Heikkoa talousvirettä

Yritysten talousluottamus on pysynyt pääosin ennallaan, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto. Palveluissa odotetaan myynnin kasvua, mutta teollisuustuotanto pysynee nykytasolla.

Vähittäiskaupan luottamus on hiipunut jonkin verran tammikuusta.

Palvelujen, teollisuuden ja vähittäiskaupan luottamusindikaattorit ovat pitkäaikaisten keskiarvojen alapuolella. Ainoastaan rakentamisessa ollaan lähellä pitkäaikaista keskiarvoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Pihvi puuttuu”, “Liian vino ja pieni otos” – Sd-edustajat: Hallituksen perustulokokeilussa isoja puutteita

Kuva: Kari Hulkko
Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan perustulokokeilu kuivui miniatyyriksi.

SDP:n kansanedustajan, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatovin mukaan hallituksen perustulokokeilusta puuttuu pihvi. Filatovin mukaan on silti hyvä, että perustuloa kokeillaan edes ilman pihviä.

– Pihvit ovat tunnetusti kalliita. Hallituksen perustulokokeilu kutistui ainoastaan 2 000 Kelan työttömyysturvalla olevaa koskevaksi, käytännössä siis työttömän työmarkkinatukikokeiluksi. Laajempi kokeilu olisi ollut hallituksen mukaan liian kallis toteuttaa, Filatov arvioi.

Kokeiluryhmän kohdallaan ansiotulot eivät leikkaisi perustuloksi kutsuttua työttömyysturvaa. Esityksessä perustellaan, että kokeiluun voidaan ottaa vain 2 000 henkeä, koska rahaa on käytettävissä vain 20 miljoonaa euroa.

– Kannatan lämpimästi sitä, että työtulojen ja työttömyysturvan yhteensovitusta lievennetään. Siis sitä, että työstä jää enemmän käteen. Tähän samaan tavoitteeseen tähtäsi 300 euron vapaa ansaintaosa työttömyysturvassa, joka viime eduskuntakaudella rakennettiin kaikille työttömille.

Filatovin mukaan oleellista olisi, että tulonsiirron määrä ei vaihtelisi nykyjärjestelmässä niin paljon riippuen siitä, mikä on edunsaajan status.

– Ongelmia tulee, kun työstä tai työttömyydestä siirtyy opiskelemaan, lastenhoivaan tai yrittäjyyteen. Silloin arjessa pärjäämisen riskit kasvavat.

– Hallituksen kokeilu kuivui miniatyyrikokoon rahapulan varjolla. Ikävä kyllä toimeentulo-ongelmiin auttaa vain raha, eikä monimutkaisiin ongelmiin ole yksinkertaisia ratkaisuja, hän huomauttaa.

Mieleen hiipii väkisinkin ajatus, onko tässä kutistettu hyvä kokeilu pelkäksi hallituksen julkisuukuvan kiillotusyritykseksi? Toivottavasti näin ei ole.

Esityksen mukaan perustulokokeiluun osallistuvien ei tarvitsisi ilmoittautua te-toimistoon eikä hakea työtä.

– Samaan aikaan hallitus kepittää muita työttömiä ja lisää pakkoja ja raportointivelvollisuuksia sekä suunnittelee kaikille muille työttömille velvollisuutta ottaa vastaan työtä työttömyysturvaa pienemmällä palkalla. Ei kovin reilua meininkiä. Mieleen hiipii väkisinkin ajatus, onko tässä kutistettu hyvä kokeilu pelkäksi hallituksen julkiskuvan kiillotusyritykseksi? Toivottavasti näin ei ole, Filatov päättää tämänpäiväisen kannanottonsa.

Harakka: “Nollatutkimus”

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka huomauttaa omassa Facebook-päivityksessään, että hallituksen kokeilu koskee kahtatuhatta työtöntä.

– Ei opiskelijoita, freelancereita, yrittäjiä, muiden tukien saajia. Liian vino ja pieni otos, nollatutkimus. Kuinka kukaan tieteilijä suostuu tähän pelleilyyn? Harakka kysyy.

