tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Harkimo jyrisee ökypalkoista: ”Kuinka monta isoa suomalaista toimitusjohtajaa muka nyt on ulkomailla? En tiedä yhtään.”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimo ottaa blogissaan kantaa palkkakeskusteluun. Aluksi Harkimo viittaa jääkiekkoilija Mikael Granlundiin, joka teki pari päivää sitten 15 miljoonan euron sopimuksen kolmeksi vuodeksi.

”Tätä on ihannoitu ja ylistetty sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla. Miksi? Koska urheilijan arvo mitataan rahassa.”

Harkimo huomauttaa, että eilen puolestaan uutisoitiin pörssiyhtiöiden johtajien palkkojen noususta.

”Jotkut heistä tienaavat granlundmaisia summia. Tätä kaikki suomalaiset taas eivät hyväksy. Eivät, vaikka johtajat maksavat tuloistaan isot verot valtiolle ja valtio saa näin enemmän tuloja kuin jos tuo raha maksettaisiin osinkoina osakkeenomistajille.”

Silti on Harkimon mukaan hyvä kysymys, miksi pörssiyhtiöiden johtajille maksetaan näin suuria summia.

”Väitetään, että jos palkat olisivat pienempiä, johtajat karkaisivat ulkomaille. Se on pötyä. Kuinka monta isoa suomalaista toimitusjohtajaa muka nyt on ulkomailla? En tiedä yhtään.”

Suurin ongelma tässä on Harkimon mukaan se, että työläisen on todella vaikea ymmärtää miljoonien vuosipalkkoja.

”Kun vielä samat ihmiset istuvat ristiin eri hallituksissa ja pitävät huolta toistensa palkoista ja palkkioista, voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että Suomessa on hyvä veli -verkosto. Kun nämä samat toimitusjohtajat esittävät, että Suomen kilpailukyvyn vuoksi työväen palkkoja ei saa nostaa, on päivänselvää, että näyttää härskiltä, että omia palkkoja kyllä voi nostaa.”

Presidentti Niinistö tapaa Trumpin Washingtonissa elokuun lopussa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa tiistaina 29. elokuuta 2017.

Presidenttien välinen tapaaminen järjestetään Yhdysvaltain presidentin virka-asunnolla Valkoisessa talossa. Kyseessä on presidenttien Niinistö ja Trump ensitapaaminen.

Työvierailun tarkemmasta ohjelmasta ja puheenaiheista kerrotaan lähempänä vierailua.

Juttuun on päivitetty kuva klo 10:24.

Keskustelua aiheesta

”Vihreät ovat tähän saakka keskittyneet ajamaan kaikilla mahdollisilla rattailla ja tuo pelitila on vietävä heiltä pois”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä näkee viimeisissä mielipidemittauksissa merkkejä viherjytkyn mahdollisuudesta seuraavissa vaaleissa. Kärnän mukaan ilmiö on tuttu maailmalta.
– Politiikkaan pettyneet ihmiset hakevat uutta ja raikasta, vanhat valtarakenteet haastavaa vaihtoehtoa. Vihreät ovat nyt onnistuneet heiluttamaan tätä tikkaria kaikista parhaiten, vaikka sen käärepaperin alta paljastuukin lopulta paljon sellaisia asioita, joita suomalaiset eivät halua. Vihreiden valtavirtaan kuuluvat esimerkiksi yltiöliberaali turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, keinotekoinen kaupungistumiskehityksen vauhdittaminen, yksityisautovastaisuus, luonnon museointi sekä kotimaisen alkutuotannon vastustaminen.
Kärnä toteaa kuitenkin, että populismin nousuun vastataan parhaiten ottamalla sitä harjoittavat rohkeasti mukaan päätöksentekoon.
– Vihreiltä on nyt vaadittava konkreettisia vaihtoehtoja ja esityksiä. Vihreät ovat tähän saakka keskittyneet ajamaan kaikilla mahdollisilla rattailla ja tuo pelitila on vietävä heiltä pois. Vihreiden radikaalit ääripäät on nyt myös saatava savustettua ulos koloistaan ja puolueelta on vaadittava visiota sen tulevaisuuden Suomesta. Vihreiden ideologiaan vahvasti vaikuttanut Pentti Linkola totesi tuoreessa elämänkerrassaan, että koko Pohjois-Suomi tulisi muuttaa luontoreservaatiksi. Linkolan lausahduksen sosiaalisessa mediassa aiheuttama keskustelu osoitti, että tämä on monen vihreän tavoite edelleen.
Oman puolueensa keskustan kannatuslukemat eivät saa Kärnässä aikaan riemunkiljahduksia, mutta panikointiin ei Kärnän mukaan ole vielä syytä.
– Vaaleihin on vielä aikaa ja kannatus nousi nyt hivenen, mutta pitkän aikavälin trendi on huolestuttava. Emme voi syyttää kannatuksen laskusta ainoastaan mediaa tai huonoa tiedottamista, vaan myös tehdyssä politiikassa on syynsä. Suurten rakenteellisten uudistusten sekä mittavien kansantaloudellisten kysymystenkään äärellä emme saa unohtaa pieniä ja konkreettisia, ihmisten arkeen vaikuttavia asioita. Näiden pienten epäkohtien korjaamista on jatkettava, sillä niitä riittää.

