Politiikka

Heinäluoma ja Kari huolissaan Supon valvonnan toteutumisesta – Heinäluoma antaisi tiedusteluvaliokunnalle kaavailtua laajemmat valtuudet

Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma.
Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma.
Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Hallitus on esittämässä Suojelupoliisille ja Puolustusvoimien tiedustelulle merkittäviä uusia toimintaoikeuksia. Ne muuttavat perinteistä kansalaisten viestintäsalaisuutta olennaisesti.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) toteaa, että järjestelmä antaisi mahdollisuuden seurata käytännössä katsoen kaikkea viestintäliikennettä Suomessa ja täältä ulospäin.

– Volyymista antaa kuvan, että Supo pyytää sataa uutta virkaa ja armeijan tiedustelu samalla tavalla 50 henkilöä viestinnän seuraamiseen. Kyseessä ei siis ole mikään ihan pieni juttu.

Hallituksen esityksen mukaan tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta vastaisi uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Parlamentaarisesta valvonnasta puolestaan huolehtisi eduskuntaan perustettava uusi 11-jäseninen tiedusteluvalvontavaliokunta.

Koska tiedustelutoiminnasta on tulossa laajaa, Heinäluoma kysyykin parlamentaarisen valvonnan kattavuuden perään. Supon valvonnasta on keskusteltu Suomessa jo toistakymmentä vuotta.

– Tällä hetkellä sitä valvovat hallintovaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, puolustusvaliokunta ja perustuslakivaliokunta, mutta valvonta on kaikilla valiokunnilla ollut pahnan pohjimmainen asia. Valvonta ei ole ollut Supon jokapäiväiseen työhön ulottuvaa, Heinäluoma kritisoi.

Heinäluoman mukaan Supon valvontaan liittyvät kysymykset ovat olleet esillä myös puhemiesneuvostossa ja keskustelu jatkuu ensi viikolla.

”Johtaa tehottomuuteen ja päällekkäisyyteen ja hämäriin vastuusuhteisiin.”

Uusia tiedustelulakeja säädettäessä keskeinen kysymys on Heinäluoman mukaan, kuuluuko Supon valvonta tiedusteluvalvontavaliokunnalle vain siltä osin kuin uusi laki tuo Supolle uusia tehtäviä vai kattaako valvonta myös Supon muun toiminnan.

– Hallitus näyttää lähtevän siitä, että parlamentaarinen tiedusteluvalvontavaliokunta suorittaa valvontaa vain uusien tiedustelulakien tuomien tehtävien osalta. Sen sijaan vanhojen Supon tehtävien osalta valvonta pysyisi ennallaan. Näin ollen Supoa seuraisi eduskunnassa käytännössä neljä valiokuntaa.

Heinäluoman mielestä tällainen ratkaisu ei olisi onnistunut.

– Se johtaa tehottomuuteen ja päällekkäisyyteen ja hämäriin vastuusuhteisiin. Nyt pitäisi keskustella siitä, eikö kaikki Supon valvonta pitäisi siirtää yhdelle tiedusteluvaliokunnalle. Eli Supon muu valvonta pitäisi ratkaista kiireellisesti, ettei valvonnasta tule sekasikiötä, joka ei johda kansanvallan kannalta parhaaseen lopputulokseen.

– Ehdotukseni on, että koko Supon valvonta siirretään tiedusteluvaliokunnalle. Valiokunnalla pitää olla täysi tiedonsaantioikeus ilman rajoituksia ja sen pitää pystyä seuraamaan paitsi, mitä tietoja kerätään myös mitä tällä tiedolla tehdään.

”On iso kysymys, että Supon toimintaan säilyy luottamus.”

Heinäluoma korostaa, että Supon toimintaa kohtaan pitää olla laaja parlamentaarinen luottamus.

– On iso kysymys, että Supon toimintaan säilyy luottamus ja ettei sinne tulevaa tietoa käytetä väärin.

Hän painottaa, että eduskunnassa ei ole seurattava vain Supon tiedonkeruuta vaan myös sitä, mitä Supo saamallaan tiedolla tekee.

– Tämä liittyy myös Supon roolinmuutokseen. Kun roolia siirretään poliisitehtävien alueelta tiedustelun alueelle, jossa on lainsäädännöllisesti paljon harmaata, parlamentaarinen valvonta korostuu.

Supon valvonnan riittävyydestä keskustelua on herättänyt myös toinen SDP:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari. Hän on yhtä lailla kiinnostunut siitä, onko valvonta riittävää.