– Varsinainen kärkihanke! Putte Possun syntymäpäivät ilman Putte Possua.

FB-kommentissaan Harakka arvioi Kelan tutkimusprofessoriin vedoten, että luotettava otos olisi vähintään 10 000.

Sosiaali- ja terveysministeriön perustulokokeilua koskeva lakiehdotus lähti torstaina lausuntokierrokselle. Perustulokokeilu olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2017 ja 2018.

Perustuloa saavia ihmisiä verrattaisiin kokeilun ajan kohdejoukkoon kuuluvaan verrokkiryhmään, jolle ei maksettaisi perustuloa.

Koeryhmälle maksettavaksi summaksi esitetään 560 euroa kuukaudessa.

“Palkansaajan selkäreppu on jo täynnä” – JHL edellyttää hallitukselta sopimuksesta kiinni pitämistä

Kuva: Jukka-Pekka Flander
jhl-niemi-laine
JHL lähettää tiukat terveiset hallituksen budjettiriiheen. Kuvassa liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL edellyttää maan hallituksen pitävän lupauksensa täysimääräisesti kilpailukykysopimuksen osana kunnille luvatuista verokompensaatioista.

JHL:n hallitus korostaa, että sopimuksista ja sovituista asioista on pidettävä kiinni.

– Sopimusyhteiskunta on vaarassa, mikäli jo ennen kikyn allekirjoitustilaisuutta aletaan sovitella uusia painoja palkansaajien selkäreppuihin. Henkilöstö on kantanut kortensa kekoon kilpailukyvyn edistämiseksi jo enemmän kuin riittävästi työaikojen pidennyksellä ja lomarahojen leikkauksilla.

JHL ei tule hyväksymään yksipuolista kilpailukykysopimuksen rikkomista, eikä kuntasektorin toimintaedellytysten entisestään heikentämistä.

– Maan hallituksen budjettikaavailut eivät sisällä kunta-alalle kompensaatiota verotulomenetyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa uhkaa tuhansille kunta-alan työpaikoille. Katsomme kokonaisuutta ja edellytämme maan hallitukselta sopimuksesta kiinni pitämistä. Sopimuksella on aina kaksi osapuolta ja molemmilla on velvollisuus toimia sovitusti.

Maan hallituksen pitää keskittyä jatkuvan kurjistamisen ja kuristamisen sijaan työelämän laadun kehittämiseen.

– Työelämän epäkohdista johtuvat taloudelliset menetykset, muun muassa ennenaikaiset eläköitymiset, sairauspoissolot, työtapaturmat, tuotannon ja palvelujen menetykset ovat useampia kymmeniä miljardia euroa vuosittain. Hallituksen pitää keskittyä jatkuvan kurjistamisen ja kuristamisen sijaan työelämän laadun kehittämiseen.

JHL:n hallitus sanoo kannanotossaan, että Suomen kilpailukyky kohenisi paremmin aidolla kehittävällä otteella kuin poukkoilevalla päätöksenteolla.

– Työelämän laatu vaikuttaa suoraan työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen ja kohentaa siten Suomen kilpailukykyä. Budjettiriihessä on taattava resursseja työelämän ja työolojen kehittämiseen. Suomelle voidaan löytää uusi, menestyksellinen suunta, mikäli kehittämistä tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja henkilöstön kanssa. Osaamista löytyy kyllä, mutta löytyykö maan hallitukselta tahtoa, se kysyy.

Postilla taas yt:t – perustelee Anttilan konkurssilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
postiflander1

Posti suunnittelee enimmillään 75 työntekijän vähentämistä, koska se tehostaa varastoliiketoimintaansa. Posti perustelee yt-neuvotteluita erityisesti Anttilan konkurssilla.

– Valitettavasti Postin suurimman logistiikka-asiakkaan menetys asiakkaan konkurssin myötä ja asiakasrakenteen muutos vaativat meitä sopeuttamaan toimintaamme, sanoo Postin Toimitusketjuratkaisut-yksikön johtaja Harri Kämppä.