Keskustelua aiheesta

Yli 20 vuotta ay-lakimiehenä toiminut Antti Rinne: Paikallinen sopiminen ei saa jyrätä yleissitovuutta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Syksyn työmarkkinaneuvotteluista paikallinen sopiminen on noussut kaikkiin keskusteluihin. Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää paikallista sopimista tärkeänä työmarkkinoiden toimivuuden kannalta.

Yli 20 vuotta ay-puolella lakimiehenä toiminut Rinne kuitenkin korostaa, ettei yleissitovia työehtosopimuksia saa unohtaa. Hän pitää niiden merkitystä vähimmäisturvan takaajana keskeisenä. Paikallisen sopimisen Rinne näkee toimivan parhaiten juuri yleissitovuuden rinnalla.

– Keskustelussa on osin haksahdettu vikaan. Ajatellaan, että työehtosopimusratkaisu palkkaratkaisuineen on kaikki mitä sovitaan. Laajemmat työehtosopimukset ovat vähimmäiskorotuksia, jotta jokainen saa ostovoimaa kehittävää palkkaratkaisua.

– Yleissitovuudet ovat myös yritysten etu. Ne varmistavat, että työmarkkinoilla pelataan reiluilla säännöillä.

”Jos luottamusta ei synny, niin pakkosopimista paikan päällä ei voi pitää oikeana ratkaisuna.”

Paikallisessa sopimisessa keskiöön nousee Rinteen mielestä yrityksien työntekijöiden sekä työnantajien keskinäinen luottamussuhde.

– En ole koskaan nähnyt ongelmallisena, jos työpaikalla henkilöstö luottaa johtoon ja päinvastoin. Tällöin pystytään sopimaan vaikeistakin asioista. Mutta jos luottamusta ei synny, niin pakkosopimista paikan päällä ei voi pitää oikeana ratkaisuna.

Rinteellä on selkeät lääkkeet luottamuksen saavuttamiselle. Työpaikoilla tarvitaan avoimuutta, osaamisesta sekä ennen kaikkea tahtotilaa hoitaa asioita molempien osapuolien hyödyksi.

– Myös ammattiliikkeen puolella tulee osata yrityksen toimintaa ja yritystaloutta. Tämä vaatii työntekijöiden luottamushenkilöiden kouluttamista ja avoimuutta työnantajien puolelta.

– Tällä hetkellä suurimmat ongelmat ovat nollatuntisopimuksissa sekä pätkätyössä. Työelämän muuttuessa toivoisinkin enemmän keskustelua ja korjauksia tähän etenkin nuorten elämään voimakkaasti vaikuttavaan ongelmaan.

”Tärkeää on pyrkiä tekemään rohkeitakin keskustelunavauksia elinkeinoelämän suuntaan.”

Rinteen mielestä on tärkeää pyrkiä tekemään rohkeitakin keskustelunavauksia elinkeinoelämän suuntaan. Tästä hän pitää hyvänä esimerkkinä Ville Skinnarin (sd.) tekemää porua herättänyttä esitystä pienyritysten irtisanomissuojan heikentämisestä. Itse esitystä hän ei kuitenkaan suoralta kädeltä allekirjoita.

