Harkimon mukaan sote-pakettia on kyllä muutettu, mutta lähinnä siten, että siitä on karsittu ne elementit, joilla kolmen miljardin säästöjä oltaisi edes voitu saavuttaa.

“Pitkään aikaan ei myöskään ole enää puhuttu niistä keinoista, millä taataan myös pienten suomalaisten sote-yritysten pääsy mukaan palveluntarjoajien joukkoon. Kun tämä menetettiin, en ole enää varma, kannattaako uudistusta tehdä, vaikka hallituspuolueiden edustajien pitäisikin sen puolesta äänestää.”

Harkimo kirjoittaa näkemyksistään Savon Sanomissa. Samalla hän arvostelee sote-asiantuntijoita, jotka ovat kääntäneet kelkkansa.

Harkimon mielessä sotesta on esitetty pari hyvää vaihtoehtoa.

“Säädetään erillinen sote-laki, joka määrää yhdistämään perustason palvelut ja erikoissairaanhoidon samaan kuntayhtymään alle 250 000 asukkaan maakunnissa. Muissa kuudessa maakunnassa se on vapaaehtoista. Niissä maakunnissa, joissa perustason palvelut jäävät kuntien vastuulle, ne olisi järjestettävä yhteistyössä vähintään 50 000 asukkaan väestöpohjalla.”

“Tai sitten säädetään lailla viisi terveydenhuoltoaluetta, jotka vastaavat terveyspalveluiden järjestämisestä. Niiden rahoitus tulisi valtiolta ja Kelan terveysturva lääkekorvauksineen yhdistettäisiin näihin.”