Postin syyskuun alussa aloittamien yt-neuvotteluiden piirissä on 588 ihmistä. Postin mukaan henkilöstövaikutukset täsmentyvät neuvotteluiden edetessä.

Posti on käynyt tänä vuonna useita yt-neuvotteluita.

Salatut elämät kerrakseen: MTV vajosi roskalainaluokkaan

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
LKS 20160825 // LKS 20160712 MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund Suomi, sisu, sisältö! -keskustelussa, joka järjestettiin SuomiAreena tapahtumaviikolla 12. heinäkuuta 2016 Porissa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund sanoo, että nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa.

Televisioyhtiö MTV on taloudellisissa vaikeuksissa, kertoo Yle. Pitkän linjan televisiotoimijan kerrotaan pudonneen roskalainaluokkaan. Ylen mukaan MTV:n keskeiset talouden avainluvut ovat varsin heikkoja. Yhtiön tärkeimmät toiminnot jakautuvat kahteen yhtiöön, joista molemmat tekivät viime vuonna tappiota.

MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlund kertoo Ylelle, että koko media-alan tilanne on haasteellinen. Hänen mukaansa MTV:n kannalta piristymisen merkkejä on ilmassa, mutta nopeaa käännettä parempaan hän ei uskalla ennustaa.

Nordlund olisi valmis harkitsemaan kaupallisen median ja Ylen yhteistyötä esimerkiksi uutistoiminnassa. MTV:n omistaa ruotsalainen mediakonserni Bonnier. Ylen haastattelemien analyytikkojen mukaan ilman rikasta omistajaa koko yhtiön tulevaisuus voisi olla uhattuna.

 

 

Suomen Yrittäjät pettyi hallitukseen – “Eikö pitäisi kuulla?”

Kuva: Kari Hulkko
yrittajat-hulkko
Hallitus ei kutsunut pk-yritysten edustusta työllisyysneuvotteluihin. Suomen Yrittäjät julkisti omat kasvuteesinsä työllisyyden parantamiseen.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöjen johtajat kokoontuvat tänään keskustelemaan kilpailukykysopimuksesta ja työllisyyspaketista.

– Miksi hallitus antaa työmarkkinajärjestöille monopolin työllisyysasioihin? Viime viikot on toistettu työllisyysasteen nostamisen olevan ykkösasia. Jos tätä todella halutaan, eikö silloin pitäisi kuulla myös niitä, jotka työpaikkoja voivat tarjota eli yrittäjiä? Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kysyy.

Yli puolet Suomen työnantajayrityksistä on Suomen Yrittäjien jäseniä.

Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ei ole täyttymässä. Velkaantuminen on nopeaa ja kasvu hyvin hidasta.

– Nyt ei kannattaisi tehdä jatkokikyä vaan rakentaa työllisyysohjelmaa uudelta pohjalta, Mäkynen toteaa.

Suomen Yrittäjien mukaan työllisyyden parantamiseksi tarvitaan enemmän ja rohkeampia toimia kuin nyt on tiedossa. Yrittäjäjärjestön ehdottamassa ohjelmassa on 10 keinoa työllisyyden parantamiseen ja investointien kiihdyttämiseen.

Yrittäjäliike ehdottaa muun muassa paikallisen sopimisen edistämistä lakimuutoksin, irtisanomisten helpottamista pienyrityksissä ja koulutussopimuksen aikaistamista.

Yrittäjäjärjestö edellyttää myös, että Posti kilpailuttaa tuotantonsa.

Veropolitiikassa Suomen Yrittäjät ehdottaa joustavaa investointi- ja toimintavarausta sekä tukee yrittäjävähennyksen ja maksuperusteisen arvonlisäverotuksen toteuttamista.

Kasvuteeseissään järjestö esittää myös omistajavaihdoksia tukevia veromuutoksia ja pk-yritysten rahoituksen turvaamista muun muassa selvittämällä mahdollisuudet investointien rahoituksen korkotukeen.