Eduskunta käsittelee valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta.

– Sisäisen turvallisuuden selonteon tilannekuva maamme turvallisuustilanteesta osoittaa Suomen olevan suurelle enemmistölle turvallinen maa. Suomalainen yhteiskunta perustuu kansalliseen laajaan turvallisuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja vahvaan demokratiaan.

Rikollisuuden määrä on ollut Suomessa laskussa 30 vuotta.

Heinäluoma kiinnitti huomiota myös siihen, että järjestäytynyt rikollisuus saa yhä kovempia muotoja.

– Poliisien kokemuksen mukaan aseita tulee vastaan paljon aikaisempaa enemmän. Siinä missä aiemmin matkassa on ollut teräase, nyt mukana kannetaan yhä useammin ampuma-asetta. Tähän kehitykseen on reagoitava voimakkaasti, jotta pystymme huolehtimaan myös poliisiemme omasta turvallisuudesta.

Heinäluoma totesi, että salin molemmilla laidoilla on ollut halua kääntää poliisien määrä kasvuun.

– Tämä on tärkeä asia. Pitkäjänteinen rahoitus poliisien määrän nostamiseksi hallitusohjelman määrittelemälle tasolle ja siitä eteenpäin tulee turvata. Tässä on huomioitava poliisin monimutkaistuva toimintakenttä ja lisääntyvien tehtävien turvaaminen myös jatkossa, Heinäluoma sanoi.

Hallitusohjelman mukaan poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä.

– Samalla kun meidän pitää huolehtia pehmeistä turvallisuustoimista – hyvinvointipalveluiden laadusta ja saatavuudesta, sekä yhteiskunnan turvaverkoista – meidän on turvattava yhteiskunnan viranomaisten suorituskyky väkivaltaisia ääriliikkeitä, terrorismia ja muita poikkeuksellisen kovia turvallisuushaasteita vastaan. Kova ja pehmeä kulkevat aina rinnakkain.

Heinäluoman mukaan viranomaisresurssien  riittävyys on ollut koko sisäisen turvallisuuden kentän poikkileikkaava haaste jo ennen nykyistä hallituskautta.

– Viranomaisen onnistuminen näissä tilanteissa pitää varmistaa pitkäjänteisen, kestävän rahoituksen kautta.

Heinäluoma käsitteli myös nuorten pahoinvointia.

– Nuorten tekemät rajut väkivallanteot ovat vain jäävuoren huippu nuorten pahoinvoinnista. Lapsuudessa ja nuoruudessa koettu rikollisuus, traumat ja kaltoinkohtelu, kuten perheväkivalta tai kiusaaminen, kohottavat riskiä rikosten tekemiselle ja uhriksi joutumiselle myös aikuisiässä. Myöskään koronakriisin vaikutuksia lapsiin ja nuoriin ei ole varaa aliarvioida.

Heinäluoma painotti, että lasten ja nuorten ongelmaketjut on saatava poikki varhaisessa vaiheessa.

– Esimerkiksi ankkuritoiminnassa nuorille ja heidän perheilleen tarjotaan moniammatillisen tiimin toimesta tukea ja ohjausta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.