– Jos saman yhdistyksen piiristä syyllistytään moneen kertaan väkivallantekoihin ja yksi niistä johtaa kuolemaan, niin kyllä siihen täytyy laittaa aika iso huutomerkki. On perusteltua kysyä, että sallitaanko tämän jatkuvan ilman mitään seurauksia. Tämä on hyvin poikkeuksellinen menettely, mutta poikkeuksellista on tämä toimintakin, Heinäluoma sanoo.

Pohjoismainen Vastarintaliike ja siihen kuuluva Suomen Vastarintaliike on syyllistynyt viime vuosina lukuisiin väkivaltaisuuksiin. Vastarintaliikkeeseen kytköksissä olevat henkilöt ovat tehneet muun muassa kaasuiskun Helsingin Pride-kulkueeseen vuonna 2010 sekä syyllistyneet Jyväskylän kirjastopuukotukseen vuonna 2013, kun kirjastossa järjestettiin Äärioikeisto Suomessa -kirjan julkistustilaisuus.

Vuonna 2016 Vastarintaliikkeen jäsen potkaisi ohikulkijan katuun Helsingin Rautatieaseman läheisyydessä. Kaatunut ohikulkija menehtyi myöhemmin.

Hän kiinnitti itsekin huomiota järjestön toiminnan laillisuuteen valtiopäivien avajaispuheessaan vuonna 2013 eduskunnan puhemiehenä. Asian nosti esiin tuolloin puheessaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Vähän aikaisemmin tammikuussa järjestön jäsenet olivat osallisina Jyväskylän kirjaston kahakassa, jossa he muun muassa syyllistyivät pahoinpitelyyn ja puukotukseen.

– On seurannut pidempään poliittiseen toimintaan liittyvää väkivallan käyttöä ja sen uhkan luomista. Puhemiehenä ollessani taisin sanoa, että talonpoikaisjärki sanoo, ettei tällainen toiminta voi olla sallittua. Ja yhdistys, joka omassa toiminnassaan sitä edistää, vaarantaa yhdistysmuotoisen toiminnan edellytykset.

Yhdistyksen lakkauttamisella on Heinäluoman mukaan monia käytännön vaikutuksia, jotka liittyvät muun muassa järjestön rahaliikenteen vaikeutumiseen ja taloudenhoitoon.

– Ei se päätös ole teoreettinen, kyllä sillä vaikutuksia on. Ensinnäkin on tärkeätä jokaiselle kansalaiselle tietää, että onko jokin toiminta laillista vai ei. Jos tämä päättyy siihen, että yhdistyksen toiminta kielletään, niin onhan se tärkeä viesti kaikille kansalaisille siitä, että toiminta on laitonta.

Heinäluoma aikanaa yhdistyslakia lukiessaan tajunneensa, että oikeus voi sen perusteella hyvinkin kieltää Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toiminnan.

– Demokratian pitää puolustaa itseään ja kansalaisiansa, siitä tässä on kysymys.

Yhdistyksen saa lain mukaan perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen.

– Yhteiskunnan täytyy vetää johokin raja mikä on sallittua ja mikä ei. Minkäälainen väkivalta poliittisen vaikuttamisen välineenä ei voi Suomessa olla sallittu kenellekään. Tämä on katsantokantaan, yhteiskunnalliseen mielipiteeseen riippumaton periaate.

Heinäluoman mukaan nykytilanne muistuttaa jossain määrin aikaa ennen sotia, jolloin Suomessa oli väkivaltaisia poliittisia liikkeitä.

– Silloinkin oli tärkeää, että niihin puututaan. Nyt tämä on tietysti paljon pienimuotoisempaa, mutta luohan se aikamoisen turvattomuuden niille, jotka tällaisen uhkailun tai väkivallan kohteiksi joutuvat. Meillä on mennyt vuosikymmeniä, että tätä keskustelua ei ole tarvinnut käydä.