Turva – Hymy

Heinäluoma jyrähti keskustalle: ”Mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos?”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (kuva 11.12.).

Budjetin palautekeskustelu on juuri alkanut eduskunnassa. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen käynnistyi debatti, jossa nousivat esiin muun muassa hallituksen perusturvaleikkaukset ja indeksijäädytykset.

Siinä SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma siteerasi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kaikkosta, joka on kysellyt, voiko olla niin, että mummo joutuu miettimään, riittävätkö rahat ruokaan vai lääkkeisiin.

Kaikkonen on todennut, että talouden kasvun pitäisi näkyä myös perusturvan varassa elävien ihmisten arjessa.

– Kun kuuntelin keskustan puheenvuoroja täällä, jouduin miettimään, että mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos. Kun teidän puheet muuttuvat kokonaan. Täällä te kerrotte, että kaikki on kunnossa. Sitten salin ulkopuolella kyllä pitää perusturvaa parantaa, kun talous kasvaa, Heinäluoma jyrisi.

– Meillä on keskustajohtoinen hallitus, joka leikkaa perusturvaa talouden kasvaessa! Julkisen sektorien ahkerien naisten ja miesten lomarahoja leikataan myös ensi vuonna. Miten tämä mahtuu arvoisa keskusta teidän aatemaailmaanne? hän jatkoi.

”Se kertoo, siitä että sittenkin jakovaraa olisi.”

Demokraatti uutisoi eilen, että keskustassa on halua miettiä uudelleen työttömiä, eläkeläisiä ja vähäosaisia rokottavia indeksijäädytyksiä vuoden 2019 osalta. Kokoomuslainen valtionvarainministeri Petteri Orpo ei sen sijaan olisi tälle lämpenemässä.

SDP on pitkään vaatinut indeksileikkausten perumista.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) kysyi keskustelun aikana Sipilältä, tulevatko indeksijäädytykset sittenkin uudelleen arvioitavaksi.

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nosti esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo on ehdottanut 5-vuotiaiden varhaiskavatuksen tekemistä osittain maksuttomaksi.

– Se kertoo, siitä että sittenkin jakovaraa olisi, Essayah sanoi.

Hän mainitsi myös keskustan varapuheenjohtajien Katri Kulmunin ja Antti Kurvisen puheet siitä, että perusturvan varassa olevien ihmisten asemaa voisi sittenkin parantaa. Essayah kysyi hallituksen linjan perään, varhaiskasvatukset vai indeksikorotukset.

Sipilä: Keskustelu on sallittu.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei vastannut suoraan kysymykseen. Hän sanoi, että 10 miljardin kestävyysvajeen taklaamisesta pidetään kiinni. Sipilä kuitenkin lisäsi, että siitä keskustelu on sallittu, mikä on ensi vuonna mahdollinen pieni liikkumavara.

Orpo sanoi, että kun hän pohti varhaiskasvatuksen maksuttomuutta, että kyse oli ennen kaikkea seuraavan vaalikauden asioista. Hän jatkoi, että kyseisessä Ylen Ykkösaamussa oli pohdittu seuraavan sadan vuoden merkittäviä uudistuksia ja Orpon mukaan kannattaa panostaa lapsiin.

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen ja sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kritisoivat eilen voimakkaasti Petteri Orpon ulostuloa muun muassa siitä, että tämä on ilmoittanut, ettei jakovaraa ole ja heti perään nostaa esiin 70 miljoonan euron panostuksen varhaiskasvatukseen.

– Tällainen maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille tarkoittaisi sitä, että kansanedustajien ja pankinjohtajien lapset saisivat helpotuksen. Pitää vaan kysyä sillä tavalla retorisesti, että eikö meillä mitään muuta ole korjattavan, keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen kommentoi eilen Orpon lausuntoja Demokraatille.

Niinistö KSML:ssä: Jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin aloittaa nopeasti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiellettyjen jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin käynnistää Suomessa nopeasti sellaisessa kriisitilanteessa, jossa konfliktimaat luopuvat laajemminkin noudattamasta kansainvälisiä sopimuksia.

Näin sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa.

– Teoriassa olisi mahdollista suht helposti käynnistää kiellettyjen sakara- ja putkimiinojen tyyppisten aseiden tuotanto. Kyse ei nimittäin ole mistään rakettitieteestä, Niinistö kommentoi lehdelle.

Ministeri Niinistön mukaan ei olisi yllättävää, että kriisissä, jossa kansainväliset sopimukset on heitetty ”romukoppaan”, Suomea puolustettaisiin kaikin mahdollisin keinoin.

Myös presidentti Sauli Niinistö väläytti maanantaina Ylen vaalitentissä jalkaväkimiinojen mahdollista paluuta tilanteessa, jossa kansainvälisiä sopimuksia rikotaan yleisesti.

Suomi on tuhonnut Ottawan sopimuksella kielletyt jalkaväkimiinat. Aivan kaikkia jalkaväkimiinoja ei kuitenkaan tuhottu, koska niitä tarvitaan edelleen esimerkiksi varusmiesten koulutuksessa.

Tutkimus: Isyysvapaalle jäävälle palkataan harvoin sijaista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Perhevapaalle jäävälle isälle palkataan harvoin sijainen töihin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Isien työt hoidetaan yleisimmin jakamalla tehtävät muille.

Erityisesti ylemmät toimihenkilöt hoitavat usein itse työtehtävänsä joko ennen vapaata, vapaan jälkeen tai jopa sen aikana.

Erikoistutkija Johanna Närvin mukaan työpaikoilla suhtaudutaan isien lyhyisiin perhevapaisiin hyvinkin myönteisesti. Moni isä kuitenkin kokee, että pidemmälle vapaalle jääminen olisi hankalaa.