– Keskusteluyhteyden saavuttaminen on ensisijaista. Sen saavuttamiseksi tarvitaan joustoa molemmilta osapuolilta.

SDP:llä ja ay-liikkeellä on Rinteen mielestä puolestaan omat selkeät tehtävänsä. Vaikka ay-liikkeen ja SDP:n intresseissä on paljon yhteistä jo arvoista ja juurista lähtien, Rinne haluaa korostaa, että SDP ei ole edunvalvontajärjestö vaan palkansaajien puolue.

– SDP on poliittinen liike, jolle on tärkeää kehittää suomalaista hyvinvointivaltiota omien arvojensa pohjalta. Ay-liikkeen rooli on puolestaan toimia oman jäsenkuntansa edun puolesta. Puolueella ja ay-liikkeellä on selkeä tehtäväero yhteiskunnassa.

– Usein tavoitetila on kuitenkin yhteinen. Sekä puolue että ay-liike haluaa edistää ihmisten hyvinvointia ja toimeentuloa. Yhteistoiminta on tärkeää.

Lue koko haastattelu Demokraatin viikkolehdestä torstaina 17.8.

Ministeriökohtaiset tiukan menokurin budjettineuvottelut jatkuvat

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden väliset kaksipäiväiset budjettineuvottelut jatkuvat tänään.

Valtiovarainministeriö tapaa päivän aikana muun muassa ulkoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kritisoi aiemmin tällä viikolla liikenneministeriön esitystä, joka kasvattaisi valtiovarainministeriön budjettiehdotusta 43 miljoonalla eurolla.

Ministeriökohtaisiin budjettineuvotteluihin lähdettiin tilanteesta, jossa valtiovarainministeriön ja eri ministeriöiden budjettilinjausten välinen ero oli runsaat 200 miljoonaa euroa.

Orpo sanoi viime viikolla, ettei jakovaraa uusiin menoihin ole.

Valtioneuvoston linnassa Helsingin keskustassa sorvataan kasaan tiukan menokurin budjettia. Orpo sanoi viime viikolla valtiovarainministeriön budjettiehdotusta esitellessään, ettei jakovaraa uusiin menoihin ole.

Hallitus käy varsinaiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista elokuun viimeisinä päivinä budjettiriihessään.
Budjettiriihessä vääntöä riittänee ainakin solidaarisuusverosta, pakolaiskiintiön nostosta ja yritystuista. Myös veropaketti jää hallituksen käsiteltäväksi.

Hallituksen sisällä kokoomuksen ja keskustan välejä hiertää puolestaan näkemys verokevennysvarasta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan verokevennysvaraa ei ole. Kokoomuksen mielestä verokevennyksiä taas tarvitaan kikyn jäljiltä.

Koko budjetti on reilun 55 miljardin euron suuruinen. Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi julkistetaan 19. syyskuuta.

Tyly gallup Ylellä: SDP romahti, vihreät nousi jo kakkoseksi

Kuva: Lehtikuva

Vihreät on noussut kannatukseltaan Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Ylen gallupista. Vihreiden kannatus on nyt kovempi kuin koskaan, 17,6 prosenttia. Nousua heinäkuuhun verrattuna on tullut 1,6 prosenttiyksikköä.

Kokoomus on yhä suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. Puolue on vahvistanut asemiaan heinäkuun mittaukseen verrattuna liki puoli prosenttiyksikköä.

Keskusta on kannatusmittauksen kolmonen 17,3 prosentin kannatuksella. Kohennusta kuukauden takaiseen on 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljäntenä oleva SDP putosi kannatuksessa enemmän kuin mikään muu puolue, 2,6 prosenttiyksikköä. Sen kannatus on nyt 15,9 prosenttia.

Sekä Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset että puolueesta irronnut Uusi vaihtoehto vahvistivat kannatustaan. Perussuomalaiset nousi 0,7 prosenttiyksikköä 8,8 prosentin kannatukseen. Uusi vaihtoehto nousi liki prosenttiyksiköllä 1,6 prosentin kannatukseen.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn yli 1 900 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta