä ei näytä siltä, että se olisi välttämätön kansallisen puolittamistavoitteen osalta. Kovasti teemme työtä sen eteen, että kannusteilla ja porkkanoilla saataisiin päästöjen vähennys aikaan. Siksi pidän erittäin tärkeänä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan rahoitus hoidetaan kehysbudjetissa tuleville vuosille. Se on ihan ratkaisevaa, jotta emme joudu vääjäämättä turvautumaan kansalliseen päästökauppaan, joka on tietenkin haasteellinen ja vaikea kuvio siinä kohtaa, jos se Euroopassa ei ole vielä laajalti käytössä.

Vaatimuksia kansallisen päästökaupan valmistelun lopettamisesta Harakka sanoi kuitenkin pitävänsä virheenä, mutta siitä syystä että valmistelun kautta on saatu tietoa ja ymmärrystä sekä valmiita malleja, jota voi hyödyntää nyt eurooppalaisesta liikenteen päästökaupasta käytävissä neuvottelussa.

– Uskallan sanoa, että moniin muihin maihin verrattuna me olemme vähän etulyöntiasemassa, koska me tunnemme syvällisesti päästökaupan hyödyt ja myöskin sen kieltämättä valtaiset haasteet. Tältä osin uskon, että me voimme ajaa Suomen etua päästökauppaneuvotteluissa erittäinkin tehokkaasti. On ihan selvää, että on sellaisia maita EU:ssa, jotka eivät suin surminkaan koe olevansa valmiita tämäntyyppisiin päästövähennystoimiin ja toisaalta niitä, jotka ovat kärsimättömiä ja haluavat saada nopeasti tuloksia aikaan.

Harakka ennakoi, että EU-tasolla neuvoteltaessa Suomella voisi olla eri maiden välillä sillanrakentajan rooli. Harakka painotti vielä, että Suomen ykköstavoite on Euroopan unionin päästökauppa, joka koskisi kaikkia jäsenmaita – ei siis kansallinen päästökauppa.

Tiedotustilaisuuden päätteeksi Harakalta kysyttiin, miten moottoripyörät huomioidaan fossiilisen liikenteen tiekartassa.

– Suoraan kysymykseen suora vastaus on se, että moottoripyörien suhteen ei ole mitään suunnitelmia.