Turva – Hymy

Hävittäjähankinta on Suomelle valtava kustannus – Hornetien seuraajilla pitäisi lentää vielä pitkälle 2050-luvulle

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Horneteja ostettiin 64 kappaletta vuosina 1990-2000. Nämä koneet kuvattin Kaivopuiston Air Show´ssa Helsingissä 9. kesäkuuta 2017.

Suomen Ilmavoimien seuraava monitoimihävittäjä valitaan viiden amerikkalaisen ja eurooppalaisen vaihtoehdon joukosta vuonna 2021. Valmistajien vastauksia tietopyyntöihin on tutkittu jo jonkin aikaa, ja varsinaiset tarjouspyynnöt lähetetään ensi keväänä.

Konemallien kehitystyö on jatkuvaa. Kun Suomi vuonna 2025 saa ensimmäisen uuden koneen, se ei varustukseltaan ole aivan sama Eurofighter Typhoon, Gripen E, F-35, Super Hornet tai Rafale kuin tällä hetkellä. Kehitys- ja päivitysohjelmissa ovat muun muassa kypärä- ja ohjaamonäytöt, tutkat sekä aseistus. Uudet uhkat vaativat uusia ratkaisuja.

– 2030-luvun uhat ovat suunnittelupöydällä, 2040-luvun uhat vasta insinöörien päässä, puolustushallinnon edustaja kuvaa kilpajuoksua.

Vuoden 2030 tienoilla täyden toimintavalmiuden saavuttavan uuden hävittäjäkaluston elinkaareksi on arvioitu 30 vuotta. Koneilla pitäisi siis lentää vielä pitkälle 2050-luvulle. Samaan käyttöikään tähtäävät 1990-luvulla lentonsa aloittaneet nykyiset Hornetit.

Siirtymäajasta 2025–30 voi tulla muun muassa henkilöstön riittävyyden suhteen Ilmavoimille haastava, kun vanha kalusto pitää pitää iskussa ja samalla kouluttautua uuteen konemalliin.

Tavoitteena sama määrä koneita.

Hävittäjähankintaa valmistelevat sanovat viiden ehdokkaan olevan keskenään ”hyvin erilaisia”. Samalla todetaan, että Suomen tavoittelema suorituskyky on niillä kaikilla saavutettavissa. Ilmeisesti valmistajat ovat samaa mieltä, koska yksikään ei ole jättäytynyt pois paljon aikaa ja rahaa vaativasta kisasta.

Suomi antoi valmistajille mahdollisuuden täydentää monitoimihävittäjien suorituskykyä myös lennokeilla, mutta siihen ei ole tietopyyntöjen vastauksissa tartuttu.

Miljardien kehityshankkeista ja huipputeknologiasta huolimatta jotkin asiat pysyvät samoina.

Uudet hävittäjät eivät lennä sen nopeammin tai pidempään kuin nykyiset Hornetit, toiminta-aikaa taistelutehtävässä on noin yksi tunti. Koska Suomen maantieteellinen koko on ennallaan, nykyisen suorituskyvyn korvaamiseksi tarvitaan puolustushallinnon laskelmien mukaan sama määrä koneita kuin Horneteja, joita ostettiin 64.

Neljän koneen parvia pitää saada taistelutilanteessa tarpeeksi ilmaan, eivätkä kaikki hävittäjät ole koko ajan käyttövalmiina.

– 70 prosenttia on hyvä käytettävyysaste, vain hetkellisesti voidaan käydä lähellä sataa, eräs asiantuntija muotoilee.

Suosikkeja ei edes vahingossa nimetä.

HX:nä tunnettu hävittäjähankinta on Suomelle valtava kustannus. Puolustushallinnosta vakuutetaan sen mahtuvan suunniteltuun 7–10 miljardin euron haarukkaan. Suosikkeja ei edes vahingossa nimetä, sillä valmistajien kisa halutaan pitää ”verisenä” mahdollisimman pitkään. Niin saadaan paras kauppa, kuuluu perustelu.

Asiantuntijat eivät suoraan kumoa julkisuuden tietoja, joiden mukaan yhden uuden hävittäjän niin sanottu fly away -hinta voisi olla osapuilleen sata miljoonaa euroa. Autokaupan termein sillä tosin saa vain avaimet käteen ja ehkä tankillisen bensaa. Kun mukaan lisätään huolto- ja tukijärjestelmät sekä aseistus, hävittäjän lopullisen hinnan voi saada selville oikeastaan vain yhdellä tavalla – tekemällä tarjouspyynnön.

Lopullista hintaa voivat vielä heilutella muuttuvat palkka- ja materiaalikustannukset sekä valuuttakurssit. Käyttökustannukset ovat sitten vielä asia erikseen, mutta niitä on toki maksettu nykyisistä Horneteistakin.

Niilo Simojoki–STT

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.