– Supo siirrettiin jokin aika sitten poliisin hallinnasta sisäasiainministeriön poliisiosaston alaisuuteen. Se karkasi jo tällöin kauemmaksi poliisitoiminnasta. Nyt sille esitetään varsin laajoja toimivaltuuksia. Kotimainen tiedusteluorganisaatio vahvistuu. Eduskunnan pitäisi käydä laaja keskustelu siitä, tarvitaanko jokin parlamentaarinen elin valvomaan Supoa, Kari totesi Lännen Medialle.

”Nämä on hyvä tiedostaa, ennen kuin laki valmistuu.”

Karillekaan tiedusteluvaltuutettu ja tiedusteluvalvontavaliokunta eivät riitä. Hän on kaipaillut tiedustelun valvontaan ”kolmatta pilaria”.

– Supoa koskee laillisuusvalvonta ja kulloinenkin hallitus. Olen istunut pian kahdeksan vuotta valiokunnissa ja huomioni on, ettei valiokunnissa pystytä käsittelemään kaikkia asioita sillä syvyydellä kuin mitä pitäisi. On paljon kaikkein herkintä tietoa, joka on vain valiokuntien puheenjohtajiston saatavilla. Valiokuntien työskentelyä leimaa tietty sensitiivisyys. Niillä on pikemminkin yleisvalvojan rooli, Kari sanoi Lännen Medialle.

Demokraatille hän korostaa, että parlamentin ja Supon välille on saatava toimiva yhteys ja parlamentille lisää ymmärrystä Supon tehtävistä.

– Maailmalla on erilaisia sovelluksia, miten parlamentin puolelta saadaan aikaan jatkuvuus, joka mahdollistaa yli hallituskausien menevän pitkäjänteisen suunnittelun. Uskon, että Suomessa tähän voidaan löytää toimiva malli. Nämä on hyvä tiedostaa, ennen kuin laki valmistuu. Jos jotakin ikävää tapahtuu luottamuksen osalta esimerkiksi Supon ja parlamentin välillä, sen perään kyllä huudetaan, että miksei parlamenttia ole syvällisemmin informoitu, Kari huolehtii.

”Tärkeintä on, että tavoite Supon valvonnon lisäämisestä toteutuu.”

Kari haluaa luoda painetta siihen, että mikäli valiokuntamalli päätetään perustaa, valiokunta ei jäisi pelkän unilukkarin rooliin.

– Valiokuntaan pitää pystyä antamaan syvin tieto vaarantamatta viranomaisten ja politiikan välistä tehtävänjakoa. Jos eduskunta ei usko, että tiedusteluvaliokunta saa Suposta riittävästi tietoa valvoakseen sitä, pidän tarpeellisena, että eduskunta pohtii, millä tavalla asia on hoidettavissa.

Kari ei halua määritellä tarkasti, mitä hän valvonnan kolmannella pilarilla tarkoittaa. Hänen mukaansa malleja on monia. Karin mukaan se, että tiedusteluvaliokunta saa valvottavakseen kaiken Supon toiminnan on onnistuessaan hyvä malli.

Kari kuitenkin pohdiskelee, onko 11-jäseninen valiokunta liian suuri luottamuksellisimman tiedon jakamiseen. Yhtenä vaihtoehtona hänen mukaansa voisi olla myös tiedusteluvaliokunnan oman pienemmän jaoston perustaminen valiokunnan yhteyteen. Se voisi varmistaa Supon parlamentaarisen seurannan turvallisuuden kannalta herkimmissäkin asioissa.

– Minulle tärkeintä on, että tavoite Supon valvonnon lisäämisestä sen saadessa lisää valtaoikeuksia toteutuu. Se, mikä malli valitaan, on sinänsä toisarvoista.

”Tulossa raskassarjalainen valiokunta.”

Hallitus esittää, että tiedusteluvalvontavaliokuntaan tulisi 11 jäsenen edustus. Kari pitää jäsenmäärää sopivana siinä mielessä, että se mahdollistaa eri puolueiden edustuksen.

– Mitä sensitiivisempää tietoa, sen korkeammalle tiedusteluvalvontavaliokunta valiokunnan hierarkiassa nousee. Tason määrittelee eduskunta. En mihinkään temppelinharjalle tätä valiokuntaa haluaisi etukäteen asettaa parlamentaarisessa järjestyksessä – valiokunta valiokuntien joukossa, Kari toteaa.

Eero Heinäluoma toteaa jo tässä vaiheesssa, että statukseltaan siitä on tulossa raskassarjalainen valiokunta. Heinäluoman mukaan sen takaa jo se, että valiokunnasta tulee perustuslakiin määräykset.

Kari pitää selvänä, että valiokunnan kokoonpanoon ja rooliin liittyy poikkkeuksellisen suurta mielenkiintoia.

– Ei ylipäänsä ole tavallista, että uusia valiokuntia perustetaan.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat