Ulkomaat

”He ovat kuin magneetteja” – Selvitys: Terrori-iskun taustalla usein uskonnollinen johtaja

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kukkia, kortteja ja leluja surmapaikalla Nizzassa. Mies ajoi viime vuonna heinäkuussa kuorma-autolla väkijoukkoon surmaten yli 80 ihmistä.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kukkia, kortteja ja leluja surmapaikalla Nizzassa. Mies ajoi viime vuonna heinäkuussa kuorma-autolla väkijoukkoon surmaten yli 80 ihmistä.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kukkia, kortteja ja leluja surmapaikalla Nizzassa. Mies ajoi viime vuonna heinäkuussa kuorma-autolla väkijoukkoon surmaten yli 80 ihmistä.

Islamistinen terrorismi on lisääntynyt voimakkaasti Länsi-Euroopassa vuodesta 2014 lähtien. Valtaosassa tehdyistä iskuista on taustalla toiminut uskonnollinen johtaja. Vähintään kaksi kolmasosaa iskuissa mukana olleista terroristeista on saanut vaikutteita islamilaisilta uskonoppineilta eli imaameilta, selviää ruotsalaisen uutistoimisto TT:n raporttien pohjalta tekemästä selvityksestä.

Selkein esimerkki tästä on Barcelonan elokuinen isku. Poliisin mukaan iskun tehneiden terroristien epäillään radikalisoituneen imaami Abdelbaki Es Sattyn vaikutuksen takia.

Terrorismiasiantuntijoiden mukaan vihasaarnaajat ovatkin suurimmaksi osaksi luoneet olosuhteet väkivallalle, joka on viime vuosina ravistellut Eurooppaa.

– He ovat kuin magneetteja, jotka vetävät puoleensa mahdollisia terroristeja, sanoo ruotsalainen terrorismitutkija Magnus Ranstorp.

TT:n mukaan iso osa terroristeista on nuoria, Euroopassa syntyneitä miehiä. Arviolta 70 prosentilla on pohjoisafrikkalaiset juuret, ja monet ovat olleet vankilassa. Harva heistä kuitenkin vaikuttaa radikalisoituneen yksinään.

Turvallisuuspolitiikan asiantuntija, professori Peter Neumann Lontoon King’s College -yliopistosta sanoo, että ihmisiä värvätään mukaan islamistisiin liikkeisiin lähinnä henkilökohtaisten kontaktien kautta, ei niinkään internetin avulla. Tässä imaameilla on hänen mukaansa tärkeä rooli.

Imaamiksi tulemiseksi ei islamissa vaadita virallista, tiettyä koulutusta, vaikka jotkut tahot ovatkin sitä vaatineet.

Monissa maissa useita vihasaarnaajia on vangittu.

Paljon pohdittu kysymys on se, kuinka yhteiskunta voi estää terroristeja värväävien imaamien toiminnan.

– Tanska on estänyt kuuden vihasaarnaajan saapumisen maahan. Ruotsissa emme ole tällaista tehneet, Ranstorp sanoo.

Monissa maissa, kuten esimerkiksi Britanniassa, Ranskassa, Belgiassa ja Saksassa, tietyt islamistiset järjestöt on kielletty ja useita vihasaarnaajia on vangittu.

Kovimmat otteet imaamien suhteen on ollut kuitenkin Italialla. Vuosina 2015 ja 2016 Italia karkotti useita ihmisiä muun muassa Tunisiaan, Marokkoon ja Pakistaniin.

– Italia karkottaa saarnaajia toisin kuin me (Ruotsi). Mutta Italiassa ei juuri käyty tästä keskustelua, Ranstorp sanoo.

– Mutta ehkä karkotukset ovat toimineet, koska Italiassa ei ole tehty iskuja, hän pohtii.

Ranstorp arvelee, että Ruotsissa asia ratkaistaan imaamikoulutuksella, joka maassa on suunnitteilla.

– Mutta pitää pitää mielessä, että ongelma on tätä isompi, hän painottaa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat