Hän myöntää, että syntyvyyden aleneminen koettelee eläkejärjestelmän kestävyyttä, kun eläkeikäisten määrä kasvaa, mutta työikäisten ja lasten määrä vähenee.

Eläketurvakeskus arvioi tänään julkaisemassaan pitkän aikavälin ennusteessa, että syntyvyyden väheneminen alkaa vaikuttaa eläkejärjestelmän rahoituspohjaan 2050-luvulla.

– Ennusteen perusteella hätiköityihin ratkaisuihin ei ole tarvetta, mutta tilannetta on syytä seurata tarkkaan, Eloranta pohtii tiedotteessaan.

Eloranta painottaa, että tehty uudistus ei yksin oikaise huoltosuhteen vinoutumista, vaan sen rinnalle tarvitaan monipuolinen työelämän työkalupakki.

Työurien pidentämisessä avainasemassa ovat työelämän kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja toimivat työvoimapalvelut. Myös työn ja perheen yhteensovittamista on helpotettava ja työelämän turvallisuutta parannettava.

– Ihmisillä pitää olla mahdollisuus jatkaa työelämässä entistä pidempään ja työllistyä nykyistä nopeammin sekä sovittaa työtä ja perhe-elämää paremmin toisiinsa.

Erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn säilymistä pitää tukea ja heille on tarjottava mahdollisuus päivittää osaamistaan.

SAK:n mielestä Suomeen tarvitaan tavoitteellinen työperäisen maahanmuuton ohjelma, joka perustuu työvoimatarpeeseen.

– Tarvitsemme osaavaa työvoimaa ulkomailta, mutta myös ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja täällä jo olevien maahanmuuttajien työllistymistä on parannettava.

Eloranta huomauttaa, että maahanmuutolla on myönteistä vaikutusta huoltosuhteeseen vain, jos maahanmuuttajat työllistyvät.