Hallitus valmistelee parhaillaan perhevapaauudistusta. Närvin suositus on, että keskeistä olisi pidentää isyysvapaata.

Mekaanisen metsäteollisuuden riitaa ratkotaan taas tänään

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Valtakunnansovittelija Minna Helle jatkaa tänään mekaanisen metsäteollisuuden työriidan sovittelua. Helle on kutsunut osapuolet koolle aamupäivällä.

Kiistaa soviteltiin viimeksi keskiviikkona. Eripuraa on sekä palkkaratkaisusta että useista tekstikysymyksistä.

Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto uhkaa aloittaa viikon mittaisen lakon maanantaina, ellei sopua synny sitä ennen. Lakon piirissä olisi muun muassa sahoja ja vaneritehtaita.

Valtakunnansovittelijalla on meneillään myös rahoitusalan työriidan sovittelu, jota on määrä jatkaa sunnuntaina.

Tätä vauhtia toiselle kierrokselle? – HS: Niinistön suosio on hiipunut

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Istuvan presidentin, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön kannatus on laskenut, mutta Niinistön etumatka muihin ehdokkaisiin on yhä suuri, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä.

Gallupin mukaan 68 prosenttia äänestäjistä valitsisi vaalien ensimmäisellä kierroksella Niinistön. Joulukuussa HS-kyselyssä kantansa kertoneista 75 prosenttia kannatti Niinistöä. Istuvan presidentin kannatus on kyselyn mukaan pudonnut siis seitsemän prosenttiyksikköä.

Toiseksi suosituin ehdokas on vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi nyt 11 prosenttia ehdokkaansa kertoneista. Hän on menettänyt prosenttiyksikön verran kannatustaan sitten joulukuun kyselyn.

Kolmanneksi eniten kannatusta saa valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen, jonka kannatus on kahdeksan prosenttia. Keskustataustainen Väyrynen on kirinyt kovaa kiinni Haavistoa. Vielä joulukuussa Väyrynen sai HS:n kyselyssä taakseen vain kolmen prosentin kannatuksen.

Muiden ehdokkaiden kannatus ei ole juuri muuttunut joulukuuhun verrattuna. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari sai neljän prosentin kannatuksen. Keskustan Matti Vanhanen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen ylsivät kolmen prosentin kannatukseen. SDP:n Tuula Haatainen sai kahden prosentin kannatuksen, ja RKP:n Nils Torvalds jäi yhteen prosenttiin.

Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat ihmistä 8.–17. tammikuuta. Tuloksissa ei ole huomioitu vastaajia, jotka eivät tienneet tai kertoneet ehdokastaan. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Torstaina julkaistun Alma Median lehtien kannatuskyselyssä Niinistön kannatuksessa oli näkyvissä HS-kyselyä suurempi lasku, kaikkiaan 12 prosenttiyksikön luisu.

Kantansa kertoneista vastaajista 58 prosenttia sanoi Alman kyselyssä nyt aikovansa äänestää Niinistöä. Joulukuussa Niinistöä kannatti samassa kyselyssä kantansa kertoneista 70 prosenttia, ja kaikista vastaajista 64 prosenttia.

Tuula Haatainen: ”Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen piti yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset esillä Ylen vaalitentissä torstai-iltana.

Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, koulutus ja osaamisen kestävyysvaje olivat mukana.

– Maailmalla vallitseva eriarvoistumiskehitys, ilmastonmuutos ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen olisivat keskeisessä asemassa työssäni presidenttinä, Haatainen sanoi.

– Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu. Puhun asioista, jotka olisivat jääneet katveeseen, jos en olisi ehdokkaana, hän totesi.

Muita poimintoja Tuula Haataiselta:

– Aikamme suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos.

– Turvallisuutemme kulmakivi on konfliktien ennaltaehkäisy vuoropuhelun avulla, sillä sitä on diplomatia.

– Meidän ei pidä irrottautua kansainvälisistä sopimuksista eikä haikailla menneisyydyen asejärjestelmien perään. Meidän on uskallettava ajaa uusia rajoitteita ydinaseille.

– Terrorismin ja ääriliikkeiden juurisyyt ovat yhteiskuntien epätasa-arvossa ja kansalaisten osattomuudessa. Näitä ongelmia ei ratkaista aseilla.

Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä.

– Kun kaikki osallistuvat tasavertaisesti, ja oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan, asiat ovat paremmin Suomessa ja muualla maailmassa, sanoi Haatainen.

– Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä. Säästetään osaamisesta ja säästetään koulutuksesta – perustasta, jolle yhteiskuntamme on yhdessä rakennettu.

– Syrjäytyminen ei häviä ojentamalla.

– Meidän pitää asettaa tavoitteet korkealle niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Suomella on kykyä toimia kokoaan suurempana vaikuttajana.

– Suomi päättää asioistaan itse. Piste.

– Jokaisella on maanpuolustustahto korvien välissä vain silloin kun on jotain puolustettavaa. Presidentin sanoessa ”kansalaiset, medborgare”, aivan jokaisella kuulijalla pitää olla tunne: minä olen osa tätä kansaa, minua arvostetaan ja minua kuunnellaan.

Jokaisella meistä on ääni, Haatainen muistutti.

– Jokaisen kuuluu sitä käyttää. Meillä on keinot tehdä yhdessä maailmasta parempi paikka. Minulla on sydäntä sanoa. Suomalaiset, teillä on sydäntä valita, hän päätti.

Linkki Tuula Haataisen seitsemän minuutin mittaiseen puheeseen Ylen sivulla.